NUNANIT ALLANIT
Løkke ICC-ip Netanyahu-mik tigusarinninnissamut peqqussutaa pillugu: Pasilliutit misissuiffigineqassapput
International Criminal Court-ip (ICC-ip) tigusarinninnissamut peqqussutaa USA-p itigartitsissutigaa, EU-lli nunanut allanut tunngasunut pisortaa oqarpoq, ilaasortat peqqussummik malinnittussaasut.
Inuiannut inuiassuarnulluunniit pinerluuteqarsimasunut eqqartuussiviup ICC-ip Israelip ministeriunera Benjamin Netanyahu aamma illersornissamut ministeriusimasoq Yoav Gallant tigusarineqarnissaannik piumasaqarluni nalunaarutigai.
Assiliisoq (Arktik): Amir Cohen/Reuters
Danmarkip nunarsuarmi inatsisitigut pisussaaffini naammassiniarpai, nunanut allanut ministerip naqissuserpaa, nunarsuarmi pinerluttulerinermut eqqartuussisoqarfik (ICC) sisamanngornermi nalunaaruteqarnerata kingorna Israelip ministeriunera, Benjamin Netanyahu, tigusarineqassasoq peqqussummik.
- Danmarkip nunarsuarmi inatsisitigut pisussaaffini naammassiniarpai, aammalu nunarsuarmi pinerluttulerinermut tunngasunik pasitsaassaqarpat, taava misissorneqassaaq aammalu eqqartuussivimmi suliarineqassalluni, Lars Løkke Rasmussen (M) allakkatigut oqaaseqarpoq.
ICC-p Netanyahu aamma siornatigut illersornissamut ministeriusimasoq Yoav Gallant tigusarineqaqqullugit peqqussummik saqqummiussivoq.
Tamatuma malitsigisaanik nunat arlallit qisuariarput. USA-p eqqartuussisoqarfiup tigusarinninnissamik peqqussutaa erseqqissumik itigartitsissutigaa. Tamanna "mamiatsannartuliaavoq", præsident Joe Biden oqarpoq.
Akerlianilli EU-p nunanut allanut tunngasunut pisortaa, Josep Borrell, oqarpoq, nunat EU-mi ilaasortat peqqussummik malinnittussaasut.
Tallimanngornermi Danmarkimi nunanut allanut ministerip Israelip nunanut allanut ministeria, Gideon Saar, oqaloqatigaa.
- Kangiani Qiterlermi pissutsit ullumikkut atuuttut eqqartorpagut aammalu Den Internationale Straffedomstolip tigusarinninnissamut peqqussutaa, Løkke oqarpoq.
ICC tassaavoq nunarsuarmi tamarmi eqqartuussivik naalakkersuinikkut pituttorsimanngitsoq.
Taanna FN-ip Romimi 1998-imi ataatsimeersuarnerani tunngavilerneqarpoq, 2002-imilu sulinini aallartippaa, nunat siulliit 60-it isumaqatigiissut atsioreeraallu. Maannakkut nunanut allanut ministeriaqarfik naapertorlugu nunat 124-t peqataapput. USA aamma Israel ICC-mut peqataanngillat.
Eqqartuussivissuup ICC-p tigusarinninnissamut peqqussutaanut piaartumik danskit naalakkersuisuisa tungaanit qisuariartoqarnissaanik ujartuisoqarpoq.
Sisamanngornermi Enhedslisten suliaq pillugu apeqquteqaateqarnermigut piaartumik suliarineqassasoq pillugu siunnersuuteqarpoq. Tallimanngornermi nunanut allanut ministeriaqarfiup siusinnerusukkut pisortarisimasaa Friis Arne Petersen Politiken-imut oqarpoq, Danmarkip tigusarinninnissamut peqqussut peqataaffiginngippagu kingunerluutaasinnaasut imaannaanngeqisut:
- Tassa Danmarkimut tatiginninnerup annertuumik innarlerneqarsinnaanera aarlerinassagaluarpoq, uagutsinnut pingaarutilinnik sorsuutiginninnermut tunngatillugu. Kisianni ajornerusumik: Avatangiisit, nunarsuarmi kujallermi, aammali uagut nammineq nunarsuarmi amerlasuut takusinnaassavaatigut marlunnik malittarisassaqartugut. Tassa taanna pinngitsoortinniagassaavoq pingaarutilik.
ICC-p tigusarinninnissamut peqqussutaanut tunngaviuvoq Israelip Gazami sorsunnera aammalu Israelip palæstinami sumiiffimmi sorsunnermi pinerluttoqarsimasinnaaneranik pasitsaassineq.
ICC isumaqarpoq Netanyahup aamma Gallantip ilisimaaralugu Gazami innuttaasut nerisassanik, imermik, nakorsaatinik allanik pisariaqartitanik pissarsinissaminnik pisariaqartitsisut akornusersorsimagaat.
- Aammattaaq oqaluuseraarput Gazami inunnik isumaginninnikkut ajunaarnersuaq, eqqisseqatigiinnissap pisariaqartinneqarnera, inunnik isumaginninnikkut ikiuinissamut periarfissanik annertusaaneq aammalu tigusanik aniguisitsineq, Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.
- Israelimut kaammattuivunga eqqissiviilliornerup unitsinneqarnissaa siunertaralugu Libanonimi isumaqatigiinniartoqarnerani peqataaqqullugu, tassani paasinninnera naapertorlugu siuariartortoqarpoq.
Netanyahup arlaleriarluni oqaatigaa, Israelip naalakkersuisui saassussinissaminnik nangitsiuassasut, nunap "siunertai anguneqarnissaat" tikitserlugu.
