Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinnerat tallimanngormat aallartippoq, Naalakkersuisullu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen (D) siullermeerluni ammaanersiornermi oqalugiarluni.
Oqalugiarnermini assigiinngitsorpassuit eqqartorpai, ilaatigut spiralilersuisimaneq pillugu qulaajaaneq. Utoqqatserneq naammanngitsoq oqaatigaa. Soraarnerussutisianik aaqqissuusseqqinneq aamma Kalaallit Nunaata nunarsuarmi nipaa eqqaavai.
Partiit oqalugiaammut maanna isummersortussanngorput, ataatsimiinnermimi ullup aappaani ammaanersiorluni oqallinneq aallartippoq.
Hans Enoksenip sapaatip-akunnerata siuliani toqukkut qimaguttoq taarserlugu Juno Berthelsen Inatsisartuni ilaasortanngussasoq, Inatsisartut siulittaasuata Kim Kielsenip (S) ammaanersiornermi oqalutigiaatip oqallisigineqarnissaa sioqqullugu nalunaarutigaa.
Marsip aqqarngani qinersisoqarnerata kingorna ataatsimiinneq siulliuvoq. Inatsisartuni partiit tallimaasunit sisamat naalakkersuisooqatigiilerput, tassa Demokraatit, Inuit Ataqatigiit, Siumut aamma Atassut. Naleraq kisiartaalluni illuatungiliuttuuvoq.
Demokraatit: WTO-mi ilaasortaalissaagut?
Jørgen Rosbach Demokraatineersoq siulittaasup oqalugiaataa pillugu oqaluttarfimmi siullersaalluni oqaaseqarpoq.
Kalaallit Nunaata nunarsuarmi inissisimaffia ilaatigut sammivaa. Savalimmiut Nunarsuaq tamakkerlugu Niuernermik Suliniaqatigiiffimmut WTO-mut ilaasortanngornissamik akuerineqaqqammernera eqqaavaa.
Kalaallit Nunaat WTO-mi aamma ilaasortanngussanersoq Naalakkersuisunit pilersaarutaanersoq aperaaq.
- Demokraatini kissaatigaarput, misissorneqassasoq, tassunga atasumik qanoq
annertutigisumik aalajangeeqataasinnaanerput angusinnaaneripput
Jens-Frederik Nielsenip sulisinnaasut tamarmik sulinissaannik oqaaseqarnera uterpaa. Inuit sulisinnaasut uniinnarlutik tuniorarneqaannaratik.
Qaqortumi GUX-imi timersornermik sammiveqartumik pilersitsisoqarsinnaanersoq aamma Ilulissani inuusuttunut ilinniarfik pingaarnersiukkanut ilaanersoq Demokraatit misissuiffigitikkusuppaat.
Peqqinnissaqarfiit qutsavigigai
Peqqinnissaqarfiit pitsaanerulerlutillu qanilaarnerusut Demokraatit aamma angorusuppaat.
- Qamuuna qutsavigerusuppakka peqqinnissaqarfitsinni sulisut tamaasa, Jørgen Rosbachip peqqinnissaqarfimmi sulisut ullut tamaasa napatitsinerat pillugit qutsavigai.
- Peqqinnissaqarfiup tatisimaneqarnerujussua taakku allanngortissinnaanngilaat.
Taamaammat suliinnarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuseqartoqarnissaa pingaaruteqarpoq.
Jørgen Rosbachip piffissaliussap iluani oqaasissani tamaasa angumerinngilai. Taamaammat apeqquteqarfigineqarnissaa piffissanngorpoq.
Naleraq: Namminiilivikkusuppisi?
Jens Napãtôp Naleqqameersup Demokraatit nunaqarfiit pillugit politikkeqannginnerat isoraa.
Nunaqarfinni takornarialerinerup ineriartortinnissaa ukkatarineqartoq Jørgen Rosbach akivoq.
Aki-Matilda Høegh-Damip namminiilivinnissaq Demokraatiniit qineqqusaarutaannaasimanersoq apeqqutigaa.
- Ima paasineqassava Demokraatit namminiilivinnissaq pillugu isumaqatigiinniarnerit aallartissanngikkaat?
Demokraatit qineqqusaarutitik soorunami attakkaat Jørgen Rosbachip akissutigaa. Aammali Kalaallit Nunaanni ilinniarfiit pitsanngorsarnissaat pingaaruteqarnerarpaa, tamaaliornikkummi tikisitsisarneq pisariaarulluni kalaallinut inissat amerlanerulissammata.
Naalakkersuisulli sinnerlugit oqaaseqarusunnginnini erseqqissarpaa, partiit assigiinngitsunik isumaqarmata. Namminiilivinnissamut tunngasut naalakkersuisooqatigiinnissamik isumaqatigiissummiittut innersuussutigai.
Demokraatit qineqqusaarutaanni allassimavoq namminiilivinnissamut ingerlaarneq maanna aallartissasoq.
Siumut: Qineqqusaarutaannaava?
Erik Jensenip Siumumeersup Jørgen Rosbach aamma apeqquteqarfigaa. Demokraatit neriorsuutitik attanneraat aperaaq.
- Inatsit tunngaviusoq allanngortinneqassasoq Demokraatit oqarput. Qineqqusaarutaannaarnersoruna?
KNI-mi angusarlunneq nunani allani pisunit tunngaveqartoq Demokraatit sooq isumaqarnersut Lars Poulsenip Siumumiit apeqqutigaa.
- Nunarsuarmi pisut patsisaallutik akit allanngornerat ilumoorpoq.
- Ikummatissaq aamma akitsorpoq, Jørgen Rosbach akivoq.
Aalisarnermut inatsisip allanngortinniarneqarnissaa naak?
Jens Napãtôk Naleqqameersoq maanna oqaluttarfimmiippoq.
Hans Enoksenip toqunera artornartoq aallaqqaasiutigalugu oqaatigaa.
Naleraq qinersisoqarneraniilli ukiaanerani ataatsimiinnissamut siunnersuutinik piareersarsimallutik oqarpoq. Partiimiillu siunnersuutinik 23-nik saqqummiussisimallutik.
- Oqaasiinnaanngitsumik timitaleerusukkatta.
Naak Naleraq tunuliaqutaralugu maani qinikkat arfineq-pingasuinnaagaluartugut,
imaannaanngitsumik aqqusaagaqaraluarluta, illuatungiliuttuugaluarluta.
Aalisarnermut inatsit ataatsimiinnermi matumani sammineqarniannginnera apeqquserpaa, tassami partiit arlallit taassuma allanngortinneqarnissaa oqaatiginikuuaat.
Ulluinnarni pisariaqartitanut akit qaffariarujussuarnerat Siumut assigalugu Naleqqap apeqquserpaa, aamma nunani allani pisut ilumut patsisaanersut.
Napãtôp KNI-mi angusat ajornerat aamma tikkuarpaa, taamaattoqarnerata innuttaasunut kiffartuussinerup ajorsiartorneranik kinguneqarmat.
Naak suliffissat?
Sulisinnaasut sulinissaat naalakkersuisooqatigiit anguniagaasa pingaarnerit ilagaat. Naleqqamiilli taanna apeqquserneqarpoq.
Taakku suliffissaqartinneqarnersut Jens Napãtôp apeqqutigaa.
- Naalakkersuisuniit tusalissavarput inuiaqatigut ikiorsiissuteqartut
sipaarniarfigineqassappunngooq. Inuinngooq sumiluunniit sulisinnaasut
ilanngaaffigineqassapput,
naak sumiiffimminni suliffissaqanngikkaluartut, oqarpoq.
Aamma kalaallit suliffittaartinnagit tikisitsisoqaannartarnera oqaatigaa.
Naalagaaffinngornissaq sukataarutigineqartariaqalersoq naggataatigut oqaatigaa. Taamaalilluni apeqquteqarfigineqarsinnaalerpoq.
Siumut: Nuannersunik eqqaasaqarsinnaavit?
Jens-Frederik Nielsenip oqalugiaataa pillugu Naleqqamit nuannersumik eqqaasaqartoqarsinnaanersoq Erik Jensenip Siumumiit apeqqutigaa.
- Danmarkimut pituttoraluttuinnarneq qularutigaara, tassami naalagaaffinngorusuppugut. Isumaqatigiissut una eqqarsaatigalugu ajornakusoornerulerpoq. Suleqatigerusukkatsigulli nuannaarutigaarput, Jens Napãtôk oqarpoq.
Kalaallit Nunaata Danmarkillu tunngavissatut isumaqatigiissutaat pillugu oqarpoq. Danmarkip Kalaallit Nunaanni attaveqaasersuutinut suliniutinut assigiinngitsunut aningaasaliiffigai, aamma kalaallit napparsimasut Danmarkimut katsorsartikkiartortunut aningaasartuutit akilertalertussaallugit.
Meeqqat amerlavallaat arsaarinnissutigineqatarput
Naleraq oqaaseqareermat Inuit Ataqatigiit tullinnguupput. Mimi Karlsen partii sinnerlugu oqaaseqarpoq.
Meeqqat pisinnaatitaaffii aallarniutigai.
- Upperaarput inuit toqqissisimasut aamma toqqissisimasunik siunissaminnik pilersitsisartut.
Taamaammat ulluunerani paaqqinnittarfiit pitsanngorsarneqarnissaat ukkatarineqarlutillu meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikilisinneqassapput.
- Meerarpassuit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartarneri millisartuartariaqarpagut. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut piffissanngortoq angajoqqaat meeqqanik arsaartuinnarnagit periarfissinnerussagigut ilaqutariittut avissaartuutsinnagit ilaqutariit tamarmiullutik ikiorneqartarnissat.
Kalaallit Nunaannut naapertuilluanngitsuliortoqartarsimanera Mimi Karlsenip eqqaavai. Spiralilersuisimaneq nalunaarusiarlu saqqummeqqammersoq eqqaavai. Spiralilersorneqarsimasut ikiornissaannut Kalaallit Nunaat Danmarkilu iliuuseqassasut IA-mit piumasarineqarpoq.
Aningaasaqarnerup patajaatsuunissaa aamma eqqaavaa. Ilaatigut inuusuttut ilinniaratillu suliingitsut peqataatillugit.
Naleraq: Namminiilivinnissaq kinguarsarpisiuk?
Mimi Karlsenip oqaaseqarnissamut piffissarititap affaannaa atorlugu oqaaseqarpoq, taamaalilluni ataatsimiittarfimmiit apeqquteqarfigineqarsinnaanngorluni.
IA-miit naalagaaffinngornissaq suliniutigineqarniarneq Naleqqamit apeqqutigineqarpoq. IA namminiilivinnissamik suliniuteqarnermik kinguarsaanersoq Aki-Matilda Høegh-Damip apeqqutigaa, Demokraatimmi apeqqummut tassunga akissuteqaamminni naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissut innersuussutigaat.
- Naamik, Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa ullut tamaasa sulissutigaarput, Mimi Karlsen oqarpoq.
Innuttaasut namminiilivinnissamut peqataatinneqartariaqarput
Erik Jensenip Siumumiit oqaluttarfimmut qaqivoq. Partiit qineqqusaarnermi neriorsuutiaannik eqqaasippai.
Siumumit namminiilivinnissaq kissaatigineqartoq innuttaasulli peqataatinneqartariaqartut taanna oqarpoq.
- Naalagaaffinngornissaq sukkanerusumik anguniarneqartariaqartoq isumaqarpugut, Erik Jensen oqarpoq.
Siumup akit qaffakkiartornerat aamma eqqaavaa. Nunaqarfinni isorliunerusunilu innuttaasut inuuniarnikkut atugaat ajorluinnartut eqqumaffigineqartariaqartut taassuma eqqaavai.
Nunaqarfinni isorliunerusunilu peqqinnissaqarfiup unammilligassai eqqartorneqarput. Peqqinnissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai ukatarineqartariaqartut Erik Jensen oqarpoq.
Siumup utoqqaat pitsaasunik atugaqarnissaat anguniarlugit suliniuteqarnissaq pingaartippaa. Ikiorsiissutit ilaatigut eqqarsaatigalugit.
Arnat spiralilerneqarsimasut taarsiivigineqarnissaat Siumumit aamma anguniarneqarpoq.
Akulerutsitsinissamik politikkimut siunnersuut naak?
Erik Jensenimut siulliulluni apeqquteqartoq Naleqqameersuuvoq. Siumup nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanni qinersisinnaanissaat pillugu siunnersuutaa aamma akulerutsitsinissamik politikkeqartoqarnissaanik siunnersuutaata qanoq pisimanera apeqqutigineqarpoq.
Tunngavilersuutit paatsoorneqarsinnaammata peerneqarsimasut Erik Jensenip uppernarsarpaa.
Pipaluk Olsen Demokraatineersoq paaqqinnittarfiit pillugit, meeqqallu atualernissamut piareersimanissaat qanoq qulakkeerneqarsinnaanersoq apeqquteqarpoq.
Aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip ulluunerani paaqqinnittarfinnut aningaasaliissuteqarnerunissaq siunertarigaa Erik Jensenip akissutigaa. Meeraaqqerivinni meeqqerivinnilu sulisussaaleqinerujussuaq nassuerutigaa.
Kikkut tamarmik akisussaaffik tigusissapput
- Hansillu ilisarnaatigivaa anillakkaangatta inussiarnersuuneq
ikinngutinnersuunerlu. Anillakkutta qungujulaarneq illalaarneq. Tassuuna tunniussaa annertoqaaq,
qujallutalu taanna anersaaq aamma uagut ingerlateqqissavarput tamanullu aamma
kaammattuutigissallugu.
- Inuimmi innuttaasut
tatigilluinnartariaqarpagut. Tatigaluta qinerpaatigut, aamma killormuanik kalaaleqatitta
nammineersinnaanerat tatigilluinnartariaqarparput.
Arnat spiralilerneqarsimasut taarsiivigineqarnissaat Atassummit aamma piumasarineqarpoq.
Aqqalu C. Jerimiassen namminersortut pitsaanerusumik atugassaqalersikkusuppai. Aporfiit piiarneqassapput.
- Nunarsuattami massakkut nunarput
qissimivaat. Nunatsinni periarfissarpassuarnut uipput uagut akorniagassatsinnik atorluarluarlugit
aningaasarsiorfigalugillu. Tassa takornarialerisut namminersortut suliassaat. Uagullu pisortaniit
unammillernagit periarfissagissaartitassagut
Akileraarutinut aaqqissuusseqqinneq naammassineqarnissaa kissaatigaa.
- Nuannaarutigaarpulli suliap ingerlanerani
qaffakkiaartuaartitsineq unikaallatsinneqassammat, 50%-ilu sinnerlugu akileraarusersuineq
atorunnaarsinneqarluni.
Nutarterpoq.
