Naalagaaffeqatigiinneq Facebookimi oqallisaaqisoq

Paasissatissat eqqunngitsut pillugit nalunaarusiami nutaami Facebookimi sumi oqallittoqartarnersoq sammisallu suut inuit oqallisiginerusarneraat sammineqarpoq.

Rasmus Leander Nielsen Ilisimatusarfimmi Nasiffimmeersoq aamma Signe Ravn-Højgaard Digitaliusumik Attaveqaasersuutinut Isummersortitameersoq Ilisimatusarfimmi saqqummiipput.
Saqqummersinneqarpoq

Kalaallit Nunaanni Facebookimi oqallinnermi nunanit allaneersunit pasinapiluttunik eqqunngitsunik paasissutissiissoqartarneranik takussutissaqanngilaq.

Ilisimatusarfimmi Rasmus Leander Nielsenip Ilisimatusarfimmeersup aamma Signe Ravn-Højgaardip Digitaliusumik Attaveqaasersuutinut Isummersortitameersup nalunaarusiaminni eqqunngitsunik paasissutissiisarneq aamma Kalaallit Nunaanni nunanut allanut politikki pillugu oqallinnermi sunniisoqarsinnaanera pillugu saqqummiummassuk tusagassaq nuannersoq ataasinngornermi tusarliunneqarpoq.

– Nalunaarusiami matumani eqqunngitsumik paasissutissiineq eqqartoraangatsigu, Kalaallit Nunaanni inuit ataasiakkaat Putinimik nuannarisallit eqqunngitsumilluunniit oqaaseqartartut pinngilavut, Signe Ravn-Højgaard oqarpoq.

- Tamatumunngali tunngatillugu eqqunngitsumik paasissutissiisarneq nunanit soorlu Ruslandimit Kinamiillu sunniiniarlutik eqqunngitsumik paasissutissiisarnerat pineqarpoq.

Maangali taama iliortoqartanngilaq. Nalunaarusiamili allat aamma sammineqarput. Kalaallit Nunaanni nittartakkatigut oqallinnerit aamma sammineqarput.

Tupaallannalaartoq

Nunanut allanut politikkimut tunngasut suut Facebookimi oqallisigineqartarnersut - taamaalillunilu qanoq sunniiniartoqarsinnaanersoq ilisimatusartut misissorsimavaat.

Misissuinermi politikkikkut oqallinneq nunani tamalaanut tunngasut, soorlu NATO-mut, EU-mut, Ruslandimut silallu pissusianut tunngassuteqartut, 2023-mi januaarip aallaqqaataaniit 2024-mi juulip aallaqqaataanut misissorneqarput.

Paasinarsivoq Naalagaaffeqatigiinni nunanut allanut politikki pillugu allaaserisat oqallinnermik aallartitsisartut. Facebookimi saqqummiussami ataatsimi agguaqatigiissillugu 55-inik qisuariarfiusarpoq - silap pissusia sammineqaraangat qisuariartartunit marloriaataallutik.

Sammisat assigiinngitsut pillugit oqallinneq.

Angisooq assigiinngissuseq ilimagineqarsimanngilaq.

- Ilaatigut suleqatigisartakkavut isumaqarput, tamanna tupinnanngitsoq, annertuumik oqallisaammat. Kisianni nammineq danskit tusagassiorfiinut oqaluttuaannartarpunga, Kalaallit Nunaanni qinersineq naammassigaangat, namminersulernissamik oqallinneq taakkununnga annerusumik oqallisigineqartartoq, uagutsinnili taamaanngitsoq. Taamaattumik annikitsumik tupigusuppunga, Rasmus Leander Nielsen saqqummiinermini oqarpoq.

Allaanerussut annertooq kikkunnit tamanit ilimagineqanngilaq.

– Oqallinnerup annertunera pissusissamisoortoq suleqatitta ilaat isumaqarput. Kalaallit Nunaanni qineqqusaarneq naammassigaangat namminiilivinnissaq pillugu oqallinneq Kalaallit Nunaannut sanilliullugu qallunaat tusagassiorfiini sammineqarnerusartoq qallunaat tusagassiorfinut oqaatigisarpara. Taamaattumik qanoq annertutiginera tupaallaatigaara, Rasmus Leander Nielsen saqqummiussinermini oqarpoq.

MISISSUINERUP PILLUGIT PAASISSUTISSAT

Paasissutissanik katersineq 2023-mi januaarip aallaqqaataaniit 2024-mi juulip aallaqqaataata tungaanut Facebookimi gruppinit 43-nit quppernernillu 64-init pivoq.

Quppernerit gruppillu tusagassiuutinit, politikerinit inuinnarnillu ingerlanneqartut, aamma Facebookimi oqalliffiit inuiaqatigiinnit pilersinneqarsimasut misissuiffigineqarput.

Oqallinnermi oqaatsat qallunaatut kalaallisullu pisut misissorneqarput. Oqaatsit amerlanerpaartaat kalaallisut allanneqarsimapput, quppernerni 82 procentit aamma gruppini 94 procentit.

Sammineqarnerpaat marluk

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinneq aamma allanik isiginnittaaseqalersitsisarpoq, soorlu EU pillugu oqallinnermi EU-p Kalaallit Nunaannut namminiilivinnissamut pingaaruteqarnera aallaavigineqaraangat.

Misissuinerup takutippaa piffissami tassani pingaartumik sammisat marluk oqallisaangaatsiarsimasut, tassa Folketingimi kalaallisut oqalunnissaq pillugu oqallinneq aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni aallartitamik toqqaaneq.

Isiginnaariat ilaasa spirali pillugu suliaq internetimi oqallisaangaatsiartutut eqqaavaat. Sammisarli taanna nalunaarusiami ilanngunneqanngilaq, misissuinermi nunanut allanut politikki sammineqarmat, Signe Ravn-Højgaard nassuiaavoq.

Siunnersuisartut Common Consultancy aamma Analyse & Tal (naatsorsueqqissaartartut aaqq.) misissuinermi peqataapput. Ataasinngormat saqqummeeqataanissamut ilaanissaraluaq sapaatip-akunnerata naanerani silarlunneranit pisinnaajunnaarpoq.

Powered by Labrador CMS