Siumup aasaanerani nalunaaquttap
atorunnaarsinneqarnissaanik aamma nalunaaquttap qanga atuuttup
atulerseqqinnissaanik siunnersuutaanut tusarniaanermut akissutit 25-t
tiguneqarsimapput.
Akissutit qulingiluat inuinnarneersuupput,
taakkunannga arfineq-marluk Siumup siunnersuutaanut tapersersuipput. Sinneri
kattuffinneersuupput, suliffeqarfinneersuullutik, pisortallu
ingerlatsiviineersuullutik. Taakku ilaasa isummerfigisimanngilaat imaluunniit
Siumup siunnersuutaa akerleraat, assigiinngitsunik tunngavilersuillutik.
Siumup aasaanerani nalunaaquttap
atorunnaarsinneqarnissaanik aamma nalunaaquttap qanga atuuttup
atulerseqqinnissaanik siunnersuutaanut tusarniaanermut akissutit 25-t
tiguneqarsimapput.
Akissutit qulingiluat inuinnarneersuupput,
taakkunannga arfineq-marluk Siumup siunnersuutaanut tapersersuipput. Sinneri
kattuffinneersuupput, suliffeqarfinneersuullutik, pisortallu
ingerlatsiviineersuullutik. Taakku ilaasa isummerfigisimanngilaat imaluunniit
Siumup siunnersuutaa akerleraat, assigiinngitsunik tunngavilersuillutik.
Akissut uissuumminartoq
Akileraartarnermut aningaasaqarnermullu
naalakkersuisoqarfiup akissutaa uissuumminartutut oqaatigineqarsinnaavoq.
Tassami Naalakkersuisoqarfiup nalunaaquttap allanngortinneqarnissaanut
akerliunermini tunngavilersuineranut tunngaannanngilaq, aammali Qupanuk Olsenip
siorna nalunaaquttap allanngortinneqarnissaanut atsiornernik katersuinera
sakkortuumik saassunneqarluni.
”Inatsisissatut siunnersuummi innersuussutigineqarput
inuit 2.700-t internetikkut sunniiniartoqareersorlu nalunaaquttap UTC-3-mut
uternissaanik kissaateqarlutik nalunaarsimasut. Internetikkut ”nittartakkatigut
isummaminik siammarterisutut” taaneqartumit sunniiniartoqarnera taama ittoq,
sunniiniartup oqartussaassutsikkut Inatsisartuniluunniit nakkutigineqarneq
ajortumik aqunneqartarnera, aalajangiinissamut tunngavissaanngilluinnarpoq”
Naalakkersuisoqarfik allappoq.
Naalakkersuisoqarfiup inatsisissatut siunnersuutip
suliarineqarnera kisiat pillugu isummernatik, inatsisissatulli siunnersuutip
suliarineqannginnerani politikikkut oqallinnermi oqaaseqaateqarnerat
maluginiarnartorujussuuvoq.
Sermitsiap akissutigineqartoq Roger Buchimut,
Aarhusimi Danmarks Medie- og Journalisthøjskolemi
aqutsinermut inatsisinik immikkut ilisimasalimmut,
saqqummiuppaa. Taanna oqarpoq:
- Ingerlatsinermi ileqqorissaarneq naapertorlugu
oqartussaasut innuttaasunut inussiarnersuusariaqarput, inussiarnersuullutik
isumassuisariaqarlutillu, sulilu pingaarnerusumik politikikkut
kalluunnaveersaartuusariaqarlutik.
Tusarniaanermummi akissut inussiarnerpallaanngilaq
qajassuussivallaarnanilu. Oqaaseq sunniuteqartitsisoq atsiornernillu katersineq
sakkortuumik isornartorsiorneqarpoq, taamaalillunilu tusarniaanermut akissummi
illuatungeriit politikikkut isummernerattut isikkoqalerluni. Taamatulli
oqaaseqarneq peqqarniitsuunngilaq, taamaattumillu kukkunerujussuartut
taasariaqarani.
Air Greenland eqqugaarujussuassasoq
Siumup siunnersuutaa akuerineqassappat, Air Greenland
eqqugaarujussuartussaavoq.
“Siunissami qaninnerusumi Air Greenlandimut
aningaasatigut kingunissai malunnassaqaat. 2025-mut timmisartuussinissamut
pilersaarut saqqummiunneqareerpoq, timmisartuussinissamut isumaqatigiissutit
atsiorneqareerlutik bilitsillu tuniniarneqalerlutik. Nalunaaqutaq UTC-3-mut
allanngortinneqarpat isumaqatigiissutit millionilinnik marlunnik
kisitsisitalinnik annaasaqaatigineqassapput,” timmisartortitseqatigiiffiup
pisortaa Jacob Nitter Sørensen mianersoqqusivoq.
Air Greenlandimut unammillernartut pingaartumik
tassaapput, timmisartortartut qasuersaartarnissaannut malittarisassat,
nalunaaquttap akunnerinik pingasunik amerlanerusunik nikingassusilimmut
atuutilersussat, pissutaapput. Siumup siunnersuutaa akuerineqassappat
Nunatsinnit timmisartuussisarneq akisunerulissaaq, Europamilu USA-milu
angalaffippassuarnut ullormi ataatsimi timmisartuussisoqarsinnaajunnaassalluni. Aammattaaq siunnersuutip
kingunerisaanik Air Greenlandip Atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarnerani
inuttat Nunatsinni najugaqarnissaat ajornartissavaa, Jacob Nitter Sørensen
nassuiaavoq.
