»Arfininngorneq ulloq. 27. juni 1931. Ulloq pisoqarfioqisoq.«
Hallvard Devolds taama oqarpoq. Norgimiu ilisimasassarsiortoq piniartorlu, kammalaatini sisamat peqatigalugit Norgimiut Danskillu qatanngutigiittut imminnut isiginerinik mumitsitsisoq.
Taakkumi nunat marluk akornanni saqitsaannermik kingorna nalaanneqanngitsumik aallartitsipput. Saqitsaanneq ukiut marluk qaangiunneranni Haagimi nunat tamat eqqartuussivissuanni aalajangiinerup tungaanut sakkortusiartortoq. Norgimiulli tallimat suli tamanna ilisimalinngilaat.
Naak unnukkaluartoq suli seqinninngikkuni seqineq tarreqqammivoq. Qerilerfiup missaannik kiassuseqassaaq. Tunu aasaavoq. Eqqornerusumik Myggbukta, Myggebugten. Norgimiut piniariartarfiat, silasiorfiat radioqarfiallu 1922-mi pilersinneqartoq.
Hallvard Devoldip qisummik illuaraliami oqquitsumi anorimik, silamik ippernanillu assiisumi, qaqqarsuit alannguanni, niviarsiat sikkerarfianni, ivikkanik ujaraaqqanillu avatangerneqarluni ulloq oqaluttuarisaanermi pingaarutilik ullorsiutiminut allappaa:
- Ualikkut nalunaaqutaq tallimanut erfalasoq amuarput, Carlsbergfjordimillu Besselsfjordimut nuna tiguarlutigu. Pissutsit qanoq ineriartorumaarnerat pissanganarpoq, nangilluni allappoq.
Ullup tulliani Hallvard Devold peqataalu piniariat sisamat Norgimiut aviisinut aalajangersimasunut ima telegrammerput:
- Ullumikkut Eiliv Herdal, Tor halle, Ingvald Strøm aamma Søren Richter eqqaamioralugit Norgimiut erfalasuat Myggbuktami amuneqarpoq. Kujammut Carlsbergfjordimit avannamut Besselfjordimut nuna Ataqqinartorsuup Kunngi Haakonip aqqani tiguarneqarpoq.
- Nuna Eriup Aapalaartup nunaanik atserparput (Norskisut Eirik Raudes Land, aaqqiss.), taakku qallunaatsiaq siulleq ukioq 985-mi Kalaallit Nunaanni nunassittoq innersuussutigalugu oqariartorput.
Taamaalilluni Norgimiut Tunumi nunamik annertuumik, nunarsuup annersaani Danskinit oqartussaaffigineqartutut isigineqartumik tiguaaneq piviusunngorpoq.
Kunngili Norgilli naalagaaffia isumasiorneqarsimanngillat.
»Ajutoortoqarpat kisimiikkusunngilanga«
Hallvard Devold Myggbuktamik tiguaanermi siuttuuvoq. Sinnerisali sisamat pilersaarutai ilisimasimaneraat erseqqinngilaq. Tiguaaneq ’inuup ataatsip’ iliuuseraa. Angutilli annertuumik ajornartorsiulissanngippata, tiguaaneq Norgimiut naalakkersuisuinit akuerineqartariaqarpoq. Taamaammallu Hallvard Devoldip oqaaseqatigiit uku allappai, tassungalu ilani sisamat atsiortippai.
- Ajutoortoqarpat kisimiikkusunngilanga, piniariat ilaata ataatsip taama Halvard Devold oqartoq ullorsiutiminut allappaa.
Arlaatigut oqaluttuaq ukiut untritillit arlallit tamanna sioqqullugu aallartippoq.
1400-kunnili Danmarki Norgilu qaqutikkut niuernermik aalisarnermikkut Kalaallit Nunaanni ataatsimut iliuuseqartarput. 1700-kkut aallartinnerani palasi danskeq Norgimioq Hans Egede arlaleriarluni Kalaallit Nunaannik nunasiaateqalernissamik misiliisarpoq.
Napoleolli sorsuunnerisa kingorna (1803-1815) Norgi Danmarkimit avissaarpoq, 1814-milu Sverigip ataaniilerluni. Akerlianik Kalaallit Nunaat, Island Savalimmiullu danskit tigummiinnarpaat. Kalaallilli Nunaat ima angitigivoq najugaqarfigineqarnanilu, allaat nunatut ataatsitut isigineqarnani. Danmarkip nuna tamakkerlugu oqartussaaffiginngilaa. Nunallu allat suli niuernermik piniarnermillu qeqertarujussuup taassuma, Danmarkip tamakkiisumik nakkutiginngisaata eqqaani ingerlatsipput. 1900-kkut allartinneranni danskit Kalaallit Nunaanni oqartussaanerat allatut iluseqalerpoq.
Danmarkip Qeqertat Indiaaqqat 1917-mi USA-mut tunigamigit, Danmarkip Kalaallit Nunaannik tamakkiisumik oqartussaanerminik piumasaqarnera akuerineqarpoq. Qallunaat Kalaallit Nunaannik oqartussaanerannik oqaatigineqartartoq sorlanikkiartulerpoq. Nunat allat arlallit Amerikamiunik malinnipput. 1921-llu eqqaani Nunarsuarmi nunat tamangajavimmik danskit Kalaallit Nunaannik oqartussaanerat akueraat.
Norgi kisiartaalluni akerliuvoq.
Norgimiut Tunumi puiserpassuarnik arferpassuarnillu pisaqartarput. 1922-milu Norgi nipaatsumik akerliliivoq. Norskit Myggbuktami silasiorfiat sananeqarpoq. Danskit akissutaat issittumi ilisimasassarsiortumit Ejnar Mikkelsenimit timitalerneqarpoq. Taassuma 1924-mi taassuma kalaallit 70-nit amerlanerusut illoqarfimmit Ammassalimmit Tunumi avannamut Scoresbysundimut (ullumikkut Ittoqqortoormiit, aaqqiss.) nuuppai.
Tassanilu nunasiaateqarfik nutaaq norskit piniarnermut soqutigisaqarfiata qanittuani danskit Tunumik oqartussaanerannik isumaginnittuussaaq.
- Taamaaliorneq nunasiaateqarnermi toqqaannartumik iliuusaavoq. Nunammi inoqqaavi piffimmi najugaqartinneqalerput, Norgimioq issittup oqaluttuarisaaneranik ilinniagartooq Harald Dag Jølle, Tromsømi Norsk Polarinistituttimi ilisimatusartoq Videnskab.dk-mut oqaluttuarpoq.
Pilertortumillu saqitsaanneq 1924-mi isumaqatigiissutikkut sakkukillisarneqarpoq, tassanilu Norgimiut Tunumi puisinnarfitik arfanniarfitillu tigummiinnarsinnaagaat atsiorneqarpoq. Sulili eqqissisoqanngilaq. Norgip suli danskit oqartussaanerat akuerinngilaat.
Saqitsaanneq sakkortuseqqippoq: 1930-mi Danmarki Tunumi nutaamik ilisimasassarsiornissamik, ukiunik pingasunik sivisussuseqartussami, Myggbuktamillu ilanngussisumik saqqummiussivoq. Ulloq 16. juni 1931 umiarsuit ilisimasassarsioriartortut marluk Københavnip umiarsualivianit avalapput. Ilisimasassarsiornerulliuna taassuma Hallvard Devoldi piniariallu sisamat Eriup Aappalaartup Nunaa Norgimit pigineqartutut oqariartuuteqartikkai. Nuna tiguarneqartoq tassaavoq piffik danskit ilisimasassarsioriartut ilisimasassarsiorfissatut alajangigaat.
»Tappavani issiapput angussuartullu imminnut isigalutik«
Myggbuktami Norgimiut tiguaasut tallimat pissanganartorsiorsimassaqaat. Norgimiut erfalasuat ulloq 27. juni 1931-mi Kalaallit Nunaata qaarsortaani amusaat, Norskehavimit Danmarkimi Norgimilu pissaaneqarfiit angullugit aalassatsitsivoq. Aallaqqaammulli Norgimiut naalakkersuisuisa tiguaaneq akerlilerpaat. Taarsiullugu naalakkersuisut Danmarkimik isumaqatigiissuteqarsinnaaneq siunnerfigaat. Danmarkimili aalassannermut qisuariarneq inussiarnisaanngilluinnarpoq.
- Pisoq nunamik tamarmik aalassatsitsivoq, issittumilu ilisimasassarsiortorsuit Knud Rasmussenip Einer Mikkelsenillu, taamanikkut tusaamasarsuusut, suliaq aamma akuliuffigaat, Jens Wendel-Hansen oqaluttuarpoq.
Taakkunani tusaamaneqarnerpaagunartoq Knud Rasmussen eqqissisimasumik assuarinnittumilli qisuariarpoq:
- Manna pisortatigoortumik iliuusaasoq upperinngilara, inuinnaallu taamannak iliuuseqartuuppata, Norgimiut naalakkersuisuisa akisussaatissagai qularnanngilaq, Berlingske Tidendemut taanna oqarpoq.
- Oqariartuut (tiguaaneq, aaqqiss.) ilumoorsimappat, taava tamanna tupinnarpoq, danskit nunanut allanut ministeriat Peter Much, Ritzau-imi telegrami naapertorlugu aallartitarpalaartumik qisuariarpoq.
Qallunaarli issittumi ilisimasassarsiortoq atuakkiortorlu Peter Freuchen, Knud Rasmussenip ikinngutigilluagaa, sakkortunerusumik qisuariarpoq:
- Piniariat taakku ilisarisimalluarpakka – taakkununngami ilaavunga. Tappavani issiapput anguussuartullu imminnut isigalutik, taanna Ekstra Bladetimut oqarpoq, tamannalu »sunniuteqanngitsutut inuinnaat tiguaanerigaat« taallugu.
Naalagaaffiup iliuusaa
Tamakkuli tamarmik allanngungajalerput. Telegramimmi Norgimiut aviisii ulappusertippai. Talerperliit aviisiini naalakkersuisut tiguaanerup naalagaaffiup iliuusaatut akuerineqarnissaa kimigiisissutigineqarpoq. Oslop qeqqani fiistertarfimmi oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartumi qullersuup ataani Norgimiut nuimasortaasa ilaat ulloq 23. juli Kalaallit Nunaat pillugu suliami ataatsimiikkasuarput. Ataatsimiinneq Norgip nunalerinermut ministererisimasaanit det norske Ishavsrådimilu siulittaasup tullianit aqunneqarpoq. Aqaguani peqataasunit aallartitat tiguaanermik akuersititseqqusillutik naalakkersuisunukarput. Tamakkulu tamarmik pinerisa nalaanni Norgip naalakkersuisui Danmarkimik isumaqatiginninniarneri unittoorput. Norgip Danmarkimut piumasaqaatai akuerineqanngittuarsinnarput. Sapaatit akunnerini marlunni aalajangerniaaluusaareerlik Norgip naalakkersuisuisa tiguaasut kissaataannut nakkaannarput. Ulloq 10. juli 1931 Tunumik tiguaaneq naalagaaffimmit iliuusinngortinneqarpoq. Aqaguanilu danskit naalakkersuisuisa suliaq Haagimi eqqartuussivissuarmut suliassanngortippaat.
Uissuumminarpaluppoq: Tunumi piniariat tallimat Norgillu erfalasuata sapaatit akunnerisa marluk ingerlanerinnaanni politikikkut nukiit taama annertutigisut aalassatsissinnaagai.
- Oqaluttuarisaanermik ilinniagartuup tusaamasap tamanna oqaluttuarisaanermi pisutut eqqumiitsutut, nunasiaateqarniat ikittut peqataasoralugit angutitut paatsiveerusimaartutut pissiaaneqarniunnermut annertussusaanik ilisimanngisaminnut akuliunneqarnerannik imaqartutut taavaa, issittumi oqaluttuarisaanermik ilinniagartooq Harald Dag Jølle oqaluttuarpoq.
Norskinit isigalugu tiguaaneq tamanna amerlasuutigut aamma talerperliunianit nunagisaminnik pingaartitsisut ikittuinnaat iliuusaattut isiginiarneqartarpoq, oqaluttuarisaanermik ilinniagartooq oqarpoq.
- Tamannali eqqunngitsumik saqqummiussinerusoraara. Tiguaaneq Norgimi politikikkut, inatsisilerinikkut innuttaasunillu amerlasuunit tapersersorneqarpoq, tamannalu aamma nassuiaatissaqarluarpoq, Harald Dag Jølle erseqqissaavoq.
Norgi ukiuni untritilinni amerlasuuni nunanit sanilerisaminit aqunneqareerluni kiisami 1905-mimi Sverigemit avissaarpoq.
Peqatigisaanillu Danmarkimut oqaatsitsigut kulturikkullu attaveqaatit, naak 1814-milu nunat avissaaraluartut Norgimiut suli malugisinnaasaannik naammagineqannginneq sakkortusiartorpoq.
- 1920-kkunni tamanna toqqortaatinik suliami erserpoq. Norgimiut allagaataat ukiunit akullersuarneersut suli Københavinimiipput, danskillu taakku tunniukkumanngilaat, Harald Dag Jølle nassuiaavoq.
- Taamaammallu tamakkiinerusumik saqitsaattoqarpoq. Kalaallit Nunaat pillugu suliaq taannaavoq, toqqortaatilli pillugit suliaq Norgimiut akornanni misigissutsitsigut attuineruvoq.
Norgi nunamik annertunerusumik tiguaavoq
Tamakkununngaliuna atatillugu sooq Norgip naalakkersuisuisa atorfilittaq Helge Ingstad Antarctichavnimi, Myggbuktap kujataani naalagaaffiup sinniisuattut ivertitsinerat paasineqartussaasoq. Helge Ingstad sulisunilu tallimat Eriup Aappalaartup Nunaanut umiarsuarmut issittumi angallassisumut Polarbjørnimut ilaallutik 1932-mi tikipput. Tassa Norgi nakkaannarumanngilaq. Politikerit illuatungeriit Haagimi aalajangiinissamik utaqqineranni, Kalaallit Nunaanni pisut annertusiartorput. Juunimi 1932-mi Knud Rasmussen Tunup kujammut kangiani arfinilissaanik Thulemi ilisimasassarsiorneranut atatillugu politiitut oqartussaatinneqalerpoq. Piffik Norgip aamma piniariartarnikkut annertuumik soqutigisaqarfigisaa. Qisuariaatitut Norgip ulloq 12. juli 1932 Tunup ilaa alla, Fridtjof Nansenip Nunaatut atserneqartoq tiguarpaa. Pappiaqqakkullu akersuunnersup sakkortusiartornera Kalaallit Nunaanni saqitsaannermik tamanna kinguneqanngilaq. Norgimiut piniariat danskit issittumi ilisimasassarsiortuinik sermersuarmi qaqqaniluunniit akersuutinngitsoorput.
- Erfalasumimmi amusiinnarput, telegramimillu nassiussillutik, tassa. Pisullu nalaanni Tunumi ukiuni marlunni piniariaqqapput, tassanilu pisarnermissut nannunik, puisinik umimmannillu piniarlutik ameersisarput, Harald Dag Jølle oqaluttuarpoq.
Katersugaasivissuunngilaq
Immaqa amernik akerleriissutaaneruvoq. Inatsisilerinikkut tunngavinnik akersuunneq aqerluusaq pappiaralu sakkugalugit ingerlanneqartoq. Pisulli danskit kalaallillu attaveqatigiinnerannut annertuumik sunniipput. Norgip Danmarkillu Tunumik saqitsaassuteqarneranni, kalaallit Savalimmiunik 1920-kkunni Kalaallit Nunaata kitaani umiarsualiviliortunik assorooruteqarput.
- Savalimmiormiut pillugit suliap kalaallit politikerii sakkortusaartippaat, danskillu naalakkersuisui ajornartorsiummik naammattumik iliuuseqannginnerarpaat. Kalaallit soqutigisatik naammattumik isumagineqanngitsut isumaqarput, Jens Wendel-Hansen Aarhus Universitetimeersoq oqarpoq.
- Peqatigisaannillu Danmarkimi inuiaqatigiit atugartuunngoriartornerat kalaallit ilisimaarilluarpaat, ajunngitsorsiartaanullu peqataatinneqarumallutik. Qajartorlutik katersugaasivissuarmi inuiattut inuusutut isigineqarumanngillat, oqaluttuarisaanermik ilinniagartooq nassuiaavoq.
Tamakkulumi ilisarnarpalupput. Akerlianik kalaallit politikeriisa Landsrådimi danskit Kalaallit Nunaannik oqartussaanerannik tapersiinermikkut, Norgimut qisuariaateqarput.
- Norgimiut Tunumik tiguaanerat allaanerusumik qisuariartitsivoq. Tassani kalaallit danskillu avataanit qunusaarneqarnerminni ataatsimoorput, Jens Wendel-Hansen tikkuaavoq.
- Taamanikkut danskinit aqunneqarneq qulangersimaneqarnerlu Kalaallit Nunaanni annertuumik akuerineqaqqavoq. Norskit tiguaanerisa Kalaallit Nunaat Danmarkimut suli qaninnerulersippaa.
‘Norgi Haagimi eqqartuussivissuarmi, suliaq sutigut tamatigut ajorsarfigineqarpoq’
Hallvard Devoldip piniariaqataasalu Norgimiut erfalasuata Myggbuktami ulluni 648-ni erfalanera isigereeraat, eqqartuussisut sanileriiaat 14-it qernertunik uliguallit Haagimi Fredspaladsimi nikuillutik ulloq 5. april 1933 eqqartuussineq atuarpaat: Norgip Tunumik tiguaanera inatsisinik unioqqutitsineruvoq.
Taama eqqartuusissut aqqaneq marluk marlunnik akerlilerneqarlutik aalajangiipput. Eriup Aappalaartup Nunaanni Norgimiut atorfilittaata Helge Ingstadip Hallvard Devoldillu telegrami aalajangiinermik imaqartoq tiguaat.
- Taanna (radiolerisoq, aaqiss.) oqaaseqanngilaq. Telegrami uannut tunniutiinnarpaa. Imalu imaqarpoq: ’Norgi Haagimi eqqartuussivissuarmi, suliaq sutigut tamatigut ajorsarfigineqarpoq’, Helge Ingstad ukiut marluk qaangiuttut eqqaamasalikkersaarutitut atuakkiamini ’Øst for den store bre’ allappoq.
Tassanilu nalunaarutip nikallornartup tigunerata kingorna ima eqqaamasalikkersaarpoq:
- Tamatta, ataasiakkaarluta, nikuititerpugut, illuaqqamillu anilluta. Nuna apummit qillaalasoq upernaarpalaartoq avatangiiseraarput. Akitsinni sikumi Drømbugtenip tikeriaa takusinnaavarput, tassanilu sikup ingeruneri qummut qaleriiaarsimapput.
- Taaka Nansenryggen, Steinrøisdalen aamma Haugen, umimmannik siullernik pisaqarfipput. Tunuani qaqqarsuit tulleriiaarlutik napapput, tamakkulu tamaasa uagut pigisatsitut isigisimavagut.
Atorfilittaq Helge Ingstad Hallvard Devoldsiluunniit imaluunniit ikinngutai tiguaanerminnik pillarneqanngillat.
Haagimi eqqartuussiviup aalajangernerata kingorna danskit norskillu Tunu pillugu isumaqatigiissutaat, piffimmi Norgip killilersorneqarnani puisinniarlunilu aaffanniarsinnaaneranik piginnaatitsisoq ingerlaqqiinnarpoq.
Hallvard Devold piniariartut ilisimasassarsiortutullu inuunerminik nangitsivoq. 1932-milu Norgimiut Sikuijuitsumut ilisimasassarsiorneranni peqataavoq. Ilisimasassarsiornerli iluatsinngitsoorpoq.
