Nukap aqqusaarnera kingulleq: Ulloq alianarpoq, taamatulli pitsaaneruvoq

Air Greenlandip Kangerlussuarmit Københavnimut timmisartuussineranut kingullermut ilaasunut amerlasuunut ulloq tussunngunarpoq. Nuka Lynge 110-t sinnerlugit Kangerlussuarmut aqqusaarnikuuvoq. Kalaallit Nunaannili timmisartukkut angallannermi allannguineq akerlilersunngilaa.

Nuka Lynge Kangerlussuarmi mittarfiup allagartaata ilisimaneqarluartup eqqaani. Kavaajami ataani Kangerlussuarmik allasimasumik tujuuluaraqarpoq, allassimasut allerpaartaani qanoq taasarneranik ilitsersuutitalimmik.
Saqqummersinneqarpoq

Nuka Lyngep marlunngormat Kangerlussuarmit aallarnissaa nalaatsornerinnakkut pivoq, tassami aallarfissaq tamanna suliffianut naleqqunnerpaasimavoq.

Nukalli Air Greenlandip timmisartuata Tuukkap nunaqarfimmit kangerluup isuanut naggammik aallarneranut ilaanissani nuannaarutigaa.

Nuka affarmik kalaaliullunilu affarmik qallunaajuvoq, inuuninilu tamaat Kangerlussuaq, siornatigut Søndre Strømfjord-imik taaneqartartoq, nunat taakkua marluk akornanni isaaffiuvoq pingaarnerpaaq.

- Sapaatip-akunnerinik tallimanik utoqqaassuseqarlunga 1969-imi siullerpaamik maanga tikippunga – tamatumalu kingorna arlaleriarlunga aqqusaartarpunga, pingaartumik 1970-ikkunni qulimiguulimmik S-61N-imik ingerlaqqittariaqaraangatta, Nuka oqaluttuarpoq.

- Meeraasugut ataatsimoortarpugut katerisimaarlutalu

Qulimiguullit timmisartunit kingusinnerusukkut atorneqartunit anorimut silamullu malussarinnerupput.

- Taamaalluta Nuummi silarlummat sapaatip-akunnera maaniittariaqarnikuuvugut. Angajoqqaakka isumatsassimaqaat, Søndre Strømfjordimiinnermi nuannerpallaanngitsuusoq isumaqaramik. Eqqaamavarali meeraasugut katerisimaartartugut, Nuka oqaluttuarpoq.

Qanoq akulikitsigisumik maaniittarpit?

- Ukiumut minnerpaamik ataasiarlunga. Maanna 55-inik ukioqarpunga, kisitseriaruttalu siumut utimut angalasarnikka qassiunersut, taava 110-riarlunga — saniatigut angalallattaarnerit ilanngunnagit!

Kangerlussuup takorpiassaarnissaa aliasuutigaajuk?

- Aap, soorunami ullormi taamaattumi eqqaamasat qaffakaapput, uggornartutullu misinnarpoq. Uannummi oqaluttuarisaanermut ilaammat, kinguaariilli nutaat uattulli misiginngippata aamma paasisinnaavara, Nuka oqarpoq.

Kangerlussuarmut ajunnginnerpaamik kissaassisoq

Maanna siumut isiginissaq pineqarsoraa: 

- Isumaqarpunga 1990-ikkunni Danmarkimi ikaartarfiup Storebæltip sananeqarneratut ittoq. Taamani umiarsuarnik angallassinermi kulturip immikkuullarissup annaaneqarnera oqallisaangaarpoq. Taamatulli pitsaaneruvoq, ineriartornerullu malinnaaviginissaa pisariaqarpoq.

Nukap soorunami aamma Kangerlussuarmi innuttaasut ineriartornermut akisuumik akiliisut paasisinnaallugit erseqqissarpaa:

- Kangerlussuarli takornariartitsinermit illersornissamillu ikiorneqarluni aniguissasoq nutaamillu ingerlariaqqittoqarsinnaasoq upperaara. Ajunnginnerpaamik kissaassivunga, Nuka Lynge oqarpoq.

Powered by Labrador CMS