Nunap sajorujussuarsinnaanera aarlerinarnerarlugu Japan mianersoqqusivoq

Japanimi oqartussaasut sisamanngornermi mianersoqqusippput immap iluani Nankai-ip itinersarsuata nalaani nuna sakkortoorujussuarmik sajussinnaasoq.

The Japan Times sisamanngornermi taamak allaaserineqarpoq.

Mianersoqqusineq takkuppoq Japanimi silasiorfiit oqartussaasuiniit, sisamanngornermi nunap sajorujussuarnerata, annertuumilli aseruatiterinanilu ajoqusiisimanngitsup kingunerisaanik.

Nankaip itinersarsuanut tunngatillugu mianersoqqusineq taamaattoq siullerpaamik siammarneqarpoq, itinersarsuaq taanna 900 kilometerisut takitigivoq Japanillu imartaani kangillermiilluni.

Pisarnermit sakkortunerujussuarmik nunap sajussinnaaneranik mianersoqqusisoqaraluartoq, tamanna isumaqartariaqanngilaq nunap sajorujussuarsinnaanera piffissami aalajangersimasumi imaaliallaannaq pisinnaassasoq.

Ilisimaneqarpoq Nankai-gravenimi nuna sajorujussuarsinnaasoq, tassani ukiut 100-nit 200-nut akuttussusilikkaartumik nunap sajorujussuarneri annertuut pisarput.

Japanimi naalakkersuisut nunap sajuttarneranut ataatsimiititaliaat siusinnerusukkut naatsorsuutiginninnikuupput Nankai-gravenimi nunap sajorujussuarsinnaanera 70-imit 80 procent-imik annertusisimasoq, taassumalu angissusissaa qulaajarneqarsimavoq arfineq pingaasoriaammiit imaluunniit qaffasinnerusumik ukiuni tulliuttuni 30-ni pisinnaasassasoq.

Taamaattumik nuna taamak annertutigisumik sajorujussuassagaluarpat, tassaarsuarujussuaq tamatumalu malitsigisaanik inuppassuit 1.000-likkaat inuunerannik naleqarsinnaasumik pisoqassagaluarpoq.

Inuit nunap sajunneranit eqqugaasinnaasutut aarlerinartorsiornerpaat kaammattorneqarput ulluinnarni piareersimasuunissaminnut, soorlu assersuutigalugu atortutik pisattatillu qanajjaarsorsimasassagaat, Japanimiut nutaarsiassaqartitsiviat NHK-mi allaaserineqarpoq.

Tallimanngornermi Japanip kujataani nuna sajorujussuaqarnera aseruatiterinermik annertuunik kinguneqanngilaq, nutaarsiassaqartitsivik AFP allappoq.

Atomip nukinga atorrlugu nuissiorfiit innarlersimasinnaanerinik nalunaaruteqartoqanngilaq, naalakkersuisut oqaaseqartartuat oqaluttuarpoq.

Tassaarsuaqarsinnaaneranik aarlerinartorsiortoqarnera pillugu nunap immikkoortuini arlalinni Japanip kujataani, kisianni nunap sajunnerani pineqartumi tassaarsuaaqqat kisimik naammattuugassaasimapput.

Japanimi naalakkersuisut taskforcemik pilersitsipput nuna sajorujussuarneranut atatillugu.

Nalunaarummi siullermi USA-p Geologiske Undersøgelses (USGS) nunap sajunneri sakkortuut marluk nalunaarsorneqarsimasut. Nalunaarulli allanngortinneqarpoq sajunneq ataasinngortinneqarluni, taannalu 7,1-imik sakkortussusilimmik.

Japani immap iluani nunap sajuttarfeqarfianiippoq, manerassuup sineriaani itinersarsuaqarfimmiikkami, tassa Stillehavip sineriaani - taaneqartartoq ildring. Sumiiffik pineqartoq innermik anitsisartoqarfiuvoq aammalu nunap sajuttarfeqarfigivaa.

/ritzau/