Nunaqarfik allanngoriartortoq

Nuummi Kangerlussuarmilu pissutsit sisamanngornermi novembarip 28-ani allanngorluinnassapput.

• Qaammatit pingasut qaangiuppata Nuummi mittarfissuassaq ammassaaq.
• Qaammatit pingasut qaangiuppata Air Greenlandip atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarnini Kangerlussuarmiit Nuummut nuussavaa.
• Qaammatit pingasut qaangiuppata Kangerlussuaq “Kalaallit Nunaannut isaaffioriarluni” taamaakkunnaassaaq.

Oqaluttuarisaanermi nunap attaveqaataasa allanngortinneqarnerat Nuummi nuannaarutigineqarpoq Kangerlussuarmilu ernumagineqarluni. Nuuk isumannanngilaq, Illersornissaqarfiullu nunallu karsiata Kangerlussuup mittarfissuata atorneqaannarnissaa isumannaarpaat, taamaalilluni nunaqarfik allanngortoqarujussuaraluartoq siunissaqalerluni.

Aamma mittarfinnik ingerlatsisoq Greenland Airports – Mittarfeqarfiit, suliassaminik pingaarnerpaanik ukkatarinnilluni piffissamut nutaamut piareersartoq, taamaappoq.

– Kangerlussuarmi novembarip 28-ata kingorna pissutsinut nutaanut aaqqissuussinermik naleqqussaavugut, pisortaq Henrik Estrup Sermitsiamut oqarpoq.

Sikuki Nuuk Harbour A/S-ip umiarsualivik umiarsualivimmilu allaffik akisussaaffigilerpai.

Nukissiorfiit innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuinerit ingerlatilerpai.

Takornariartitsisarfiup Albatros Arctic Circlep mittarfiup akunnittarfia pisiaraa.

Kangerlussuaq timmisartumik angallannermik aqutsisoqarfiuvoq, januaarilli aallaqqaataanniit timmisartumik angallannermik paasissutissiisarfiata Kalaallit Nunaanni mittarfiit allat assigilissavai. Mittarfik Security niveau 1-imi ingerlanneqarpoq, januaarilli aallaqqaataaniit Security niveau 2-mut nuussaaq, Ilulissat Narsarsuarlu assigalugit. Mittarfiup upalungaarsimanera annikillisinneqassaaq, qatserisartut biilii ikinnerulissallutik qatserisartullu ikinnerussallutik. Mittarfeqarfiit Kangerlussuarmi 50-inik maanna sulisoqarput. Isumannaallisaanermi atorfiit 20-t Nuummut nuunneqassapput, sulisullu amerlanerit nuunnissamut akuersisimapput. Sulisut sinneri 30-t Kangerlussuarmi sulinissaat qulakkeerneqarpoq, ilaalli suliassanut nutaanut immaqa ilinniarteqqinneqartariaqarput.

– Timmisartorsuaq ataaseq, marluk qulilluunniit minnissaat apeqqutaanatik mittarfik ullormut aputaajarneqartartussaavoq, Henrik Estrup Kangerlussuarmi timmisartortitseqatigiiffiup suliassaanut assersuuteqarpoq.

Aningaasatigut pilersuisut marluk

Illersornissamut ministeriaqarfik Naalakkersuisullu Illersornissaqarfiup Kangerlussuarmi mittarfimmik atuiuarnissaanik ukiuni pingasuni atuuttussamik juunimi isumaqatigiissutigaat, isumaqatigiissummut ukiumut 24 millionit koruunit (2022-mi akigitinneqartut) nassataqarpoq. Timmisartut tamarmik angissusiat apeqqutaanani Kangerlussuarmut missinnaassapput, aningaasalli 24 millionit koruunit qaffanneqarsinnaallutillu apparneqarsinnaapput – Mittarfeqarfiit timmisartunut inuinnaat timmisartuussinerannut aallarnermut ilaasunullu akitsuutinit isertitai apeqqutaatillugit.

Naalakkersuisut 2025-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutaanni, aningaasaqarnermut naalakkersuisup Erik Jensenip pingasunngormat saqqummiussaani, Greenland Airports – Mittarfeqarfiit kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaanut 102 ½ millionit koruunit immikkoortinneqarput.

2024-mut sanilliullugu tamanna qaffariaateqaqaaq, tassami mittarfiit 13-it qulimiguulinnut mittarfiillu 46-t ingerlanneqarnissaannut kiffartuussinissamut isumaqatigiissut 11 ¾ millionit koruuninik naleqarmat.

Akigitinneqartartut qaffannerannik pissuteqarpoq Air Greenlandip Kangerlussuarmiit Nuummut timmisartuussisarnini nuummagu.

- Greenland Airportsip - Mittarfeqarfiit A/S-illu Kangerlussuarmi mittarfik suli pigaat, Greenland Airports International A/S-illu Nuummi mittarfik pigalugu. Taamaattumik Mittarfeqarfiit aningaasarsiorfik ingerlatseqatigiiffimmut qatanngutigisaminut tunniuttariaqarpaa, isertitaqarunnaarnerlu kiffartuussinissamik isumaqatigiissummit qaffasinnerusumik matussuserneqarsimavoq. 

Kisitsiserpassuit

Mittarfiliortiternissamut pilersaarutit, Inatsisartut 2018-imi akuerisaat, tassaapput Nuummi Ilulissanilu mittarfissuit marluk aamma Qaqortumi nunap immikkoortuani mittarfik. Nunap oqaluttuarisaanerani aningaasaliissutit annersaattut mittarfiliortiternissamut pilersaarutit soqutigineqarluarput, aamma politikerinit partiiniillu 2018-imi aalajangiinermut peqataasunit. Pingaartumik kisitsisit marluk soqutigineqarluarput.

Mittarfeqarfiit pillugit inatsimmut 2022-meersumut oqaaseqaatini sammineqarpoq Kangerlussuarmi ingerlatsinermut Nuup sunniuteqarnera. Nuummi mittarfik ammarneqarpat nunatta karsiata Kangerlussuarmi mittarfik ilanngullugu kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaa ukiumut 105 millionit koruuninik akeqassaaq, Kangerlussuarmi mittarfik mittarfissuartut atuunnassappat kiffartuussinissamik isumaqatigiissut ukiumut 158 millionit koruuninik akeqassalluni.

Kangerlussuaq 2025-mi atlantikoq qulaallugu mittarfittut atorneqaannassaaq, illersornissaqarnermullu isumaqatigiissummi nunallu karsianut kiffartuussinissamut isumaqatigiissummi aningaasat katillugit 158 million koruunit angumaneqanngillat. - Kisitsisit qanoq kisinneqarpat?

– Nammineq aningaasartuutit annikillisinniarlugit sipaarsinnaasagut tamaasa sipaarfigaavut, tamatumalu saniatigut Illersornissaqarfiup kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaa nunattalu karsiata kiffartuussinissamik isumaqatigiissutaa amerlassusilerneqarput. Takusinnaavarput aningaasat ukiut marlussuit matuma siorna coronap ajornartorsiortitsinerata nalaani 158 millionit koruuniusorineqartut ullumikkut taama amerlatiginngitsut, tamanna ilaasut amerliartornerannik pissuteqarpoq. Pissutsit nutaat tunngavigalugit naatsorsuutit kisinneqarput, Henrik Estrup oqarpoq.

Aningaasartuutilli inissikkallaraluartut Mittarfeqarfiit Kangerlussuup siunissaa pissangassutigaat.

– Air Greenlandip atlantikoq qulaallugu timmisartuussisarnini Nuummut nuukkuniuk Kangerlussuarmi mittarfeqarfik nipaatsunngussaaq, Henrik Estrup oqarpoq.

Illersornissaqarfiulli isumaqatigiissutaa periarfissanik nutaanik ammaassivoq, timmisartut tamarmik Kangerlussuarmut suli missinnaassammata. Takornariartitsisarfik Albatros Arctic Circle, Mittarfeqarfiit mittarfimmi akunnittarfianik pisisoq, Air Greenland suleqatigalugu Københavnimiit Kangerlussuarmut timmisartuussinermik nutaamik 2025-mi aasakkut ammaassissaaq, timmisartortitseqatigiiffiillu allat Kangerlussuarmut timmisartuussinissamik aamma soqutiginnillutik.