Nunatsinni kryolitip isertitsissutaasimaneranut kisitsisit atorneqartut professorinit apeqquserneqartut
Danskit Kalaallit Nunaanni iluanaarutigisinnaasimasaattut kisitsinerit kisitsisillu apeqqusernartoqarput, professorit pingasut taama oqarput, kisitseriaaserlu atorneqarsimasoq taakkunani professorit marluk apeqquserpaat.
Carl-Johan Dalgaard amigaara amerlanerusut naleqquttunik kisitsisit naliliinermi danskit iluanaarutaat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi, kisianni oqallinnermut tikilluaqquvoq.
Assi: Linda Kastrup/Ritzau Scanpix
Nunatsinni Danmarkimilu tupaallaatigineqangaatsiarpoq nunarsuarmi qeqertat annersaanni aatsitassarsiornermit Danmark annertuumik aningaasarsiorsimasinnaasimasoq.
Oqallinnermili oqaatiginiarneqartoq, tassa 400 milliard koruunit pallillugit iluanaarutigineqarsimanerat, eqqortuunngilaq. Professorit pingasut taama naliliipput.
Kisitsisit nalorninaraluarpataluunniit, DR-ip kryolitip piiarneqarnera pillugu piviusulersaarusiaa nutaaq takutinneqarmat, oqaluttuarisaanermi pisut pingaaruteqartut ilaat qaqinneqarpoq.
Taamatut isumaqarpoq ilisimatooq Carl-Johan Dalgaard, Københavnip Universitetiani aningaasaqarnermut professori aamma Det Økonomiske Rådimi siulittaasoq.
- Oqaloqatigiinnermi paasisat pingaaruteqarput, oqarpoq.
Politikkikkut pissutsit pisoqarfiungaatsiarnerisa nalaanni, kalaallit namminiilivinnissamik kissaateqarnerisa annertuseruttorneranni, USA-llu soqutiginninnerulersimanerata nalaani, piviusulersaarut sapaatiummat takutinneqarpoq.
Aarhus Universitetimi aningaasaqarnermut professorip Torben Andersenip piviusulersaarummi nammineq peqataaffigisamini „ajornartorsiutit ilungersunartut“ mianersoqqussutigai.
- Naatsorsueriaaseq apeqqusernarluinnartoq atorneqarsimavoq, Torben Andersen BT-mut oqarpoq.
Professorit naapertorlugit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu attaveqatigiinnerat eqqartorneqartillugu maluginiarnarpoq Københavnimiit Nuummut aningaasatigut tapiissutigineqartartut illuatungaanuinnaq ingerlarsimanngitsut.
Professori soraarneq Kjeld Møller Pedersen Jyllands-Postenimi isummerluni allappoq fjernsyniutigaluni nilliasariaqarsimalluni.
- Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa eqqartorneqartillugu Trumpillu nunamut soqutiginninnera annertutillugu oqallinneq piviusunik tunngaveqarnissaa aatsaat taama pingaaruteqartigaaq. Ajoraluartumik tamanna piviusulersaarummi takunngilarput. Paasisaqarnerunngikkaanni isumaqartoqarsinnaavoq russit sunniiniartartui sulisimasut, allappoq.
Danmarkip iluanaarutigisimasaasa naatsorsorneqarneranni piviusulersaarut ilaatigut amigartumik naatsorsuisimanerangaavoq.
Torben Andersen naapertorlugu erseqqissarneqartariaqarpoq Danmark aningaasartuuteqarlunilu iluanaaruteqarsimasoq.
- Niuernerup iluatsilluarsimanera allanngortinneqarsinnaanngilaq. Kaaviiaartitalli kisitsisaata ersersinngilaa pisuussutit qanoq naleqartiginersut. Qularutissaanngilarli kaaviaartitanit iluanaarut annikinnerusimassasoq, aningaasartuutit aamma annertusimassammata, BT-mut oqarpoq.
Piviusulersaarusiortut takutinniarpaat kryolitip piiarneqarneranit qallunaat qanoq iluanaaruteqartigisartut.
Aatsaalli 1854-imiit 1987-imut qallunaat aatsitassarsioqatigiiffiata kaaviiaartitai naatsorsorneqarsinnaapput.
Piviusulersaarummi allassimavoq aningaasat taakku ullumikkut naligi 400 milliard koruuniusut — kisitsisit mianersorfigisariaqakkavut. Danmarkilu piffissap ilaannaani piginneqataasuuvoq.
Aatsitassarsiornerup qanoq aningaasartuutaasimatigineranit paasissutissat pissarsiarineqarsinnaanngimmata, piviusulersaarummi Danmark aatsitassarsiornermit qanoq iluanaaruteqarsimatiginersoq paasissutissiissutigineqarsinnaasimanngilaq.
Taamaattumik Carl-Johan Dalgaardip naleqassutsip qanoq annertutigisumik pilersinneqarnera paasisaqarfiginerorusukkaluarpaa, aatsitassarsiorfimmummi aningaasartuutit takuneqarsinnaanngimmata.
- Naleqarnerulersitsineq paaserusunnaraluartoq nalunaarsorpara. taanna oqarpoq.
Naleqarnerulersitsineq Danmarkip inuiaqatigiinnut aningaasatigut iluaqutissartaanut tunngaviuvoq.
Assersuutigalugu piviusulersaarummi oqaluttuarineqarpoq aatsitassarsiorfiup isertitai Fynimi kaageeraliorfimmut aningaasaliissutigineqarsimasut, taamaalillunilu Danmarkimi aningaasatigut iluaqutissartaqartitsilluni.
Aatsitassarsiornerli Danmarkimi aningaasaqarnermut qanoq iluaqutaatigisimanersoq nalilerumallugu aningaasat pissarsiarineqartut naammanngillat.
- Aningaasaqarnermut tunngasunik oqaluttuarisaanermik ilisimatuut tamanna misissoqqissaartariaqarpaat, soqutiginarmat, Carl-Johan Dalgaard oqarpoq.
Berlingskep piviusulersaarusiami peqataasut arlallit - ilaatigut aningaasaqarnermut professori Torben Andersen piviusulersaarummik isornartorsiuisoq - oqaloqatigai.
DR-ip piviusulersaarusiornermut pisortaa, Mikala Krogh, aviisimut allakkatigut akissuteqarluni allappoq piviusulersaarummi takutinneqartoq naatsorsuinerit – tassa 400 milliarder koruunit – „immikkuualuttutut ataatsitut isigineqassanngitsut“ – soorluttaaq aamma takuneqarsinnaasoq aningaasaqarnermut ilisimatuut ilisimatusartullu akornanni naatsorsuinerit pillugit nalornissuteqartoqarlunilu isumaqatigiinngittoqartoq.
