Partiit EU-mik suleqateqarnerulerusupput
Inatsisartuni amerlanerussuteqartut EU-mut qaninnerulernissamut periarfissat misissorneqassasut isumaqatigiissutigaat.
Justus Hansenip (D) Pele Brobergillu (N) Kalaallit Nunaata EU-mut ilannguteqqissasuuppat ajunngitsortai ajoqutigisinnaasaalu paasiniarlugit nassuiaasiornermut aningaasanik atuinissaq silatusaarnerunersoq isumaqatigiinngissutigingaatsiarpaat.
Assi: Oscar Scott Carl
EU-mut ilannguteqqinnerup ajunngitsortarisinnaasai ajoqutigisinnaasaalu pillugit naasuiaasiornissamik siunnersuut Inatsisartut sisamanngornermi oqaluuseraat.
Kalaallit Nunaata EU-mut ilaasortanngoqqinnissaa isumassarsiatsialaanersoq isumaqatigiinngissutaagaluartoq EU-mik suleqateqarnerup nukittorsarneqarnissaa partiit amerlanerit isumaqatigiissutigaat.
Taamaattumik partiit arlallit Naalakkersuisullu allannguutissatut siunnersuuteqarput, tassa Naalakkersuisut “Nunatta EU-mut EU-mullu attuumassuteqartunut suleqateqarnerulernissaanik periarfissat pillugit nassuiaat” 2017-imeersoq nutarterneqartussanngorlugu.
Nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip (S) EU-kommissionip Kalaallit Nunaannut tapiissutit marloriaatinngortinniarlugit siunnersuuteqarnera oqaaseqaammini tikkuarpaa.
- Siunnersuulli suleqatigiinnerulernissamik
EU-p Kalaallillu Nunaata kissaateqarnerannut takussutissaavoq pingaarutilik.
Taamaalilluni EU-mut qaninnerulernissamut tunngavissat pitsaasooreerput, taakkulu
siunissami aggersumi misissorluarneqarumaarput, oqaluttarfimmit oqarpoq.
Siunnersuuteqartup Justus Hansenip (D) saniatigut Atassut kisimi EU-mut ilaasortanngoqqinnissamik kissaateqarpoq, naak nangaassuteqaraluarluni.
- Taamaattumik EU pitsaaqutissarpassuaqaraluaqaaq ilannguffigingaanni, maannali nunarsuatsinni
politikkikkut najummatsisimanerujussuaq sorsunnerup nillertup kingornatigulli aatsaat taamak
sukasimaartigisoq, naluarput 2035-imiluunniit qanoq EU iluseqarumaarnersoq, Aqqalu C. Jerimiassen oqarpoq.
Naleraq akerliungaartoq
Naleqqalli sooq aningaasat EU-mut ilaasortaanermut suleqataanermullu nalunaarusiornermut atorneqartariaqarnersut paasiuminaatsippaa.
- Naleqqamiit ersarissumik oqaatigeriissavarput: Namminersorlutik
oqartussat allaffissornerutillugillu aningaasarpaalunnik atuiniarnissaanut, EU-mut
ilaasortanngornissamut iluaqutit ajoqutillu qulaajarnissaanut peqataassannginnatta.
Siunnersuut ullumi eqqartugarput nukippassuarnik, piffissamik aningaasanillu atuiffiussaaq,
anguniakkatsinnik qanillisiinani. Nunarput imminut napatittoq, Naalagaaffittut pisussaaffilik, Pele Brobergip oqaaseqaatini aallarnerlugu oqarpoq.
Demokraatini ilaasortap Napaartoq Isak Petrussenip sooq Naleraq taama aalajangereersimanerasoq apeqqutigaa. Nassuiaasiorneq Kalaallit Nunaata EU-mut ilannguteqqinnissaanik isumaqanngitsoq taassuma tikkuarpaa, taamaattumillu partiip misissuititserusunneq sooq tapersinnginneraa eqqumiigaa. Pele Broberg tassunga ima akivoq:
- Ataatsimiittarfimmi maani anguniagaqanngikkutta misissuinissaq qulaajaanissarlu pisariaqanngillat.
USA imaluunniit EU
Kalaallit Nunaat nunat EU-miittut amerlasuut assiganik naleqartitaqartut partiit arlallit naqissuserpaat, taamaattumillu EU-mik suleqateqarnerup nukittorsarneqarnissaa pissusissamisoorluni. Ingammik nunarsuarmi pissutsit maanna atukkavut eqqarsaatigalugit.
Oqallinneq EU-mut tunngassuteqaraluartoq USA-p suleqateqarnermiit EU-mik qaninnerusumik suleqateqarusussuseqarneq amerlasooriarluni eqqaaneqarpoq.
USA-p Kalaallit Nunaannut soqutiginninnera piffissami kingullermi toqqissisimajunnaarsitsivoq, Inuit Ataqatigiinnilu oqaaseqartup Pipaluk Lyngep nunat sorliit innuttaasunit suleqatigineqarusunnerat eqqarsaatigalugit immaqa isuma allanngorsimasoq oqaatigaa.
- Ukiami 2024-imi misissuinerit naapertorlugit, paasineqarsimavoq nunatsinni
amerlanerussuteqartut EU-mut ilaasortanngoqqinnissatsinnut kissaateqartut,
januarimilu 2025-imi misissuinerit takutillugit Amerikkarmiunngorusunngitsugut, oqarpoq.
Sisamanngornermi oqallinneq Kalaallit Nunaata EU-mut ilanngutiteqqinnissaanut alloriarnertut siulliuneq suli nalunarallarpoq.
Siunnersuuteqartup Justus Hansenip partiit amerlanersaasa siunnersuut allanngortikkusukkaat paasisinnaavaa, tullianilu oqallisigitinnagu ataatsimoorluni allannguuteqarnissaq siunertaralugu nunanut allanut sillimaniarnermullu ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarnissaa innersuussutigalugu.
Naleraq partiini kisiartaalluni siunnersuutip ingerlateqqinnissaanut akerliuvoq.
