»Peruttulernerup ilaa annaaneqartoq«

Annakkuummerneq.

Ukiorpassuit politikkerioreerluni akisussaaffimmik iperaaneq taamak misinnarsinnaavoq. Ingammik akisussaaffik annertusimappat, ilaatigullu oqimaassimappat.

Asii Chemnitz Narupimmi allaffimi nalunaarusianik allattukkanillu ulikkaaqqajunnaarnissaa nipaatsumik malunnartumilli nuannaarutigaa.

- Inatsisartuniit tunuarniarlunga aalajangerama oqiliallallunga misigaanga. Pisussaaffimmik ilaginnaajumanngitsorujussuullungalu piareersarsimannginnissara nuannarinngilara. Taamaammat atuagassarpassuit akunnerpassuarni atuarnikuuakka, IA-mi ilaasortatoqaq oqarpoq.

Suli nukissaqarnermini allanillu suliaqarnissaminut kajumissuseqarnermini uninnissaa tassunga pingaaruteqarsimavoq.

- Allarpassuarnik soqutigisaqarpunga, oqarpoq, suliinnarnissaminullu piareersimasutut suli misigaluni naqissuserpaa, ukioqqortusivorli.

- Inuuninni tallimariarlunga siffialersinnikuuvunga. Siffiara niukkalu anniarisarpakka. 70-iliillunga inuuinni ajaappiamik tunisippunga, iluaqutaavoq, oqarpoq. 

Politikeri nuimasoq Inatsisartuni ilaasortaajunnaarpoq

»Ajuusaarnarpoq«

Politikkimik suliaqarneq sakkortusinnaasarpoq. Ilaatigut unammillernartarluni. Politikkimilu qaffasissumik suliaqartut ulapaarfinni ulloq unnuarlu pissarsiarineqarsinnaasartussaapput. Asii Chemnitz Narupilli attaveqaatini digitaliusuni nuimannginnera ilaatigut iluaqutaasarpoq.

- Sorpassuarnut illersugaanikuunera ajunngitsortaraa. Uangattaaq imminut illersornissara pisariaqartinnikuugakku tusagassiuutini allatat atuarnaveersaartarpakka, oqarpoq nangillunilu:

- Nuulli illoqarfiarannguummat politikkikkut unammillernartumiissimagaangama ersarissumik malugisinnaanikuuara, tassami inuit ilaasa avaqqutaarlungalu Brugsenimi aqqusinermiluunniit takugaangaminnga ilassissaavittarput.

- Nittartakkatigut inuit naapittarfiini paasissutissanik amigaateqarneq malunnarlunilu misigissutsinit aallaaveqarami ilaannikkut allaat uumisuffiusarpoq. Tamat oqartussaanera tunngavigalugu oqaloqatigiissinnaanermut sunniuteqarpoq, ilaatigullu qinikkatut sulinermi isumaqatigiinniarnissamut kajumissusermut sunniuteqartarluni. Ajuusaarnarpoq, oqarpoq.

Ikinngutini maqaasigai

Asii Chemnitz Narup – unitsiartarnerit eqqaassanngikkaanni – ukiuni 30-niit amerlanerusunik politikkikkut suliaqartuunikuuvoq. Inuiaqatigiinni suliaqarfiit qaffasinneqarpaat ilaat akisussaaffigisarnikuuai, ilaatigullu ukiuni aqqanilinni Kommuneqarfik Sermersuumi borgmesteriusimavoq. Kommuneqmut qinersinermi qinigassanngortikkaangami tamatigupajaaq qinigaanerpaasarpoq.

Politikki inuunerisimavaa; taamaammat septembarip 23-aniit atuutilersussamik Inatsisartuniit tunuarnissaminut Inatsisartut Siulittaasoqarfiannut qinnuteqaatini tunniukkamiuk killitsisimavoq. Maanna pisortatigoortumik akuersissut utaqqivaa, tamannali naammassiinnagassaavoq.

- Sooq massakkut?

- Sinniisup 2025-imi qinersinissaq eqqarsaatigalugu politikkikkut sulinissaminut sungiusarnissaminullu pitsaanerusumik atugassaguni maanna ilanngunnissaa partiinnut siulittaasunnullu pitsaanerpaasoq isumaqarpunga. Inatsisartut ukiaanerani ukiuuneranilu ataatsimiinnerini aalajangiiffigisassat pingaarutillit siunissami najoqqutarineqartussat arlaqarput. Nukiit nutaat pisariaqartinneqarput, Asii oqarpoq, taamatuttaarlu qitornaminut, ernguttaminut – ilaquttaminut ikinngutiminullu piffissaqarnerulernissani qilanaaralugu ilanngullugu oqaatigaa.

- Massakkut »Peqatigiiffik Arnarulunnguaq«-mi sulinera aalluttorujussuuara. Nunatsinni eqqumiitsuliorneq, oqaluttuarisaaneq kulturilu aalluttorujussuuakka, oqarpoq.

- Aamma sulerissavit?

- Inuit uannut pingaarutillit nukissamik atuiffiginerorusuppakka. Ukiut kingulliit ilungersunarput. Qanigisakka amerlasuut napparsimallutik toqukkut qimagunnikuupput. Maqaasiuaannassavakka, oqarpoq.

- Sapinngisannguannik ilungersorfiini najorniartarsimavakka, aammali inuulluataarnissara inuillu uannut pingaarutillit aliasuffiunngitsumik ilagisarnissaat pingaartillugu malugisinnaavara. Aammattaaq suliniutit eqqumiitsuliornermut kulturimullu tunngasuunerusut pillugit isumassarsiaqarpunga. Kiisalu peqatigiiffinni kajumissutsimik sulineq. Oqaluttualianik atuassallunga nuannarilluinnagaraara. Aammali inuiaqatigiit nunattalu ingerlarngata sammivia pillugu isummertarunnaarnissara arlaannaataluunniit oqaatigisinnaanngilaa.

Namminiilivinneq

- »Qanga« ullumikkullu politikkimi suna assigiinngissutaanerpaava?

- Politikkikkut inuunerput ukiuni kingullerni illuatungaani aqutsinermik allaffissornermillu – illuatungaanilu isummersornermik – ingerlanneqarnerusoq assigiinngissutaasoraara. Tamarmillu anguniakkanik, takorluukkanik allannguinissamillu piumassuseqarnermik pilliuteqarfiupput. Pingaartorsuunerup ilaa annaaneqarpoq, akivoq itisiliillunilu:

- Namminiilivinnissap oqallisigineqarnera assersuutaavoq: assersuutigalugu aningaasaqarneq atortoqarnerlu qitiusut pillugit piviusorsiorneq maqaasivara: namminiilivissagutta qanoq pilliuteqarnissarput piareersimaffigaarput, aamma siunissami atugarissaarnissamut atatillugu. Aamma Kalaallit Nunaat nammineertoq qanoq isikkoqassanersoq takorloornerlugu ersarinnerusumik oqaatigisariaqalerparput. Politikki soqutigilerakku nunarsuarmioqatigut isiginiarneqarlutillu siunissaq qanoq ilusilersorneqarsinnaanersoq alapernaaffigineqarpoq. Taamanikkumut sanilliullugu maanna arlalitsigut inuiaqatigiittut imminut isiginiarnerusugut isumaqarpunga, mittarfittaarpassuillu tamanna allanngortinnavianngilaat.

Ukiut 30-it sinnerlugit nunatsinni politikkip isuani – iluanilu – sulineq aamma timimut malunnarpoq. Ilaat aamma sakkortullutillu qaangeruminaapput.

- Qanga aliasunnerpaavit?

- Tasiilami meeqqat suliniuteqarfiginerannik uparuaaneq. Tasiilaq aningaasaliiffigineqaannaavippoq, sulisullu attatiinnassallugit ilungersorpugut, tamanna naligiinngitsumik sorsuutiginninneruvoq, tassami Kalaallit Nunaatali sinnera assigalugu ileqqutoqqat peqqinnanngitsumillu periuseqarneq kinguaariinni ingerlaqqittoq pineqarput. Meeqqat, inuusuttut ilaqutariillu pillugit periusissatut pilersaarut tutsuiginartoq suliaralugulu kommunalbestyrelsemit akueritipparput. Pilersaarut annertuumik aningaasaliinermik malitseqarpoq. Taamaakkaluartoq danskit TV-mi piviusulersaarusiaat inuit uppererusunneruaat.

Pisoq artornartoq alla – ineqarnermut suliamik taaneqartoq – Asiimut politikkikkut kingunerluuteqarpoq. Innuttaasunut ajunnginnerpaamik iliuuseqarnissaq siunertaasoq Asii naqissusiivoq:

- Ajortumik siunertaqarneq pillugu unnerluutinut tamanut pinngitsuutitaavunga, oqarpoq pisorlu ima naalisarpaa:

- Ininik inuit najugarisinnaasaannik tamaviaarluta pissarsiniarsarivugut. Inuit avittarput, qitornat nuuttarput, inuit meerartaartarput, inuit Kalaallit Nunaanni sumiiffinniit tamaneersut Nuummut nuuttarput – piffissamilu tassani ineqarfiutigut pisoqalillutillu oqoqartut Namminersorlutik Oqartussat ineqarfinnik pitsaasunik annertusiartupiloortumik pisariaqartitsineq pillugu akisussaaffimmik tigusiumanngillat. Innuttaasut iluaqutigisassaannik sapinngisatsinnik iliuuseqarpugut. Arlaannaalluunniit namminermut iluaqutissatut suliarineqanngilaq. Suliaq politikkikkut uannut akeqqiunnermut atorneqartoq toqussara tikillugu isumaqassaanga.

Inuusuit piginnaasaat

- Politikkimimi sulininni qanga nuannaarnerpaavit?

- Ilami, suliarpassuupput. Atuarfiit nutaat inissiallu pitsaasut nutaat takugaangakkit nuannaartarpunga. Inuusuttunnguullunga illoqarfitsinni arnat qimarnguiviannik pilersiteqataanera nuannaarutigaara. Maanna Aka Høeghip Arnarulunnguaq pillugu eqqaassutissiaata uleerneqarnissaanut peqataanissara qilanaareqaara. Kommuneqarfimmi atugassarititaasut naligiinnerulernissaannik suliniuteqaratta, nunaqarfinni siulersuisut, najukkani ataatsimiititaliat innuttaasullu oqallitsileratigit nuannaarnikuuvunga. Inuppassuit siunissamut pitsaanerusumut tamarmik immikkut sinnattullit naapinnikuunerat qujamasunnaq.

- Inuuniarnermikkut unammillernartoqartut ikiornissaannut aningaasanik pissarsinerit imaluunniit suliffeqarfimmik inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik pilersitsinerit tamaasa nuannaartarpunga. Inuiattut ullorsioraangatta nuannaartuaannarpunga, inuusuttagullu ilisimasaqarluarlutillu, piginnaasaqarluarlutillu piumassuseqarluartut takugaangakkit nuannaartarpunga.

- Suna peqqissimissutigaajuk?

- Politikkimik suliaqarnermi peqqissimissutissaqartuaannarpoq. Qaammatinili makkunani politikkerit piviusorsiortumik tunngavilersuisinnaanatik aningaasalersuisinnaanatilluunniit kommunenik aaqqissuusseqqinnermik uterteqqiiniartut, taamatuttaarlu politikerinik aqutsisoqarfinnillu assigiinngitsunik qaffasissusilinnik pilersitseqqinniartut takugaangakkit qasuummertarpunga. Qanga suna tamarmi pitsaanerunikuusoq isumaqanngilanga aaqqissuussaanerli taama annertutigisoq uterteqqinniaraanni ukiorpassuarni suliat isumatusaarnermiit inunnut ataasiakkaanut tunngalersussat uteqqissapput. Aaqqiissutissat sunik tamanik akeqanngitsut nassaarinissaannut ilungersuuteqannginneq nikalluallaatigisarpara. Politikkimilu suliaqarnermi eqqaamanninnerup qanoq naatsiginera aamma nikalluallaatigisarpara.

- Politikkimi suliaq sorleq ilinnut pingaarnerpaava?

- Peqqinnissamut naalakkersuisuugama peqqinnissaqarfimmi pinaveersaartitsinermik suliniuteqarneq oqaluuserisassanngortippara. Isumaginninnermi naalakkersuisutut anigaasaqarnermut inatsimmik suliaqarnerup pitsaassusaanik qulakkeerinninnissaq akisussaaffigaara. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ukkataraakka. Inuit suliaminnut pikkorissorpassuit suleqatiginikuuakka; taakku suli suliaqarput.

- Kommunenik aaqqissuusseqqinneq kattussinerlu suliarujussuusut isumaqarpunga. Siorarsiorfik pillugu suliniuteqarneq aamma pingaaruteqarluinnartoq isumaqarpunga: Atuarfiit nutaat, ineqarfiit amerlanerusut, suliffissat amerlanerusut ilaqutariinnullu atugassarititaasut pitsaanerusut. Isumaginninnermi atugassarititaasut pitsanngorsarnissaasa sorsuutiginissaa inuiaqatigiinnilu uppisinneqarsimasut nikuiseqqinnissaannut ikiornissaat inuuninni tunaartariuarsimavara.

Uummatinni

Asii assigiinngitsutigut politikkikkut suliaqarsimavoq. Ataasiinnaq misilissimanngilaa – tassa Folketingimut ilaasortaaneq. Aqqut taanna politikererpassuit nuimasut aqqusaarnikuuaat – Lars-Emilip, Kuupik Kleistip, Aleqa Hammondillu.

Asii sooq angerlarsimaannarsimanerluni aperineqaraangami ilorpiamini naleqartitani akissutigisarpai:

- Kalaallit Nunaannut Nuummullu atsupilussuuvunga. Misigissuseq taanna itisuupilussuuvoq. Tassa oqaatsit, silaannaq, nerisassat ataatsimooriaaseq, sila, meeraanermiilli illoqarfeqatit. Soorunamilu ilaquttannut qaninnera. Københavnimi kaffisorniartarfimmi issiarujoorlunga Danamrkillu nunataa qimerluussallugu nuannarilluinnarpara – ullualunnguilli qaangiukkaangata angerlaqqeriaannanngortarpunga. Nuuk Kalaallit Nunaallu uummatinniitippakka.