Qallunaat misissuinerat: Ilaqutariittut skærmimik atuivallaartoqarunnaaraangat meeqqat inuusuttullu nuannaarnerulertarput
Immaqa ilaqutariit taamaalillutik ulluinnarni sammisaqaqatigiinnermilu pissusilersornerminnik eqqarsaatiginneqqissaarnissaminnut periarfissaqalissapput, qallunaaq ilisimatooq oqarpoq.
Meeqqat inuusuttullu skærmimik atuivallaannginnerat qiimmassaataalluartartoq qallunaat misissuinerisa nutaat takutippaat.
Kassaaluk Kristensen
Ilaqutariit sunngiffimminni skærmimik atuineq – smartphoneugaluarpat, tabletiugaluarpat, tv-ugaluarpat qarasaasiaagaluarpalluunniit – sapaatip-akunneranut annerpaamik akunnerit pingasunut atuinertik appartikkunikku, meeqqat inuusuttullu eqqarsartaatsikkut peqqissuunerat pitsaanerulissaaq.
Qallunaat misissuinerat nutaaq, Amerikami atuagassiami JAMA Network Open-imi saqqummersinneqartoq, taamatut inerniliivoq.
"Ilaqutariittut skærmip saaniittarneq annikillisikkaanni tamatigut ajunngitsumik sunniuteqartartoq misissuinerup takutippaa," Jesper Schmidt-Persson, peqqissutsimut tunngasunik ilisimatuussutsimi ph.d.-usoq, Videnskab.dk-mut oqarpoq.
„Meeqqat inuusuttullu qanoq skærmimik atuinerat apeqqutaanani, ilaqutariit ataatsimoorlutik skærmimik atuivallaarunnaarnerat iluaqutaasorujussuusinnaavoq. Tamanna misissuinitsinni paasisatsinni pingaarnerpaagunarpoq,“ Københavns Professionshøjskolemi adjunkti Jesper Schmidt-Persson Syddansk Universitetimilu ilisimatusartutut suliartortoq oqarpoq.
Misigissutsikkut ersiutit — soorlu ikinngutinut attaveqarnermi ajornartorsiutit, uniffeqannginneq isumaliutiginnilluarsinnaannginnerillu — ajunngitsumik sunnerneqarnerat ilisimatusartut paasivaat.
Ilaqutariinni skærmip saaniittarnerup annikillisinneratigut aamma inunnik allanik peqateqartarnermut pitsaasumik sunniuteqartoq misissuinerup aamma takutippaa. Skærmimimmi atuinikinnerunikkut meeqqat inuusuttullu ukioqatitik piffissaqarfiginerulertarpaat.
Pissusilersornikkut ajornartorsiutilinnut sunniuteqarsinnaasoq
Misissuineq SCREENS-imik suliniummut ilaavoq, inersimasullu skærmip saavaniinnginnerunerata malitsigisaanik isumakkut peqqissusaannut nuannaarnerannullu ajunngitsumik sunniuteqartartoq tassani siusinnerusukkut paasineqarpoq.
Misissuinermi nutaami meeqqat inuusuttullu isummakkut peqqissusaat misissorneqarpoq. Taakkulu skærmip saavani piffissamik atuisarnerata annikillisinnissaa silatusaarnerusoq inernerit takutippaat.
- Ilaqutariit tamarmik skærmip saavaniippallaarunnaartuuppata, meeqqat inuusuttullu 2-6 procentii pissusilersornerminni ajornartorsiuteqartutut nalilerneqartut pissusilersornerminni nukittuffii ajornartorsiutaallu eqqarsaatigalugit nalinginnaasumik pissusilersulersinnaapput, Jesper Schmidt-Persson nassuiaavoq.
Misissuinerit allat assigai
Misissuinerit assigiinngitsut allat aamma taama paasisaqarfiusimapput, taakkualu takutippaat piffissami sivikitsumi pissusilersoriaatsit allanngortinneqarpata, soorlu qarasaasianik atuivallaarunnaaraanni, tamanna nuannaarnerunermik kinguneqartartoq.
Taamatut nassuiaavoq Andreas Lieberoth, Aarhus Universitetimi Danmarks Institut for Pædagogik og Uddannelse-mi (DPU) tusagassiuutinut tunngatillugu psykologimi lektoriusoq, misissuinerlu nersualaarlugu.
„Ingerlalluarsimavoq, misissueqqissaarnerup ersersippaa assigiinngitsorpassuit, paasisallu misissuinernit allanit tamanit annertunerullutik,“ Videnskab.dk-mi misissuineq tamaat atuareerlugu taama oqarpoq.
Misissuinermi angusat, assersuutigalugu pissusilersoriaatsimut inuttullu attaveqaqatigiinnermut tunngassuteqarnerusut, qanoq isumaqarnermik atugarissaarnerlu pillugit apeqquteqarnermit naliliisitsisunit, itinerusumik misissorneqarnissaat nalitunerusut taanna isumaqarpoq.
Qanittukkut peqqinnissamut oqartussaasut meeqqat, inuusuttut inersimasullu qarasaasiamik atuinerat pillugu nutaanik innersuussuteqarput. Meeqqat inuusuttullu 17-it tikillugit ukiullit sunngiffimminni ullormut akunneq ataaseq marlulluunniit, ukiut apeqqutaatillugit, qarasaasiamik atuinissaat inassutigineqarluni.
