Qamutini itsarnisanik nassaartoqarsimasoq

Ilisimatusaammi nutaami atuagassiami Arcticimi saqqummersinneqartumi ilisimatuut danskit marluk siullersaallutik John Rossip qamutaannik taaneqartartumik ullumikkut Londonimi British Museumiittunik sukumiisumik misissuipput.

Qamutit tassaapput Kalaallit Nunaata avannaanit naggueqatigiit Inuit qamutaanni pisoqaanersaallutillu immikkuullarinnerpaat.

Arferummi aarrillu saarnginit sanaajuvoq, katillugit 89-iunit, puisillu amianik allunaamit atassuserneqarsimallutik.

Ilisimatuut misissuinerminni arlalinnik tupaallaateqarput. Ilaatigut paasineqarpoq saarngit ilarpassui aallaqqaammut siunertanut allanut atorneqarsimasut qamutini atoqqinneqannginnerminni. Paasivaattaaq qamutit tassaasut ukiut 100 sinnerlugit allaasutut paasineqarsimasut. Ilisimatuut angallammi toqqorsimasumik nassaarsimapputtaaq siusinnerusukkut suussusiinermi allaanerusumik. Allaaserisami kingusinnerusukkut tamanna tikinneqassaaq.

Europamiunik naapitseqqaarneq

Siullermik qamutit Kalaallit Nunaanni British Museumimut nassarneqarsimanerat pillugu. 1818-imi ilisimasassarsiortartoq tuluk John Ross pakatsisimalluni Tuluit Nunaannut utertariaqarpoq. Ilisimasassarsiornera iluatsinngilaq: John Ross inuttaalu Kalaallit Nunaata kitaa sinerlugu avannamut umiartorput Sullualuk sumiissusersiniarlugu – imaatigut aqqut Manerassuarmik Atlantikup imartaanut attaviliisoq. Aqqut nassaarinngisaannarpaat. Ilimaginngisaminnilli allamik nassaarput: Kalaallimmi Nunaata kimmut avannarpasinnersaani Qimusseriarsuarmi qeqertaaqqami soqanngitsumi John Ross inuttaalu Europamiunit siullersaallutik Kalaallit Nunaata avannaarsuani naggueqatigiit inuit naapippaat: Inughuit siuaassai – kalaallinit kujasinnerusumiittunit allaanerusumik – aatsaat kingusissukkut 1600-kkut ingerlaneranni Thulep eqqaani Kalaallit Nunaannut tikissimasut Canadap Issittumi qeqertarisaannit. John Rossip ilaatigut savimmik aarrup tuugaavanit sanaamik ullorissap anaanit saviminermik kiinalimmik ’uumasumillu qaamigut tuugaalimmit’ unaamik (tassalu qilalukkap tuugaavanik) pisilluni inughuarmit piniartumit Meigackimit – kiisalu qamutinik marlunnik. Qamutit aappaat kingorna British Museumimiilerpoq ilisimatuunit danskiusumit misissorneqartoq.

Amikkisaarnermi isumatuumik aaqqiineq

- Qamutit Inughuit amikkisaarnerannut takussutissaammat soqutiginaqutigai, taamani John Rossimik naapitsinerminni, allaaserinnittoq pingaarneq Emma Vitale, Ilisimatusarfimmi Københavnillu ilisimatusarfiani Globe Institutemi ph.d-nngorniartoq Videnskab.dk-mut oqarpoq.

Nalinginnaasumik Inuit qamutaat qisummik sanaajusarput, tassaasunit niuerianeersut imaluunniit qissianit, oqaluttuarpoq.

John Rossilli Inughuit naapimmagit ukiuni qulikkaani arlalinni avinngarusimalluinnarsimapput.

Imaassinnaavoq silaannaap allanngoriartornera qimusserfitoqqakkoornissamik periarfissanik allanngortitsisimasoq niuernikkut aqqutit allanngorlutik taamaalillutik allami najugassarsisimallutik – taamaalillutillu Inughuit aamma qisummik pissarsisinnaajunnaarlutik, Emma Vitale nangilluni nassuiaavoq.

Ilimanarpoq piffissami tassani Inughuit aamma arfanniarnissaminnut qaanniorsinnaanertik ummiorsinnaanertillu piffissap ilaani annaasimagaat, taamaalillutik arferit saarngi qaqutiguulerlutik – akisoqalutillu, taamaattumik atortussanik allanik pigisanik atortariaqarlutik. John Rossip Inughuarnik naapitsinera peqqutaalluni susaavilluni angerlarnissaraluamit annaanneqarpoq. Kulturikkulli naapitsineq taanna aamma Inughuarnut annertuumik kinguneqartussaavoq: John Rossip tikeraarnerata kingornagut arfanniarpassuit niuertullu malinnipput, taamaalillutik Inughuit kingumut Europamit nioqqutissanik pissarsisinnaaqqilerlutik ilaatigut qisummik.

- Eqqumeeqqutigaa qamutit British Museumimi saqqummersinneqartut kalaallit qamutaattut ’nalinginnaasutut’ saqqummersinneqarnerat, taamaaqqajanngillalli, ilisimatusarnermik allaaserinneqataasoq Bjarne Grønnow, Danmarkimi naalagaaffiup katersugaasivissuani ilisimatusarnermi ilisimatooq Emma Vitalillu ph.d-nngorniarnerani siunnersortaasoq oqaluttuarpoq.

- Ilami saanernit qamutit tassaapput Inughuit taamaallaat ukiuni qulikkaani ikittuni sanasimasaat – avinngarusimanerminnit John Rossip kingornalu niuertut arfanniallu umiarsuarpassuisa takkussuunnissaannut, kingumullu qisummik qamusiorsinnaaleqqillutik.

Isertortoq paasineqartoq

Qamutini nassaat nuannernerit ilagaat sunannguaq naak qamutit British Museumimi saqqummersinneqaraluartut siusinnerusukkut takuneqaranilu uppernarsarneqarsimanngitsoq. Qimminut iperaataq – qamutit tunorpiaani toqqorsimasoq.

- Ima paasivarput piniartup tunniunnerani pisarnermisut iperaataq qamutinut iliinnarsimagaa. Tigusisorlu qamutinik ilisimasaqannginnami isumaliuinnarsimagunarluni taanna qamutit sananeqaataasa ilagigaa, Emma Vitale oqarpoq.

Iperaatap immikkuullarissutigaa qamutit sinneri assiginagit qisummik sanaajunera – immaqa sumiiffimmi qissiamit imaluunniit orpikkanit avalequtaasoq, nassuiaavoq.

- Emmalu ataatsikkut takulerparput, Bjarne Grønnow oqaluttuarpoq, ukiut 30 missaat sioqqullugu qamutinik misissuisimasoq – taamaattoq iperaataq maluginiarnagu.

- Iperaataq suliarilluagaavoq, sulorartaa puisip amianit allunaaq ipuanut qilerneqarsimasoq, ipuata isuani qilerneqarluni taamaalilluni qimmip inissinniarnerani tigumiaruminarnerulluni.

Qamutini saarngit eqqumiitsut

Ilisimatusarneq »nuannerluinnarpoq« Kalaallit Nunaata avannaani inuit kalaallit piffissami immikkuullarissumi oqaluttuarisaanerannik takutitsisoq, Naalagaaffiup katersugaasivissuani ilisimatooq Kalaallillu Nunaanni itsaq pisimasunik ilisimatusartoq Jens Fog Jensen isumaqarpoq, naak ilisimatusaammi peqataasimanngikkaluarluni taamaattorli tamanna Videnskab.dk-mi atuarsimallugu.

- Soorunami suliassaqarfinnit sunnertissimavunga, sunilli eqqumiitsumik misissuisarnerit nuannarilluinnarpakka, oqaluttuarpoq nangillunilu:

- Siusinnerusukkut qamutit assinga taamaallaat pigaara, maannali Kalaallit Nunaata avannaarsuanit oqaluttuassaqarlualerpugut, piffissami qisummik amikkisaarfimmi. Nuannerpoq takutiinnarpaami ilisimasat qanoq annertutigisut qamutinnguaniissinnaanersut.

Jens Fog Jensenittaaq ilisimatusaammi mikisualuk immikkut ittoq maluginiarsimavaa: Saarngit amiakkumerngi qamutini sumi tamaani ikkussat, siunertaqarparsinngitsut.

- Imaassinnaavoq tassaasut aarnuat piniartumik illersuisussat, nangilluni oqarpoq.

Nutaamik eqqumiitsoqalersoq

Ilisimatusarnermi inerniuliunneqarportaaq qamutit ilimagisamiit allaanerujussuusut:

- John Rossip qamutit marluk pisiarai: ataaseq piniartumiit Meigackimiit aappaalu ullut marlussuit qaangiunneranni, Emma Vitale nassuiaavoq.

- Una British Museumimi saqqummersinneqarpoq isumaqartoqarsimalluni tassaasut qamutit John Rossip Meigackimit qamutinik titartagarigai – maannali paasivarput qamutit titartarneqarsimasut saqqummersinneqartumiit allarluinnaassut, nangilluni oqarpoq.

- Qamutit saqqummersinneqartut tassaanngillat Meigackimit qamutit – allaallutilli, John Rossip angerlaassai.

Paasiniaalluni sulineq Skotlandimi aallartissinnaasoq

Meigackimit qamutit sumiinnersut taamaalilluni eqqumiitsuuvoq, »qamutilli periarfeerunneqartut nassaarinissaat takorluugaavoq annertooq«, Emma Vitale nangilluni oqarpoq.

Jens Fog Jensen isumaqarpoq imaalluarsinnaasoq qamutit periarfeeruttut suli sumi arlaaniittut – nassaariniarneralli ajornakusoorsinnaaqaaq:

- ’Illussaarsuarni katersanik’ namminersortunik ulikkaarpoq, paasiniaasartutulli sulisoqaleratarsinnaavoq, angalaarluni sumut tamaanga kasuttoqattaarluni, tamatigullu isersinnaasarani, oqarpoq.

John Ross Skotlandimeersuuvoq, »taamaattumik paasiniaaneq tassani aallartinneqarsinnaavoq«, ilisimatooq nangilluni oqarpoq.

- Kisianni soorunami imaassinnaavoq tammarsimasut. Iluamik paarineqarsimanngippat amertaa sequtsilersimassaaq. Taavalu saarngit kiserngorullutik, tamannalu pissanganartorsuunngilaq.

John Rossip qamutaatai tammarsimasut saqqummerumaarnersut piffissap takutikkumaarpaa.

- Tamatuma saniatigut naggueqatigiit Inuit qamusioriaasianik misissuineq nanginneqassaaq – qimussertarnerullu aallaavia paasisaqarfigalugu, Emma Vitale naggasiivoq.