EU-PARLAMENTIMUT QINERSINEQ 2024
Qinersisartut affaasa missaat taasisimalereerput
Ritzau-p misissuinerata takutippaa qinersisinnaasut 50 procentii taasereersimasut qinersinerup matunissaanut nalunaaquttap akunneri marluk sioqqullugit.
Assiliisoq: Mads Claus Rasmussen/Ritzau Scanpix
Danskit akornanni EU-parlamentimut qinerserusussuseq ajornartorsiutaasarpoq soqutigilersitsiniarneq danskit qinersisartut akornanni sunniutikittarmat, kommunimut- aamma Folketingimut qinersinernut sanilliullugit.
Taamaakkaluartoq danskit millionilikkaat ullumi EU-parlamentsvalgimi taasinerminnik naammassinnissimalereerput, Ritzau-ip kommunini aqqaneq marlunni misissuisimanera taamak takutitsivoq.
Misissuinerummi takutippaa qinersinermi peqataasut nalunaaqutaq 18:00 (danskit nalunaaqutaat naapertorlugu) 50,0 procentiusut - tassa imaappoq qinersisartut affaat maannamut taasinerminnik naammassinnereerput.
Assingusumik misissuineq kommunit 12-it akornanni ingerlanneqartoq kingullermik 2019-imi EU-parlamentimut qinersinermi nalunaaquttap taamaalinerani, qinersinermi peqataasut 55,9 procentiupput.
Taamaalilluni 5,9 procentpointinik assigiinngissuteqarluni 66,1 procentiusimasut kingullermi qinersinermi peqataasut amerlassusaannik naapertuuttumik qinersinermi peqataasut amerlassusaat anguniarneq ajornakusoorsinnaavoq.
Kisianni 2014-imut sanilliullugu, taamani assingusumik misissuinerup takutippaa qinersinermi peqataasut siullerpaamik nalunaaqutaq 18-imi 48,2 procentiusimasut.
2014-imi qinersinermi qinersisinnaasut peqataasut 56,3 procentiupput, tamanna tassaavoq Danmarkimi qaffasinnerpaat pingajuat EU-parlamentimut qinersinermi.
Annerpaamik qinersinermi peqataasut procentiisa EU-parlamentsvalgimi 2009-mi anguneqarpoq, tassanilu aamma inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanut inuit taasitinneqarnerat peqataavoq, taamaalilluni qinersinermi peqataasut 59,5 procentinngortillugit.
Qinersivissuit matussapput danskit naluaaqutaat malillugu unnugu 20:00. Danskit qinersisinnaasut 4,3 millioninik amerlassuseqarput.
