Sakkut pillugit inatsit nutaaq ukiunik killeqartitsillunilu ilitsiveqarnissamik piumasaqaateqassaaq
Danmarkimi inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfiup Kalaallit Nunaanni sakkunut inatsit nutaaq tusarniaassutigaa. Siunnersuut arlalinnik sukateriffiuvoq.
Leiff Josefsen
Sakkut pillugit inatsisissatut siunnersuutip nutaap aallaasinik sumiluunniit ilitsiveqarnissaq inerteqqutaalersissavaa, aamma aallaasinik atuisinnaaneq pisisinnaanerlu 15-inik ukioqaleqqaarnissamik piumasaqaateqalissaaq.
Kalaallit Nunaanni sakkut pillugit inatsit ukiuni 32-ni aatsaat taama annertutigisumik nutarteriffigineqartussanngorpoq.
Tamanna inatsisissatut siunnersuummi Danmarkimi inatsisinik atuutsitsinermut ministereqarfiup tusarniaassutigisaani atuarneqarsinnaavoq.
Sumulluunniit ilisisoqartarnera unammillernartoqartoq
Sakkut pillugit inatsit Naalakkersuisut qanimut suleqatigalugit kissaatigisaallu malillugu, aamma kalaallit piniarnermik kulturiat ataqqineqarluni allanngortinneqarniartoq siunnersuutip oqaaseqaataani atuarneqarsinnaavoq.
Sakkut pillugit inatsisip sukaterneqarnissaa politikerinit arlalinnit ukiorpassuarni oqallisigineqarlunilu kissaatigineqartarnikuuvoq. Allannguutissatut siunnersuut toqqissisimanerulernissamik pilersitsissaaq.
Inatsisissatut siunnersuutip imarisai naapertorlugit Kalaallit Nunaanni Politiit ilisimatitsipput aallaasit isumannaatsumiitsinnagit ilineqartarnerat unammilligassaasoq, tamannalu siunnersuutip tunngaviata ilagaa:
- Kalaallit Nunaanni aallartoornerit meerartalinni, inuusuttuaqqani inersimasunilu arlalinni pisimapput. Aallaasinik piginnittut sakkuminnik isumannaatsumut inissiinnginnerat, taavalu aallasip taassumalu imassai ataatsimoortillugit inissinneqartarnerat, susassaqanngitsunit tiguneqarnerinit aallartoornerit pikkajuttarput.
Meeqqat 15-it inorlugit ukiullit ilagineqartassasut
- Meeqqat taamaalillutik angerlarsimaffimminni umiarsualivinniluunniit pinnguarnermikkut aallaasinik nassaarsinnaanerat aarlerinartoqartarpoq, siunnersuummi allaqqavoq. Aamma eqqaaneqarpoq aallaasit imminut toqoriarnermi imminulluunniit toqunnermi atorneqartartut.
Eqqaaneqareersutut 15-inik ukioqaleqqaarluni aallaasitaarsinnaanissaq siunnersuutigineqarpoq, piniarnermulli kulturi ataqqiniarlugu aamma siunnersuutigineqarpoq meeqqat 15-iliineqanngitsut piniarsinnaanermut allagartallit inersimasumik nakkutigineqarlutik atuisinnaanissaat. Inersimasoq nakkutilliisoq piniarsinnaanermut saniatigooraluguluunniit piniarsinnaanermut allagartaqassaaq.
Piniarnermut inatsit naapertorlugu meeqqat aqqaneq-marlunnik ukioqalereerunik piniarsinnaanermut allagartamik qinnuteqarsinnaapput.
Ukiunik killigititaqarnissap saniatigut sakkut atortullu allat inissinneqartarnissaannik malittarisassanik atuutsitsisoqalissaaq:
- Kissaammeqqanermi aalassaqqanermiluunniit aallaasersorneq ajutoornernik, toqutsinernik imminulluunniit toqunnermik kinguneqarsinnaasut pinaveersaartinniarlugit, inatsisissatut siunnersuummi allassimavoq.
Sakkunut sikaaviit akuerisat piumasaqaataassanngillat
Danmarkimitulli sakkunik sikaavinnik aalajangersimasunik akuerisanik pigisaqarnissaq atuutilersinniarneqanngilaq, siunnersuutigineqarporli sakkuusivik inunnit allanit iserfigineqarsinnaanngitsuniissasoq.
- Aallaasit suulluunniit imassaallu immikkut ilineqartarnissaat, assersuutigalugu imassat amusartumut immikkut ilineqartarnissaat piumasaqaataassaaq. Aamma aallaasip piginnittua/piginnittui peqataatinnagit atorneqariaannanngorlugit ilineqaqqusaajunnaassapput, siunnersuummi allassimavoq.
Aallaat imaluunniit silua assersuutigalugu sikaavimmut amusartumulluunniit qajannaatsumut paarnaartartumut ilineqartarnissaa eqqaaneqarpoq. Imaluunniit aallaat pisattamut arlannut qilerlugu ilineqartassalluni.
