SIK Sulisitsisullu isumaqatigiipput: Kalaallit Nunaanni ikippallaaqaagut

Aalisartitseqatigiiffiup Royal Greenlandip Kinamiut siulliit 2017-imi nunatsinnut suliartortippai – ullumikkut kangiamiut 160-it tunisassiorfinni qulini suliffeqartinneqarput. 

– Sulisuupput pikkorissut, suleqatitsialaappullu illoqarfinni nunaqarfinnilu nunaqqatiminnut akuulluartut, HR-imi immikkoortumi pisortap tullia Søren Olsen Damgaard Sermitsiamut oqarpoq. 

2017-p kingorna inuiaassutsit nikeriarput: ullumikkut 70 procentit Filippinerineersuupput, 25 procentillu Kinaminngaanneerlutik, 5 procentillu kingulliit Asiami nunanit allaneersuupput. Royal Greenlandip Ilulissani maniitsumilu kangiamiuneersunik sulisui amerlanerpaapput, aammali Paamiuni, Sisimiuni, Kangaatsiami Uummannamilu kiisalu nunaqarfinni Saattuni, Ukkusissani, Tasiusami Innaarsunnilu kangiamiut tunisassiornermi ulappupput, tassanilu saarulliit, qalerallit, raajat saattuallu tunisassiarineqartarput. 

Kangiamiut sulisartut manna tikillugu ukioq kaajallallugu suliffeqartuupput, 2025-milu affaannaat ukioq kaajallallugu sulissapput, affaalu ukiup ilaani sulisartuussallutik. 

– Sulisuvut taakku iluarisorujussuuagut, aalaakkaasumik takkuttarput ulapporissuullutillu. Nunatsinneersut suleqativut suleqatigiilluartorujussuuaat, nunatsinnilu ukiup qanoq ilinera apeqqutaatillugu tunisassiornerup nikerarneranut sulisutta amerlassusaat nalimmassartariaqarpavut, Søren Olsen Damgaard oqarpoq.

2025-mit atorfeqartitsinermi atugassarititat allanngortinneqarneri sulisut oqartussallu paaseqatigalugit ingerlanneqassapput. 

Assaat kialaartut amigaatigineqartut 

Aalisakkerivinniinnaanngitsorli kangiamiut nunatsinni suliffeqarnermi amerliartorput. Kingullertut Qeqqata Kommunia meeqqerivinni utoqqaallu illuini kangiamiunik atorfinitsitsiortorpoq. Ineriartornerlu tamanna aamma Sulinermik Inuussutissarsiutillit Kattuffianni, SIK-mi maluginiarneqarpoq. 

- Ilaasortatsinnit amerliartuinnartunit ilaatigut utoqqaat illuini sulisut, qasuallaalersunit saaffigineqartarpugut. Inuit qasuttuillutik ullut tamaasa suliartortartut, aamma tassaapput, tassanngaannartumik unnukkorsiortussanik unnuarsiortussanillu pisortat amigaateqalertillutik sianerfigisartagaat. Taakku akuersisarput suliartorlutillu, naak ilaatigut nalunaaquttap akunnerpassuini sulereersimagaluarlutik, Kattuffiup siulittaasua Jess G. Berthelsen Sermitsiamut oqarpoq. 

– Suna kingunerisarpaa? 

– Aalajaallutik ukiorpassuarni sulisimasut sulisussaaleqinerujussuup malitsigisaanik nungullalerlutik, suliunnaarnissamillu eqqarsaateqarlutik, suliunnaareerlutilluunniit uatsinnut oqariartortarput. 

– Suna aaqqiissutaasinnaava? 

– Sulisut taakku annaassanngikkutsigit avataanit suliartortussanik allatut ajornartumik pissarsisariaqarpugut. Ukiut 20-t matuma siorna taama oqarsimanavianngikkaluarpunga, ullutsinnili sulisartortatta nungullannginnissaannut illersornissaat eqqarsaatigisariaqarparput. Tunniutiinnartartutut taaneqarsinnaanngilanga, Qaqortumili Ilulissaniluunniit Sisimiuni utoqqaat illuannut suliartortitsigaluarutta, ajornartorsiut illoqarfimmit illoqarfimmut nuuginnassavarput. Qanorluunniit ilioraluarutta sulisussanik amigaateqarpugut. Nunatsinni ikippallaarpugut, taamaammallu sulisussatsinnit avataanit pissarsisariaqarpugut, Jess G. Berthelsen oqarpoq. 

– Kangiamiulli meeqqerivinni utoqqaalluunniit illuini sulisorineqalersarnerat ajornartorsiutitaqanngitsuunngilaq? 

– Naagga, taamaammat akuulersitsinissamut oqaatsinullu politikeqalernissaq pingaartorujussuuvoq. Politikikkut aammali suliffinni ataasiakkaani. Ullumikkut suliffeqarfimmi pujortarnermut politikeqarneq kialuunniit apeqqusertanngilaa, taamaammallu akuulersitsinermut oqaatsinillu politikeqalernissaq, sulisartunik avataaneersunik akuulersitsisoq ajornartorsiutaanavianngitsutut isigaara. 

Isumalluutit atorneqanngitsut 

SIK-p nunatsinni isumalluut atorneqanngitsoq tikkuuppaa. 

2022-mi aningaasarsiat pillugit isumaqatiginninniarnermi SIK namminersorlutik oqartussanik kommuninillu piginnaanngorsaanissamik isumaqatigiissuteqarpoq, taamaaliornikkut ilisimasat piginnaasallu amerlasuut suliffeqarnerminni katersorsimasaat annertusarneqarlutillu periusissiorneqarsinnaanngorlugit.

– Piginnaanngorsaanermik isumaqatigiissutigineqartup sulissutigineqarnera, ilinniarsimanngitsut ilinniarsimasutulli pitsaanerusumik aningaasarsiaqarlutillu sulinerminni atugassaqalernissaannik pitsanngorsaasussaq kigaappallaamik ingerlanneqarpoq. Namminersorlutik oqartussat aamma kommuninut ilinniarfinnullu allatut ajornartumik kimigiisernerusariaqarput, taakkunaniimmatami sulisartut ilinniarsimanngitsut isumalluutissat, minnerunngitsumik meeqqanik utoqqarnillu sullissinermi, Jess G. Berthelsen oqarpoq. 

Oqaluttuaq alla 

Sulisitsisut nunaqavissunik sulisartunik atorfinitsitsinatik avataaneersunik atorfinitsitserusunnerusartut ukiorpassuarni oqaatigineqartuartarpoq. 

– Ullumikkut oqaluttuaq allarluinnaavoq, atorfinnummi tamanut inuttalersuinissamut ikippallaarujussuarpugut, Sulisitsisuni siulersuisut siulittaasuat Krissie Winberg Berthelsen Sermitsiamut oqarpoq. 

Assersuut: Igasut ukiut tamaasa ilinniakkamik naammassinnittartut assak ataasiinnaq atorlugu kisinneqarsinnaapput, hotelilli neriniartarfiillu igasunik 30-nik amigaateqarput. 

– Inuusuttut nukittuut ilinniarfitsinni ilinnialeruttorput, amerlassusaalli naammaqqajanngillat, Krissie Winberg Berthelsen oqarpoq. 

Sulisitsisut ilaasortai naapikkaangata sulisartut avataaneersut oqaluuserisanut ilaakkajupput. 

Sulisitsisunut atorfinnik nunatta nammineq inuttalersorsinnaasaanik, atorfinnillu avataaneersunik inuttalerneqarluarsinnaasunik suussusiliinissaq pingaaruteqarpoq. 

Politikerit oqallinnerat inuinnaallu akornanni oqallinneq; taamaalilluni arlaannaalluunniit sanioqqunneqartutut misigeqqunagit. 

– Qasungavallaalersitsinata inatsisinik eqaannerulersitsinissaq pillugu Naalakkersuisunik oqaloqatiginninnernik pitsaasunik ingerlatsivugut. Aap, avataanit suliartortitsinissaq ajornakusoortussaavoq. Naamik, pappiararsornerujussuarmik ipitinneqassanngilagut, taamaattoqarpammi kaffisorniartarfimmik ammaanissaq suliariumannittussarsiuussinermiluunniit neqeroornissaq ajornakusuulerluniluunniit ajornarsivissaaq, Krissie Winberg Berthelsen oqarpoq.