Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Kinamut killilersugaanngitsumik niueqateqarnissamut isumaqatigiissuteqarnissaa suli sulissutigaat. Tamanna Namminersorlutik Oqartussanut pingaaruteqarluinnarpoq.
Isumaqatigiissulli taama ittoq suli piareeqajanngilaq.
PISARTAGAQARTUNUT
Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat
ilaanni allaaserisaavoq.
Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.
Atuarluarna.
Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata Kinamut killilersugaanngitsumik niueqateqarnissamut isumaqatigiissuteqarnissaa suli sulissutigaat. Tamanna Namminersorlutik Oqartussanut pingaaruteqarluinnarpoq.
Isumaqatigiissulli taama ittoq suli piareeqajanngilaq.
– Naalakkersuisut uangalu sulissutigilluinnarsimavarput kalaallit avammut niuertut pitsaanerusumik atugaqarnissaat, taavalu aalisakkanik qalerualinnillu Kinamut tuniniaasinnaanerup annertusarnissaa. Qallunaat naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaata Kinamik killilersungaanngitsumik niueqateqarsinnaanissamik kissaatai tapersersorluarpaat.
Jacob Isbosethsen, Namminersorlutik Oqartussat Kinami illoqarfiit pingaarnersaanni Beijingimi sinniisoqarfiani pisortaq, oqarpoq. Taanna Københavnimi Sermitsiamit apersorneqarpoq.
Aasaanerani sulinngiffeqarnini aallarteq- qammerpaa, ukioq mannalu ilaqutariinni Jyllandip avannaaniittuni tamanna pissaaq.
Eqqussinermut akitsuutit atorunnaarsinniarpaat
USA Kinalu nunarsuarmi aningaasaqarnerpaat tulleriiaarneranni siulliupput, Tysklandi pingajuattut Japanilu sisamaattut inissisimalluni.
Kina ukiuni makkunani kalaallit suliffeqarfiinut aalisakkanik qalerualinnillu avammut niuertunut pingaaruteqarneruleraluttuinnarpoq.
Kalaallit Nunaata avammut siorna tunisaanit isertitat 2,5 milliardit koruuningajaat Kinameersuupput. Aatsaat taama avammut tunisisoqartigaluni to milliardit koruuningajannik, nunarsuarmi immamit nillertumeersunit raajanit tunisassiorfiup annerpaaneersumit Royal Greenlandimit Kina pisisartut annersarilerpaat.
Kalaallit Nunaanni inuussutissanik nioqquteqartut Kinamut raajanik qaleralinnillu tunisaqaraangamik 10 procentimik akitsuutinut akiliisarput.
Kalaallit Nunaata akitsuutit taakku atorunnaarsikkusuppai imaluunniit annikinnerulersikkusullugit.
– Aningaasarpaaluupput taakkua ullumikkut avammut niuertut nioqqutissaminnik Kinamut eqqussinermut akiliutigisartagaat, Jacob Isbosethsen oqarpoq.
Vivian Motzfeldt Kinamut qaaqquneqarpoq
- Kinali killilersugaanngitsumik niueqateqarnissamut isumaqatigiissuteqarfigissallugu qanoq qanitsigaa?
– Suliaq sivisuumik ingerlavoq. Aatsaat aallartilaarpugut, oqarpoq.
Nunanut allanut naalakkersuisup Vivian Motzfeldtip Kinami niuernermut ministerip tullia Ling Ji Københavnimi kingullermik apriilimi ataatsimeeqatigaa.
– Vivian Motzfeldt ukioq manna kingusinnerusukkut Beijingimi oqaloqatigiinnissamut qaaqquaa, Jacob Isbosethsen oqarpoq.
Nunat taakku marluk naalakkersuisui killilersugaanngitsumik niuernissamut isumaqatigiissummik isumaqatigiinniarnissaat pitinnagu, aallartitaat suleqatigiinnissamik MOU-mik taaneqartartumik isumaqatigiissuteqaqqaartariaqartut Kinami niuernermut ministerip tulliata siunnersuutigigaa Kinami aallartitaqarfiup pisortaa oqarpoq.
– MOU-mik isumaqatigiissut politikkikkut siunertamik nalunaarutaavoq kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaata Kinallu akornanni killilersugaanngitsumik niueqateqarnissamut isumaqatigiissuteqartoqarnissaa siunertaralugu, Jacob Isbosethsen oqarpoq.
Kinap nunanut allanut ministeriata tulliata Deng Lipip Motzfeldt siorna oktobarimi ataatsimeeqatigaa. Ministerit taakku marluk aningaasaqarneq, niuerneq, takornariaqarneq Issittorlu pillugit suleqatigiinnerup nukittorsarnissaanut periarfissat eqqartorpaat. Kalaallit Nunaata Kinami Beijingimi sinniisoqarfiata pisortatigoortumik ammarneqarneranut atatillugu ataatsimiinneq pivoq.
Qallunaat puulukip neqaanik tunisassiaat misissoqqissaarneqalersoq
Qallunaat neqinik tunisassiorfiat Danish Crown EU-p nunalerinermut tapiissutai pissutigalugit Kinami niuerfimminni puulukip neqaanik akikilliliisimanersoq ilaatigu misissorneqassasoq Kinami oqartussaasut sapaatip-akunnerani kingullermi sisamanngornermi nalunaarput EU-p Kinallu akornanni niuernikkut aaqqiagiinngissuteqarneranut pisoq kingulliuvoq. Misissuiniarneq EU-p biilit innaallagiatortut Kinami sanaat EU-mut eqqunneqartut pillugit pillaatitut akitsuusiigallarneranut qisuariaataavoq.
Kinami biilit innaallagiatortut tunisassiorneranni naalagaaffiup tapiissuteqarfigisarai EU-p sivisuumik pasillersimavaa.
Kalaallit Nunaat pillaatitut akitsuummik eqqugaanissaa ilimananngilaq
- Kalaallit Nunaat 1985-imili EU-mut ilaasortaanngilaq. Kalaallit Nunaat aalisakkanik qalerualinnillu Kinamut avammut niuernermi aamma eqqugaasinnaanersoq maluginiagaqarpisi?
– Naamerluinnaq. Ineriartornerli malinnaavigilluartarparput. Maannali aalisakkat qaleruallillu Kinamiut pillaatitut akitsuutaannit eqqugaanissaat ilimanaateqanngilaq. Nunarsuarmimi pissutsit amerlasuut Kalaallit Nunaata sunniuteqarfigisinnaanngilai, Jacob Isbosethsen erseqqissaavoq.
Asiap kangiani nunat suliffissuaqarfiusut pingasut, Kina, Japan Korea Kujallerlu, killilersugaanngitsumik niuernissamut isumaqatiginninniarnerit qaammatit marluk matuma siorna nangippaat. Seoulimi Korea Kujallermiittumi ataatsimiinneq pivoq.
Island Europami nunani kisiartaalluni Kinamut killilersugaanngitsumik niuernissamut isumaqatigiissuteqarpoq, Norgelu ukiuni arlalinni Kinamik isumaqatigiinniarnernik ingerlataqarpoq.
