Siunnersuisoqatigiit: Aningaasaqarneq tupinnaannartumik siuariartorpoq
Ukiuni kingullerni aningaasat naleerukkiartorfianni nunani tamalaani aningaasaqarnerup kinguariartorneranut sanilliullugu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartornera tupaallannartumik nukittuvoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit ukiup affaanut nalunaarusiaminni sisamanngornermi saqqummiussaminni allapput.
Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit siulittaasuata, professor Torben M. Andersenip, siunnersuisoqatigiit Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pillugu nalunaarusiaat kingulleq sisamanngornermi saqqummiuppaa.
Toqqorsivimmit assi: Leiff Josefsen
Nunat allarpassuit 2022-mi 2023-milu aningaasat naleerukkiartornerannik ernianik qaffaanermik pisisinnaanermillu appartitsinermik eqqugaasimanerattulli Kalaallit Nunaata aningaasat naleerukkiartornerat eqqugaaffigisimanngilaa. Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni paasisisimasaqarluartut siunissaq eqqarsaatigalugu ukiuni aggersuni "nunarsuarmi akit qaffakkiartornerata annikilliartornera, erniat sukkaatsumik appariartornerat nunanilu allani niuerfinni pingaarutilinni aningaasaqarnikkut siuariarneq atuutissasoq" naatsorsuutigaat.
- Nunarsuup sinnerani pissutsit ineriartornerat ilaatigut eqqussukkat akiisa annikinnerusumik qaffariarnerisigut, erniallu appasinnerunerisigut, Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut ineriartornermik ikorfartuisuussapput, nunap aningaasaqarnerata siunissaa pillugu allassimavoq.
Aalisarneq unikaallattoq
Ukiuni arlalinni aalisarneq ingerlalluareersoq, Covid-19-ip nunarsuarmi tuniluunnera pissutigalugu pisat amerliartoraluartut akillu 2021-mi qaffakkiartoraluartut, maanna aalisarnerup unikaallalerneranut takussutissaqartoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit tikkuarpaat.
- Pisarineqartut aalisakkallu akiisa pitsaasumik ineriartornerisa, aalisakkanik qalerualinnillu avammut niuernermi nalit 2022-mi 5,2 mia. kr-init 2023-mi 5,5 mia. kr-inut qaffannerat kinguneraa. Aatsaat taama aalisakkat qaleruallillu avammut niuernermi nalitutigipput, naqissuserneqarpoq, nunallu inuussutissarsiutaanni pingaarnerpaaq pineqartillugu Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit aarlerisaaripput.
2024-mi kvartalimi siullermi aalisakkat qaleruallillu kilomut agguaqatigiissillugu akii ukiup siuliani kvartalimut tassunga sanilliullugit 3-4 procentit missaannik appasinnerusut, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit maluginiarpaat.
Peqatigisaanik qaleralittat raajartallu taamaaginnartut appariartortulluunniit allassimavoq, 2024-milu raajartassat 7.500 tonsinik appartinneqarmata avammut tunisat taamalu nunap isertitai annikillissasut tikkuarneqarluni.
Sanaartorneq ingerlasoq
Aamma ukiuni kingullerni sanaartornermut aningaasaliinerit aningaasaqarnikkut siuariartornermut siuarsaaqataapput.
- 2022-mi ataatsimut aningaasaliissutit BNP-p pingajorarterutaanik annertussuseqartut missingerneqarpoq. Nunarsuup sinneranut nunatsinnilu oqaluttuarisaanermut sanilliullugu tamanna annertoorujussuuvoq, mittarfinnut nutaanut, ikuallaavinnut nutaanut, nukissiamik pilersuinermut il.il. attaveqaasersuutinik annertuumik aningaasaliinernut Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit innersuussillutik allapput. Taamattaaq sanaartornermut aningaasaliinerit illoqarfinni annertuni inissialiortiternernik annertuumiitinneqarput.
- Sanaartornermi annertuumik aningaasaliinerit ukioq manna qaffasinnerpaaffissaminniinnissaat missingersuutigineqarpoq, kingornalu suliaqarneq annertuumik appariassaaq, nalunaarusiami allassimavoq.
- Aappaagumilli unikaallannissaq qaffasissorujussuarmit pissasoq erseqqissarneqarpoq, 2026-mili Utoqqarmiut Kangerluarsunnguanni innaallagissiorfiup annertulerneqarnissaanut, aammalu Aasiaat Qasigiannguillu erngup nukinganik pilersornissaannik pilersitsinissaq pilersaarutaanerinut, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit innersuussipput.
Iluarsartuussinissamik kinguussaaneq
Inissiani attartortittakkani, umiarsualivinni nukissiuutinillu atortuutini iluarsartuussinissamik kinguussaaneq annertoorujussuusoq, Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit innersuussipput:
- Kinguussaanerup angujartornissaanik pingaarutilimmik suliaqalernermi, siunissamilu pisariaqartumik aserfallatsaaliuisarnissat qulakkeernerisigut, sanaartornermi ingerlatani annertuumik suliaqarnermut tamanna patsisaaqataassaaq.
Missingiuinermi 2024-mi akit 2,2 procentimik 2025-milu 3 procentimik qaffannissaat ilimagineqarpoq. Siulittuummi tamatumani uuliap akiata allanngoriartornera maluginiarnartuuvoq, KNI A/S-imimi akit killilimmik qaffanniarlugit ukioq manna siusinnerusukkut aalajangerput.
- Tunngavissat suut akinillu aalajangersimasunik isumaqatigiissutaasinnaasut, akit qaffannerannut toqqammaviunerat tamanut saqqummiunneqanngilaq. 2024-mi uuliamik tunisassiani akit qaffannerat nunarsuarmi niuerfinni ineriartorneq aallaavigalugu ilimagineqarsinnaasunit annikinneruvoq, tamatumalu akit suli qaffassinnaanerat kingunerisinnaavaa, Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiit allapput.
Aningaasarsiornerup siuariarnera
Aningaasat naleerukkiartornerinut "ilaatigut inissianik attartortittakkani nukissiornermilu atortuutini annertuumik iluarsartuussinikkut kinguussaaneq ukiuni aggersuni atuisunut akit qaffannerannik kinguneqarsinnaasoq", siunnersuisoqatigiit patsisaanerarpaat.
Aningaasarsiornerup siuariarnera Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinnit "1 procentit missaaniissangatinneqarpoq, taamaalillunilu ukiut siuliinit appasinneruvoq", tamannalu sanaartornermi aningaasaliinerit unikaallannerannik annertuumik patsiseqarpoq.