Siunnersuut: Nikotinimut inerteqqutit amerlanerit

Innuttaasut nikotinimik pinngitsuuisinnaanngitsut ikilisarniarlugit inatsisissatut siunnersuut nutaaq Naalakkersuisunit tusarniaassutigineqarpoq, tassanilu inerteqqutit arlallit meeqqat inuusuttullu pujortartalinnginnissaannut sammiveqartut sammineqarput.

Saqqummersinneqarpoq

Nikotinimik tupamillu atuinerup annikillisinnissaa siunertaralugu pinaveersaartitsinermik suliniuteqarnikkut innuttaasut peqqissusaat siuarsarneqassaaq, Peqqissutsimut Naalakkersuisup Agathe Fontainip inatsisissatut siunnersuutaanut nutaamut oqaaseqaatini allassimavoq.

Suliniutit nutaat arfinillit ukua pilersaarusiorneqarput:

E-sikaritsit inerteqqutaalersinneqassapput

E-sikaritsit peqqissutsimut arlalitsigut ulorianarsinnaammata inerteqqutaalersinneqassapput. 2003-mi silarsuaq tamaat nioqqutissaaleqqaarput. E-sikaritsit pujortarunnaarnissamut neqeroorutitut tuniniarneqaqqaarput, nittarsaanikkulli meeqqanut inuusuttunullu pilerinarsarneqartalersimapput, taamaammat e-cigarettit siunnersuummi inerteqqutaalersinneqarput.

Sunoorsit, sukuluussat tupallu tamuasakkat (tupat pujoqanngitsut) inerteqqutaalissapput

Sunoorsit aamma tupat sinneri kræfteqalissutaasartunik akoqarput nikotinitaqarlutik pinngitsuuisinnaanermik uerinartortaqarlutik. Sunoorsit pujortartarnermit ulorianannginnerusutut oqaatigineqarajupput, tassa sunoorsit torlummik puannillu nalinginnaasumik pujortarnermit ajoqusiinerusanngitsutut oqaatigineqartarmata. Sunoorsinik atuineq pujoqartanngimmat sunoorsinik atuineq avatangiisiinut aamma sunniuteqartanngilaq. Taamaattoq sunoorsinik atuineq peqqinnermut suli aarlerinartorsiortitsisarpoq. Sunoorsinik atuineq uummatikkut taqarsuakkullu sukkornermullu (type 2 diabetes) nappaateqalissutaasinnaapput, kiisalu ilaatigut aqajaqqup sanilequtaatigut, qanikkut torlukkullu kræfteqalernissamut qaninnerulersitsisarluni. Sunoorsit qanimi atorneqartarmata tamanna aamma qanip ameraasaanut, kigutit neqaanut kigutinullu annertuumik ajoqusiisinnaapput.

Akuutissanik soorlu assigiinngitsunik mamarsaatinik pujunillu qalipaasiinissamut inerteqqut

Mamarsaatinik akusinissamut inerteqqussut, tassunga ilanngullugit mentolit, meeqqat inuusuttullu tupanik imaluunniit nikotininit tunisassianik aallartitsinissaata pinngitsoortinnissaanik anguniagaqarnermik tunngavilersuuteqarpoq. Mentol tupanut akuutissatut atorneqarnerpaat ilisarnarnerpaallu ilagaat. Mentol puanni sulluaqqanut ameraasaannut nipaallisaatitut sunniuttarpoq, taamaalilluni puju ilummooruminarnerulersittarpaa. Mentol asseqarani nillarsaasutut ittarpoq tupamik iluaalliorneq sakkortussusaalu malunnarunnaartittutut ittarlugu. Taamaammat mentolimik akoorineq inuusuttorpassuarnut pujortartalersitsisarpoq, tassa mentolisunninnerata tupasunnikkunnaartittaramiuk. Tupanit nioqqutissanut mamarsaatinik, matumanilu mentolimik akuneqartannginnissaat WHO-p inassutigaa. Mamarsaatit inuusuttunut kajumilersitsisartut misissuinermi paasineqarpoq, taamaalillutillu nikotinimik pinngitsuuisinnaajunnaassutaasarlutik. Akuutissanut pujumik qalipaasersuisartunut inerteqqummi aamma tunngavilersuutaavoq.

Nikotinimit tunisassianut inerteqquteqarneq, tassaasut nikotin atorlugu tunisassiat pujortagassatut imaluunniit qanikkut iisassatut naatsorsuussat aamma nakorsaatitut akuerisaanngitsut, e-sikaritsit, nikotinit imaluunniit e-imerpalasut.

Sunoorsinut inerteqquteqarnikkut atortuutitsinermi ajornartorsiutit akueriniarlugit nikotinimit tunisassianut inerteqquteqarneq ikkunneqarpoq. Tupanit/nikotinimit tunisassiat suli amerliartuinnartut nioqqutaalersarput. Tassunga ilanngullugit nikotinit puussiaaqqamiittut, sunoorsinut paarlaanneqarsinnaasut, taamaattorli tupanik akoqanngitsut. Nikotinit puussiaaqqaniittut taamaattoq nikotinimik akussanik sananeqaaterpassuarnik allanik akusimasarput amerlanertigut mamarsaateqarlutik. Tunisassiat qanorluunniit nikotinimik akoqarput, taannalu sakkortuumik pinngitsuuilersitsisarluni aamma ilaatigut meeqqat inuusutullu qarasaasa ineriartornerinut peqqinnissakkut ajoqusiisarluni.

Inuusuttut 18-it inorlugit ukiullit tupanit nioqqutissanik il.il. tuniniaasarnissaannut inerteqqut

Inuit 18-it inorlugit ukiullit siunnersuut aqqutigalugu tupanit nioqqutissanik tuniniaasinnaajunnaassapput. Tupa ulluinnarni nioqqutissanut nalinginnaasutut inngilaq inooriaatsimullu nappaatinik arlalinnut atassuserneqartarluni. Aalajangersakkatigut meeqqat inuusuttullu tupanit nioqqutissanik passussinissamut saqqummiunnissaannullu illersorneqassapput.

Sikaritsinik poortani 20-nik ikinnernik nioqquteqarnissamut inerteqqut

Inatsimmi atuuttumi sikaritsinik ataasiakkaarlugit tuniniaanissamut inerteqquteqarpoq. Sikaritsit ataasiakkaat akikinnerummata annermik meeqqat inuusuttullu pisinerusarput. Inerteqqut taanna siunnersuummi uani annertusineqarpoq, tassa sikaritsit poortani ikinnerpaanik 20-nik amerlanernilluunniit imalinnik siunissami taamaallaat tuniniaasoqarsinnaalissammat. Sinaakkutitut isumaqatigiissummi meeqqat inuusuttullu illersornissaat isiginiarlugu tamanna inassuteqaat malinneqarpoq. Nunani arlalinni sikaritsit qulinik imallit nioqqutiginissaat inerteqqutaalereernikuuvoq.

Suliniutaareersut attatiinnarneqassapput

Pujortarfiunngitsuni pujortartartoqaqqusaannginneranut, inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut tupanik tuniniaanerup inerteqqutigineqarneranut, tupanik nittarsaassinerup inerteqqutigineqarneranut tupanillu nioqqutissat navianaatai pillugit ersarissumik allagartalerneqarnissaannut tunngasut suliniutit siulliit, siunnersuutip nutaap attatiinnarpai.

Nunanut avannarlernut allanut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni ullut tamaasa pujortartartut amerlanerpaapput. 2018-imi innuttaasut akornanni misissuinermi paasinarsivoq 15-ileereersimasut 52 procentii ullut tamaasa pujortartartut, Danmarkimut sanilliullugu angutit 15 procentii arnallu 11 procentii pujortartartut.

Taamaammat siunnersuummi matumani siunertaq tassaavoq "meeqqanut inuusuttunullu pitsaaliuinermik aaqqissuussamillu suliniutit ilanngunnissaat."

- Siunnersuummi sullinniakkat pingaarnerit tassaapput meeqqat inuusuttullu. Tupamut attuumassuteqartunik nappaateqalersinnaaneq siusissukkut pujortartalernerup annertusisarpaa, soorlu uummatip taqarsuatigut nappaatit, anersaartuutikkut ajoqutit, kræfteqartarnerit arlalissuit aammattaarlu nikotinimik pinngitsuuisinnaajunnaarneq annertusisarlugu, pujortartarunnaarnissarlu ajornakusuulersittarlugu. Taamaattumik siusissukkut pujortartalerneq aamma inersimasunngornermi pujortartarnermut aalajangiisumik sunniuteqartarpoq, erseqqissarneqarpoq, nangillunilu:

Aalakoornartumut aanngajaarniutinullu attuumassuteqartoq

- Inuit pujortartartut imaluunniit siusinnerusukkut pujortartarsimasut amerlanersaat 18-inik ukioqalinnginnerminni akuttunngitsumik pujortartalersimasarput. Tupa meeqqanut inuusuttunullu peqqissutsimut immikkut ittumik ajoqusiisartoq ilisimatusarnermi paasineqarpoq, tassami timaat inerivissorsimasanngimmat. Nikotinimik tupamillu atuinerit aamma aalakoornartumik aanngajaarniutinillu atuisarnerit akornanni ataqatigiittoqartoq, inuusuttut inooriaasiat ulluinnarnilu atugaat pillugit misissuinernit arlalinnit takuneqarsinnaavoq.

Maajip 29-at tusarniaanermut killissarititaavoq.

Powered by Labrador CMS