Siunnersuut: Nikotinimut inerteqqutit amerlanerit
Innuttaasut nikotinimik pinngitsuuisinnaanngitsut ikilisarniarlugit inatsisissatut siunnersuut nutaaq Naalakkersuisunit tusarniaassutigineqarpoq, tassanilu inerteqqutit arlallit meeqqat inuusuttullu pujortartalinnginnissaannut sammiveqartut sammineqarput.
Leiff Josefsen
Nikotinimik tupamillu atuinerup annikillisinnissaa siunertaralugu pinaveersaartitsinermik suliniuteqarnikkut innuttaasut peqqissusaat siuarsarneqassaaq, Peqqissutsimut Naalakkersuisup Agathe Fontainip inatsisissatut siunnersuutaanut nutaamut oqaaseqaatini allassimavoq.
Suliniutit nutaat arfinillit ukua pilersaarusiorneqarput:
E-sikaritsit inerteqqutaalersinneqassapput
E-sikaritsit peqqissutsimut arlalitsigut ulorianarsinnaammata inerteqqutaalersinneqassapput. 2003-mi silarsuaq tamaat nioqqutissaaleqqaarput. E-sikaritsit pujortarunnaarnissamut neqeroorutitut tuniniarneqaqqaarput, nittarsaanikkulli meeqqanut inuusuttunullu pilerinarsarneqartalersimapput, taamaammat e-cigarettit siunnersuummi inerteqqutaalersinneqarput.
Sunoorsit, sukuluussat
tupallu tamuasakkat (tupat pujoqanngitsut) inerteqqutaalissapput
Sunoorsit aamma tupat sinneri
kræfteqalissutaasartunik akoqarput nikotinitaqarlutik pinngitsuuisinnaanermik
uerinartortaqarlutik. Sunoorsit
pujortartarnermit ulorianannginnerusutut oqaatigineqarajupput, tassa sunoorsit
torlummik puannillu nalinginnaasumik pujortarnermit ajoqusiinerusanngitsutut
oqaatigineqartarmata. Sunoorsinik atuineq pujoqartanngimmat sunoorsinik atuineq avatangiisiinut aamma sunniuteqartanngilaq. Taamaattoq sunoorsinik atuineq peqqinnermut suli
aarlerinartorsiortitsisarpoq. Sunoorsinik atuineq uummatikkut taqarsuakkullu sukkornermullu (type 2
diabetes) nappaateqalissutaasinnaapput, kiisalu ilaatigut aqajaqqup sanilequtaatigut,
qanikkut torlukkullu kræfteqalernissamut qaninnerulersitsisarluni. Sunoorsit qanimi atorneqartarmata tamanna
aamma qanip ameraasaanut, kigutit neqaanut kigutinullu annertuumik
ajoqusiisinnaapput.
Akuutissanik soorlu
assigiinngitsunik mamarsaatinik pujunillu qalipaasiinissamut inerteqqut
Mamarsaatinik
akusinissamut inerteqqussut, tassunga ilanngullugit mentolit, meeqqat
inuusuttullu tupanik imaluunniit nikotininit tunisassianik aallartitsinissaata pinngitsoortinnissaanik anguniagaqarnermik tunngavilersuuteqarpoq. Mentol tupanut
akuutissatut atorneqarnerpaat ilisarnarnerpaallu ilagaat. Mentol puanni sulluaqqanut ameraasaannut
nipaallisaatitut sunniuttarpoq, taamaalilluni puju
ilummooruminarnerulersittarpaa. Mentol
asseqarani nillarsaasutut ittarpoq tupamik iluaalliorneq sakkortussusaalu
malunnarunnaartittutut ittarlugu. Taamaammat mentolimik akoorineq inuusuttorpassuarnut pujortartalersitsisarpoq, tassa mentolisunninnerata
tupasunnikkunnaartittaramiuk. Tupanit
nioqqutissanut mamarsaatinik, matumanilu mentolimik akuneqartannginnissaat WHO-p inassutigaa. Mamarsaatit inuusuttunut kajumilersitsisartut misissuinermi paasineqarpoq, taamaalillutillu nikotinimik
pinngitsuuisinnaajunnaassutaasarlutik. Akuutissanut pujumik qalipaasersuisartunut inerteqqummi aamma tunngavilersuutaavoq.
Nikotinimit tunisassianut
inerteqquteqarneq, tassaasut nikotin atorlugu tunisassiat pujortagassatut
imaluunniit qanikkut iisassatut naatsorsuussat aamma nakorsaatitut
akuerisaanngitsut, e-sikaritsit, nikotinit imaluunniit e-imerpalasut.
Sunoorsinut inerteqquteqarnikkut atortuutitsinermi ajornartorsiutit
akueriniarlugit nikotinimit tunisassianut inerteqquteqarneq ikkunneqarpoq.
Tupanit/nikotinimit tunisassiat suli amerliartuinnartut nioqqutaalersarput.
Tassunga ilanngullugit nikotinit puussiaaqqamiittut, sunoorsinut
paarlaanneqarsinnaasut, taamaattorli tupanik akoqanngitsut. Nikotinit
puussiaaqqaniittut taamaattoq nikotinimik akussanik sananeqaaterpassuarnik
allanik akusimasarput amerlanertigut mamarsaateqarlutik. Tunisassiat qanorluunniit
nikotinimik akoqarput, taannalu sakkortuumik pinngitsuuilersitsisarluni aamma
ilaatigut meeqqat inuusutullu qarasaasa ineriartornerinut peqqinnissakkut
ajoqusiisarluni.
Inuusuttut 18-it
inorlugit ukiullit tupanit nioqqutissanik il.il. tuniniaasarnissaannut
inerteqqut
Inuit 18-it inorlugit ukiullit siunnersuut aqqutigalugu tupanit nioqqutissanik
tuniniaasinnaajunnaassapput. Tupa
ulluinnarni nioqqutissanut nalinginnaasutut inngilaq inooriaatsimullu
nappaatinik arlalinnut atassuserneqartarluni. Aalajangersakkatigut meeqqat inuusuttullu tupanit nioqqutissanik
passussinissamut saqqummiunnissaannullu illersorneqassapput.
Sikaritsinik poortani 20-nik ikinnernik nioqquteqarnissamut inerteqqut
Inatsimmi atuuttumi sikaritsinik ataasiakkaarlugit tuniniaanissamut inerteqquteqarpoq. Sikaritsit ataasiakkaat akikinnerummata annermik meeqqat inuusuttullu pisinerusarput. Inerteqqut taanna siunnersuummi uani annertusineqarpoq, tassa sikaritsit poortani ikinnerpaanik 20-nik amerlanernilluunniit imalinnik siunissami taamaallaat tuniniaasoqarsinnaalissammat. Sinaakkutitut isumaqatigiissummi meeqqat inuusuttullu illersornissaat isiginiarlugu tamanna inassuteqaat malinneqarpoq. Nunani arlalinni sikaritsit qulinik imallit nioqqutiginissaat inerteqqutaalereernikuuvoq.
Suliniutaareersut attatiinnarneqassapput
Pujortarfiunngitsuni pujortartartoqaqqusaannginneranut, inuusuttunut 18-it inorlugit ukiulinnut tupanik tuniniaanerup inerteqqutigineqarneranut, tupanik nittarsaassinerup inerteqqutigineqarneranut tupanillu nioqqutissat navianaatai pillugit ersarissumik allagartalerneqarnissaannut tunngasut suliniutit siulliit, siunnersuutip nutaap attatiinnarpai.
Nunanut avannarlernut allanut sanilliullugu Kalaallit Nunaanni ullut tamaasa pujortartartut amerlanerpaapput. 2018-imi innuttaasut akornanni misissuinermi paasinarsivoq 15-ileereersimasut 52 procentii ullut tamaasa pujortartartut, Danmarkimut sanilliullugu angutit 15 procentii arnallu 11 procentii pujortartartut.
Taamaammat siunnersuummi matumani siunertaq
tassaavoq "meeqqanut inuusuttunullu pitsaaliuinermik aaqqissuussamillu
suliniutit ilanngunnissaat."
- Siunnersuummi sullinniakkat pingaarnerit tassaapput
meeqqat inuusuttullu. Tupamut attuumassuteqartunik
nappaateqalersinnaaneq siusissukkut pujortartalernerup annertusisarpaa, soorlu uummatip taqarsuatigut nappaatit,
anersaartuutikkut ajoqutit, kræfteqartarnerit arlalissuit aammattaarlu
nikotinimik pinngitsuuisinnaajunnaarneq annertusisarlugu, pujortartarunnaarnissarlu ajornakusuulersittarlugu. Taamaattumik siusissukkut pujortartalerneq aamma
inersimasunngornermi pujortartarnermut aalajangiisumik sunniuteqartarpoq, erseqqissarneqarpoq, nangillunilu:
Aalakoornartumut aanngajaarniutinullu attuumassuteqartoq
- Inuit pujortartartut
imaluunniit siusinnerusukkut pujortartarsimasut amerlanersaat 18-inik
ukioqalinnginnerminni akuttunngitsumik pujortartalersimasarput. Tupa meeqqanut inuusuttunullu peqqissutsimut immikkut ittumik
ajoqusiisartoq ilisimatusarnermi paasineqarpoq, tassami timaat inerivissorsimasanngimmat. Nikotinimik tupamillu atuinerit aamma aalakoornartumik
aanngajaarniutinillu atuisarnerit akornanni ataqatigiittoqartoq, inuusuttut inooriaasiat ulluinnarnilu atugaat pillugit misissuinernit arlalinnit takuneqarsinnaavoq.
Maajip 29-at tusarniaanermut killissarititaavoq.