Spiralilersuisoqarnikuuneranik pisunik qulaajaaneq ukiut marluk sinnerlugit ingerlareerluni maanna naammassivoq.
Danmarkimi nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeriaqarfiup qulaajaanermit nalunaarusiaq ullumi saqqummiuppaa. Qulaajaaneq kalaallit niviarsiaqqat arnallu 1960-ikkunni spiralilersorneqarsimanerannut tunngavoq.
Arnat spiralilerneqarsimasut aamma Depo-Proveramik naartunaveersaaserneqarsimasut amerlanersaasa assigiinngitsutigut kinguneqarsimanera oqaluttuaraat.
Arnat 354-it misiginikuusatit pillugit qulaajaasunut oqaluttuarput, tassanilu pisimasut 488-it oqaluttuarineqarlutik. Taakkunannga 410-t spiralilerneqarnermut tunngapput - 349-llu assigiinngitsunik kinguneqarsimaneranik oqaluttuarput.
Arnat pisup
kingorna ilukkut anniarnernik, sakkortuumik aaqartarnermik aamma timikkut
iluaalliuuteqarnermik nassataqartarsimasoq nassuiaapput.
Arnat aqqusaarnikuusatik pissutigalugit kingunerlutsitsinertik kanngusunnertillu suli maanna nammataraat.
Arnap misigisimasaminik oqaluttuaa nalunaarusiami atuarneqarsinnaavoq: "Aaqassamaaleraangama ullut pingasut sioqqullugit anniarujussualertarpunga,
innangaannartariaqarlungalu nipaallisaatitortariaqartarlunga. Aaqarnera aallartikkaangat
aagiarujussuit katagartarput".
Alla ima oqalutuarpoq: ”Angutaatitaarama atoqatigiinniarluta atoqatigiinniarnerput naammassisinnaanngilarpat
annernangaarmat. Allunaasamik nuisasoqartoq angutaatima oqaluttuuppaanga. Aperivara
nusussinnaaneraa, taamaaliorporlu.”
Aseruuttoorneq kinguneqaataasullu
Timikkut akornutit saniatigut
sunniutinik allanik arnat aamma oqaluttuarput.
Arnat arlallit spiralip katassimanera pissutigalugu, imaluunniit eqqortumik
ikkunneqarsimannginnera pissutigalugu piffissap sivikitsup iluani spiralimik arlaleriarluni
ikkussiffigineqartarsimapput.
Sivisunerusumik kinguneqaataasut pingaartumik uteqqiattumik ilukkut aseruuttoortarnerit, nakasuluttarnerit, illissakkut aamma mannissaqarfitsigut qileruninnerit, illissap peerneqarnera anigorneqarsinnaanngitsumillu anniarnerit arnanit taaneqarput.
Arnaq ataaseq ima oqaluttuarpoq: ”Ilukkut aseruuttooqattaartarnikuuvunga, mannissaqarfikkalu milikaqqapput. Arlaleriarlunga
napparsimmavimmiippunga.”
70 procentit naammattumik paasissutissinneqarsimanngillat
Kalaallit arnat niviarsiaqqallu 1970-ip naanerani ikinnerpaamik 4070-it spiralilerneqarsimasut nalunaarusiami allassimavoq.
Taakkunannga 972-it Nuummi najugaqarput.
Nalunnginneqareersutit spiralilerneqartut ilarpassui akuersiteqqaarneqartarsimanngillat.
Pisuni 453-ini 55-t kisimik naartunaveersaammik tunineqarnissamut akuersissummik erseqqissumik
tunniussisimapput.
Pisuni 330-ni arnat naartunaveersaammik pissarsiaminnut
naaggaarsimallutilluunniit akuersissummik tunniussaqarsimanatik isumaqarput.
Aamma arnat arlallit spiralilerneqarnissartik pillugu paasissutissinneqarsimanatik imaluunniit naammattumik paasissutissinneqarsimanatik oqarput.
Arnat paasissutissinneqarsimanngitsut,
imaluunniit naammattumik paasissutissinneqarsimanngitsut katinneranni 70 %-it missaanniittut nalunaarusiami allaaserineqarpoq.
Arnaq ataaseq ima oqaluttuarpoq: "Iserama atisakka peeqquaat, truusikka piissagikka. Annernartorujussuuvoq, kanngusullungalu
misigisimavunga (…) Arlaannaataalunniit ilisimatinnikuunngilaannga,
spiraliliinnapajukkaminnga sumilluunniit paasissutissiinngillat."
Aalajangersimasumik iliuuseqartoqassasoq
Kalaallit arnarpassuit ukiuni qulikkuutaani nipaatsumik nammatarisimasaat aqqusaarsimasaallu matumani uppernarsarneqartoq, peqqissutsimut inunnullu innarluutilinnut naalakkersuisoq Anna Wangenheim tusagassiutinut nalunaarummi allappoq.
- Maanna alloriaqqinneq pingaaruteqarluinnarpoq, oqaluttuarisaanikkut misissuisimaneq tunngavissaralugu suleriaqqissinnaanngoratta. Suleriaqqinnissatsinni Naalakkersuisut pimoorussillutik arnat eqqugaasut tapersersorneqarnissaat qulakkeerniarlugu suleqataassapput.
- Naalakkersuisut danskit naalagaaffiallu oqallinneq nangeqqissavaat. Tamatumalu peqatigisaanik danskit naalakkersuisui akisussaaffimmik tigusiumaartut misissuinermi inerniliussat aalajangersimasumik iliuuseqarfiginissaannut, taamatullu danmarki oqaluttuarisaanitta ilaanik tigummiarneranik tassungalu akisussaaffimmut naapertuuttumik tigusinissaat naatsorsuuteqarfigaara, allappoq.
Qallunaat nunamut namminermut peqqissutsimullu ministeriat Sophie Løhde (Venstre) aamma oqaaseqarpoq:
- Kalaallit niviarsiarartai arnartaalu danskit peqqinnissaqarfianni ilungersunartumik misigisaqarsimasut misissuinermi paasineqarpoq. Spiralilersuineq pillugu suliaq annertuunik kingunerluuteqartitsisimavoq aammalu kalaalerpassuarnut ilaqutariippassuarnullu kamassaataallunilu aliasuuteqartitsisimavoq.
- Misissuineq pereersut ilinniarfiginissaannut aammalu ataatsimoorluta siumut pitsaasumik isiginissamut tunngaviliilluarpoq. Danskit Naalakkersuisui Naalakkersuisullu oqaloqatigiinnerit maanna ingerlappaat, oqaluttuarisaanitsinni nuanniitsut qanoq pitsaanerpaamik ilinniarfigisinnaanerivut iliuuseqarfigisinnaanerilu pillugit.
Danmarkip nunani tamalaani pisussaaffini unioqqutissimasinnaagaa nalunaarusiami aamma eqqaaneqarpoq:
"Naalagaaffik paasissutissanik ilisimasaqarsimagunarpoq, Inuit
pisinnaatitaaffii pillugit Europami Isumaqatigiissut tunngavigalugu pisussaaffeqarnermut atatillugu
suleriaatsip sukumiinerusumik misissuiffigineqarsimasariaqaraluarneranik
kinguneqarsimasariaqaraluartumik."
Naalagaaffik inunnut mianerisarialimmik inissisimasunut
tunngatillugu immikkut akisussaaffeqarsimasinnaanera, assersuutigalugu niviarsiaqqanut atuartunut
angerlarsimaffinni najugaqarnerminnut atatillugu oqartussaasunit isumagineqartunut tunngatillugu, nalunaarusiami aamma naqissuserneqarpoq.
Qulaajaaneq 2023-mi aallartippoq
Spiralilersuisoqarnikuunera Kalaallit Nunaannilu 1960-imiit 1991-ip tungaanut naartunaveersaatinik atuisitsineq arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik qulaajarneqassasoq Danmarkimi naalakkersuisut Naalakkersuisullu 2022-mi isumaqatigiissutigaat.
Ilisimatusartut spiralilersuineq pillugu suliaq 2023-mi maajimi qulaajaaffigalugu aallartippaat. Aalajangiinermi suut tunngavigineqarnersut arnallu pineqartut misigisaat pillugit paasiniaasoqarluni.
Suliniut Ilisimatusarfiup issittumi atugarissaarneq pillugu ilisimatusarfianit siulersorneqarpoq Syddansk Universitetimi Center for Folkesundhed i Grønland suleqatigalugu.
Ilisimatusarfiup issittumi atugarissaarneq pillugu ilisimatusarfiani pisortaq Tenna Jensen qulaajaasunut aqutsisuuvoq.
Ministeriuneq Mette Frederiksen Naalakkersuisullu siulittaasuat Jens-Frederik Nielsen kalaallinut arnarpassuanut ukiuni qulikkuutaani akuersiteqqaarnagit spiralilerneqarsimasunut augustip 27-ani tupaallatsitsillutik utoqqatserput.
Utoqqatserneq Nuummi Katuami septembarip 24-ani malunnartinneqassaaq.
