Aningaasaqarnermut
ministereqarfiup, Sulisitsisut Peqatigiiffiata kattuffiillu qitiusumik
kattuffiisa Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfilittaanut isumaqatigiissutit
nutarterneqarnissaat pillugu isumaqatiginninniarnerisa kingulliup inernera
IMAK-imi ilaasortanit, tjenestemanditut soraarnerussutisiaqartunit,
naammagineqanngilaq.
Aningaasaqarnermut
ministereqarfiup, Sulisitsisut Peqatigiiffiata kattuffiillu qitiusumik
kattuffiisa Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfilittaanut isumaqatigiissutit
nutarterneqarnissaat pillugu isumaqatiginninniarnerisa kingulliup inernera
IMAK-imi ilaasortanit, tjenestemanditut soraarnerussutisiaqartunit,
naammagineqanngilaq.
-
Ilinniakkat akisussaaffiillu assigiit naalagaaffeqatigiinnermilu assigiimmik
suliffeqarneq assigiimmik akissarsiaqarfiunissaat anguniarneqartoq,
tjenestemanditut soraarnerussutisiaqartartoq, siornatigut meeqqat atuarfianni
ilinniartitsisoq, atuarfimmi pisortaasimasoq pisortaanerusimasorlu William
Kriegel oqarpoq, taanna IMAK sinnerlugu Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu
tjenestemandit soraarnerussutisiaqartartut atugaannik misissuinikuuvoq.
Akissarsiat
qaffanneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut, annikippallaartutut
nipangersaataannartullu isornartorsiorlugu, tjenestemanditut
soraarnerussutisiallit 23-t allat peqatigalugit, qallunaat folketingimut
ilaasortaannut naalakkersuisunullu ammasumik taanna allagaqarpoq.
“Kalaallit
tjenestemanditut soraarnerussutisiallit qallunaat kattuffiinit qitiunerusunit
qallunaallu naalagaaffiannit nikagineqarlutillu mitaatigineqarput. Kalaallit
tjenestemanditut soraarnerussutisiat ukiuni kingullerni tallimani
nalimmassarneqarsimanngillat", allakkani taama isornartorsiuisoqarpoq.
Assigiinngissut annertooq
Isumaqatigiissut
naapertorlugu 2024-mi apriilip aallaqqaataaniit 2025-mi apriilip aallaqqaataata
tungaanut soraarnerussutisiat 6,837 procentimik qaffanneqassapput. Ukiuni
tallimani kingullerni qaffaasoqarsimanngilaq.
-
Nikallunganaqaaq, pakatsinaqaaq qissasiinnariaanarlunilu. Naalagaaffiup qanoq
taama pisinnaavaatigut? tjenestemandit soraarnerussutisiallit 24-t allakkaminni
ammasuni aperipput, tassanilu aamma qallunaat tjenestemandit
soraarnerussutisiallit, piffissami tassani 2024-mi apriilip aallaqqaataaniit
2025-mi apriilip aallaqqaataanut ukiumut ataatsimut soraarnerussutisiaat 5,94
procentimik qaffanneqartut, sanilliuppaat.
2020-miilli
qallunaat tjenestemandit soraarnerussutisiaat 11,3150 procentimik
qaffanneqarsimapput. 2018-imi apriilip aallaqqaataaniit 2024-mi apriilip
aallaqqaataanut sanilliukkaanni assigiinngissut suli annertuneruvoq, tassami
14,8067 procentimik qaffanneqarsimapput.
- Danmarkimi
tjenestemandit soraarnerussutisiaasa Kalaallit Nunaannilu soraarnerussutisiaasa
assigiinngissutaat annertusiartorpoq, William Kriegel, nulianilu
ilaqutaqarlutillu ernutaqaramik Kalaallit Nunaanniiginnarniarlutik
aalajangersimasut, oqarpoq.
Aappariit
ukiuni 37-ni meeqqat atuarfianni ilinniartitsisuunertut sulisimasutut
Danmarkimut nuukkunik soraarnerussutisiaqarnerusinnaapput,
soraarnerussutisialimmut ataatsimut ukiumut 80.000 koruunit angullugit,
aappariinnullu ukiumut 160.000 koruunit angullugit.
-
Kinguaariit meeqqat atuarfianni suleqatigisartakkavut tjenestemanditut
sulisimasut, taamaalillutillu tjenestemanditut soraarnerussutisiallit
amerlanersaat Danmarkimut nuuttarput. Tamanna uggornarpoq inunnullu
ataasiakkaanut annertuumik sunniuteqarluni. Aamma ilaat angerlarsimaffimminnut
uterniarlutik aalajangertarput angerlarsernertik pissutigalugu.
Soraarnerussutisiaqartulli nuunniarlutik aalajangeraangata inuiaqatigiinnut
annaasaqaataasarpoq, William Kriegel oqarpoq.
Aalajangiisartut
isumaqatigiinniartullu ungasissumiipput
Ilinniartitsisut
kattuffiata (LC) kattuffiit allat peqatigalugit Kalaallit Nunaanni
naalagaaffiup sulisuinik isumaqatiginninniarsinnaatitaallunilu
isumaqatigiissuteqarsinnaavoq, tjenestemandillu soraarnerussutisiallit
assigiississutsimut aaqqeeqqusinissaminnik isumaqatiginninniartunut
naalagaaffimmullu sunniisinnaanerat ungasipput, tassani folketingimi ilaasortat
ilanngullugit.- Arlalinnik iliuuseqartoqartariaqarpoq, qitiusumik kattuffik
sunniuteqarfigisariaqarparput, Folketingimilu politikerit iliuuseqartariaqarput,
minnerunngitsumik kalaallit politikerit, William Kriegel oqarpoq, taassumalu
ilaatigut tikkuarpaa Kalaallit Nunaanni tjenestemandit soraarnerussutisiallit
Danmarkimisut u65-imik tapiissummik periarfissaqartut, tamannalu
assigiinngissummik annertuumik naligiisitsissaaq.
Kattuffiit
taakkua, isumaqatiginninniarsinnaatitaasut, naalagaaffik tjenestemandit
soraarnerussutisiaannik aaqqiinissamut akisussaasuunerarpaat.
– Tassa
imaappoq naalagaaffik kisimiilluni tjenestemandit soraarnerussutisiaannik
aalajangersaasarpoq, Folketingilu tjenestemandit soraarnerussutisiaannik,
naalagaaffimmit Kalaallit Nunaanni atorfeqarsimasut atugaannut,
akisussaasuupput, kattuffiit qitiusumik allattoqarfimmi pisortaata tullia Tine
Holst, Kalaallit Nunaanni tjenestemandinut isumaqatigiissutip
nutarterneqarnerata kinguninngua Sermitsiamut allappoq.
Inuit
Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip tjenestemandit
soraarnerussutisiaasa naligiilernissaat sukataarutigisimavaa.
– Inuit
aningaasat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaannit nuunnissaannit
orniginnilernissaat pinaveersaartinniarlugu tjenestemandit
soraarnerussutisiaasa naligiinnerulernissaat sulissutigingaatsiarsimavara
sukataarullugu, oqarpoq.
Inuit
Ataqatigiit Siumullu 2020-miit 2023-p tungaanut Atlantikup Avannaani
aningaasaateqarfimmit aningaasanik immikkoortitsisimapput, tassani politiit
pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfimmi paarsisut akissarsiaasa
qaffanneqarnissaannut atugassaapput. Tamanna naligiissaarinermut
tapiissuteqarnikkut pivoq, aamma politiit pinerluttulerisullu
sulisussarsiorneranni sulisartunillu attassiinnarnissamut unammillernartut
aaqqinniarlugit.
- Tamatuma
kingorna neriorsorneqarpunga Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup sulisui 2026-miit
Danmarkimi naalagaaffiup sulisui assigalugit akissarsiassaqalissasut.
Akissarsiat utaqqiisaasumik tunniunneqassapput isumaqatiginninniarnernullu
ilaanani. Naalagaaffiup kattuffiullu qitiusumik inissisimasut akornanni
nutaamik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa siunertaajuaannarsimavoq,
tunngaviusumik assigiinngissutit naligiinnerulernissaat siunertaralugu, Aaja
Chemnitz oqarpoq, naalakkersuisullu assigiinnginneq aaqqiiffiginiarlugu
iliuuseqartariaqartut ilanngullugu oqaatigalugu.
-
Naalakkersuisut tjenestemandit soraarnerussutisiaqarnissaannik nalunaarutaat
aamma allanngortinneqarsinnaavoq, taamaalilluni Kalaallit Nunaannit Danmarkimut
nuukkaanni tjenestemandit soraarnerussutisiaat annerujunnaarsillugit.
Ullumikkut ilaat Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nuukkaangamik tjenestemanditut
soraarnerussutisiaat marloriaatinngortarput. Tamanna eqqumiippoq, Aaja Chemnitz
oqarpoq.
- 2026-mi
isumaqatigiissut naapertorlugu naalagaaffiup sulisui assigiimmik suliffeqartut
assigiimmik akissarsisinneqartariaqarput, suliassat ilinniagaqarnerlu
apeqqutaatillugit. Naligiippata aningaasarsiat assigiissasut anguniagaavoq.
Tjenestemandit soraarnerussutisiaat eqqarsaatigalugit aamma taamaassaaq, Aaja
Chemnitz oqarpoq.
