Trump qanoq iliussava uagullu qanoq iliussaagut?

Politikkikkut pissanganartorsiornermiippugut.

Trumpip qanorluunniit Kalaallit Nunaat piniarlugu oqarpoq.

Pisinnaavaali? Kalaallit Nunaanni tamanna angorusupparput? Danmark qanoq oqarlunilu iliorpa? EU qanoq oqarlunilu iliorpa? Ruslandimimi Kinamiluunniit tamat oqartussaaffiginngisaannik pissaaneqartut? Apeqquterpassuupput, kikkullu tamarmik akissuteqarnissaminnut tunuarsimaarput. Illilli atuartartutut qanoq isumaqarpit?

Trump sorpassuarnik eqqartuisartoq naalagaaffimmullu attaveqaatit sungiusimasagut aqqutigineq ajorai tamatta paasisimagunarparput. Oqaluttarnera toqqaanaraluttuinnarlunilu ilaannikkut peqqarniissinnaasarpoq. Amerlasuutigut aliikkutaasinnaasarpoq, avataaniit malinnaavigigaanni. Kalaallit Nunaalli imaluunniit Kalaallit Nunaannik piginnittuulernissaq eqqartorneqaleraangat aliikkutaajunnaarluni ilungersunarsisarpoq. Maanna oqaatsit sunniuteqangaarsinnaagamik eqqarsaatigeqqissaarneqalissapput. Apeqquterpassuit tunngavissaqarnersut paasiniariartigu.

USA-p Kalaallit Nunaat pisiarisinnaavaa?

Naagga, soorunami naamik. Siullertut Kalaallit Nunaat naameereermat eqqartorneqaqqittariaqanngikkaluarpoq. Danmarkip apeqqut Naalakkersuisunut kalaalinullu ingerlateqqippaa, piviusumilli Danmarkimi amerlanerussuteqartut Naalagaaffeqatigiiginnarusupput. Oqaluttuarisaanermi siornatigut USA-p taamani Dansk Vestindiske Øer, qeqertat Indiap kitaaniittut Danmarkimit nunasiaatigineqartut, tiguniarlugit Danmark taama piumasaqarfigereernikuuaa. Taamanikkut Danmarkip qeqertat akikitsumik tuninissaat akuerissagaa USA-p neqeroorutigisimavaa, taamaanngippat USA-p tiguaannarniarsimavai. Taamanikkut Danske Vestindiske Øer tunineqarput. Taamaammat Danmark naalagaaffeqarfigisami pigiinnarnissaanut pikkorippallaanngilaq.

Kalaallit Nunaata Danmarki naalagaaffeqatigiinnarnagu USA-mut ilanngunnissani toqqarsinnaavaa?

Tunngaviusumik aap. Kalaallit Nunaat namminiilivissasoq Danmark Kalaallit Nunaallu qinersinikkut akuersippata, taava Kalaallit Nunaat USA-mut ilanngunniarsinnaavoq. Suliarli sivisussagami Trumpip naalakkersuisuunerani pinavianngilaq, ukiullu sisamat qaangiuppata pisoq qaangiutereersimasinnaavoq. Trumpip paarlattaata Kalaallit Nunaannik “pisinissaq” politikikkut ingerlatiinnarnianngippagu. Qanorlu suleqatigiittoqassasoq takorloorneqarsinnaava? Nunat ilaat USA-p aqutsisuuffigisai misissortariaqarlugillu taakkunani innutaasut qanoq innersut paasiniartariaqarparput. Naggueqatigut Alaskamiittut Kalaallit Nunaanni pissutsiniit pitsaanerusumik atugaqanngillat. USA-p eqqillit USA-miittut tamaasa qanoq pinikuuai? Kalaallit Nunaat ikiaroornartunik ajornartorsiuteqarluni, pinerluttoqarfiungaatsiarluni piginnaatitaaffeqaranilu inunnut immikkut nunaliussanngussava? Kalaallit Nunaanni innuttaasutut qinersisartutullu tamanna nammineerlusi erseqqissassavarsi. Piffissanngorpat ilissi qinersisussaavusi. Danmarkimiit ilinniarnermut isumaqatigiissutit inuusuttatsinnut nunani allanitut qaffasissumik ilinniartitaaffiusut iluaqutigaagut. Maanna ilinniarniarutta akiliineq ajorpugut, USA-mili akisoorujussuuvoq. Aamma ajoquserujussuarsimasut, kræfteqarlutik katsorsartittut allallu Danmarkimi akeqanngitsumik katsorsarneqartussanngorlugit aallartittarpagut. Katsorsarneqarnerit assingusut USA-mi akisungaarmata innuttaasut peqqinnissamut sillimmateqanngitsut napparsimmavinni passunneqarsinnaanngillat. Kræfterlutik napparsimasortagut siunissami qanoq ikiortassavagut? Innuttaasoqatigummi sakkortuumik persuttagaasimasut? Akissutissaa naluara, kisianni Kalaallit Nunaanni USA-p ataani inunnut immikkut nunaliussanngornissaq kissaatigigaanni aaqqiissutissarsiortariaqarpoq. Nunanik allanik suleqateqarluni Kalaallit Nunaanni ineriartortsitsinissaq kissaatigineqassappat Norge Canadalu, marluullutik siuarsimalluarlutillu atugartuunngorsarsimasut Issittumillu ilisimasaqarluareerlutillu eqqaamiutsialaasut, suleqatiginissaat naapertuunnerussaaq. Taakku ilinniartitaanerat peqqinnissaqarfiallu pitsassuuvoq.

Illersorniarluta USA pisariaqartipparput?

Uani akissut ersarippoq, tassa aap. Danmarkip Kalaallit Nunaata killii illersorniarlugit pisariaqartunik atortussaqanngitsoq tamatta paasinikuuarput. Umiarsuit illersuisussat aallaasinnaanngillalluunniit. Tassunga ilanngullugu Danmarkip Putinimut illersorniarluta sakkutuut pisariaqartut Baltikumimut aallartinnissaat salliuppaa. Salliussineq paasinartoq. Danmarkittaaq umiarsuit assartuutit Kangiani Qiterliup imartani piiaasoqarfiusuni peqqarniisaarniaqarfiusunilu illersorniarlugit umiarsuarnik sorsuutinik aallartitsinissani salliuppaa. Salliussineq aamma paasinartoq. Taavami Kalaallit Nunaat kiap illersussavaa? Siriusikkut suliassaq kivissinnaagunanngilaat. Timmisartut namminersortuunermik atuutsitsinermi atorneqartut aamma naamik. NATO-mut sianerluni ikioqqunissaq kiserngoruppoq. USA NATO-mi nammatsisuullunilu nunarsuarmi imarsiortunik nukittunerpaajullutillu amerlanerpaanik sakkutooqarpoq. Russit Issittumi annertuumik sakkutuulersorsimasut assersuutigalugu Tunumukassagaluarpata, aap, taava USA-p sorsuttussaavai. Danmarkiunngitsoq. Matumani USA kisimiinnani aammali NATO Kalaallit Nunaannik illersuisinnaaniassammat NATO Kalaallit Nunaanni imarsiortunut timmisartortartunullu sakkutooqarfilioqqullugu Kalaallit Nunaanniit/Danmarkimiit aaqqiissuteqarfigineqarsinnaavoq. Illersornissaq pisariaqarpoq. Nunarujussuit sakkutoorpassuallit soorlu Ukraine Ruslandimut illersorsinnaanngillalluunniit, taava Kalaallit Nunaat sakkutooqarfiunngitsoq qanoq inissisimassasoraasiuk? Issittoq sakkutooqarfiunngitsuussanersoq Kalaallit Nunaat aalajangiisussaanngilaq. Nunat sakkuuterpassuallit aalajangiisussaapput.

Kalaallit Nunaat nunap ataaniittunik iluaquteqarnissaminut Danmarkimiit arsaartorneqarpa?

Naagga. Akissut naatsoq. Suliaqarfik tigunikuugatsigu piginnaasagissaarluta aqupparput. Nunatta ataaniittunik iluaquteqarnerunissaq kissaatigigutsigu najukkami nuna tamakkerlugu aallarnisaallutalu nunatta ataaniit nammineerluta piiaalertariaqarpugut. USA assersuutigalugu piiaaffiit avatangiisimullu sunniutit pillugit allatut periuseqartoq nittartakkatigut misissuilaarluni paasineqarsinnaavoq. Uuliasiornerminni, gassisiornerminni ujarassiornerminnilu mingutsitsingaatsiartarput. Tamanna Kalaallit Nunaanni piiaaveqarnermi kissaatigaarput? Kingumut qiviaraanni amerikamiut kingullermik Kalaallit Nunaanniinnerminnit eqqagarpassuarnik qimatsereernikuupput. Eqqagarpassuit Kangerlussuarmi, Narsarsuarmi, sakkutooqarfimmi avanersuarmiittumi, Tunumilu sumiiffinni arlalinni qimanneqarnikuupput, aali ilaannai taagikka. Taarsiullugu amerikamiut aatsitassasiornermi aningaasaliisinnaapput. Ajornaviarnanilu arlaleriarluni uteqattaarneqartartumut naapertuussinnaavoq – tuniniagaanngilagut, niueqateqarsinnaavugulli. Tamanna attanneqassaaq. Taamaalilluni nunap ataaniittunik iluaquteqarneq Kalaallit Nunaanni inatsisit naapertorlugit Kalaallit Nunaanniillu aqunneqarluni ingerlanneqarsinnaavoq.

USA ilisimanngisatsinnik ilisimasaqarpa?

Apeqqutitsialak. Sooruna USA-p Kalaallit Nunaat pisiariniarlugu taama ilungersortigisoq? Kilitsiarpassuaqarnermikkut tusarliisartorpassuaqarnermikkullu Ruslandip Kinallu aamma Kalaallit Nunaannik piumanninnerat pillugu paasissutissarsisimappat? Taamaappat ilisimasaq taanna aamma Danmarkimut anngunneqarsimasussaassaaq, taamaalilluni ataatsimoorluni – iligiittut – tamanna pillugu pisarialinnik iliuuseqartoqarsinnaavoq.

USA qanoq oqarfigissavarput? USA-p oqaasissagut tusaassavai?

Tamanna naatsumik paasinartumillu akineqarsinnaanngilaq. Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni, EU-mi NATO-milu nunanut allanut attaveqartartut pissaanillit politikkimi pisoq ernumanartoq siulittoruminaatsorlu anigorniarlugu ulappupput. Kalaallit Nunaat tuniniagaanngitsoq ersarissumik uteqattaarlugu oqariartuuteqartoqarnissaa ilimagaara. Ataqqeqatigiilluni suleqatigiinnissaq akuerineqassaaq. USA Illersornissamut Isumaqatigiissut naapertorlugu Kalaallit Nunaanniissinnaatitaareersoq NATO-lu aqqutigalugu illersussalluta pisussaaffeqartoq eqqaasinneqartuaannarsinnaavoq. Tamanna anguniarunikku Kalaallit Nunaat pisiarisariaqarnagulu aquttariaqanngilaat. Naalakkersuisoqarfiani atorfilittat sinnerisa tamarmik tamanna nalunngereeraat ilimagaara.

Taava Kalaallit Nunaanniit qanoq iliussaagut?

Siullertut eqqissillutalu Trumpip innuttaasutta arlalinngorlugit avissaartitinnginnissaat anguniassavarput. Pingaarnertut tusagassiutit ussatigineruaat, allamillu pisoqassagunanngilaq. Trumpip Canada Mexicolu assinganik pivai. Taamaammat Trumpip tusagassiutitigut sunnerniagaani kisiartaanngilagut. Nunat allat anginerillu aamma taama pineqarput. Ataatsimoorta. Eqqarsaatigisassaq pisariitsuuvoq: Trump qanoq iliussava uagullu qanoq iliussaagut?