- Tamanna ajuusaarutigisorujussuuara. Sullivigisarmi aserorteriffigineqaraangat nuanninngisaannarpoq.
Stig Nørskov-Jensen, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisoq pisortaq, Qaqortumi eqqartuussiviup tallimanngornermi unnukkut aserorterneqarneranut atatillugu taama oqarpoq.
- Tamanna ajuusaarutigisorujussuuara. Sullivigisarmi aserorteriffigineqaraangat nuanninngisaannarpoq.
Stig Nørskov-Jensen, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisoq pisortaq, Qaqortumi eqqartuussiviup tallimanngornermi unnukkut aserorterneqarneranut atatillugu taama oqarpoq.
Igalaat katillugit tallimat aserorneqarsimapput. Qujanartumik taakkua ilaat pingasut igalaassianik ikkussuisartup ikiuineratigut taarserneqapallapput. Igalaalli marluk immikkut angissuseqarput, taamaattumillu Danmarkimi immikkut sananeqartariaqarlutik umiarsuarmillu maanga tikisinneqartariaqarlutik, Stig Nørskov-Jensen ilisimatitsivoq.
Kingullertullu taaneqartup kingunerisaanik Danmarkimi sanaartornermut aqutsisoqarfik, Nunatsinni Eqqartuussiviit illuutaannik piginnittoq, taarsersuinissamut annertuumik akiliissaaq.
- Taava akiligassat “amerliartorlutik” aallartissapput. Akiligassat imaaliallaannarlutik 100.000 koruuninngorsinnaapput, Stig Nørskov-Jensen naliliivoq tikkuarlugulu aningaasat taakkua soorunami pinerluttulerinermi suliamut atatillugu taarsiiffigitinnissamik piumasaqaatitut ingerlateqqinneqassasut, tassa politiit pinerluttuliortoq nanissappassuk.
Ujarak nassaarineqartoq
Eqqartuussisut eqqartuussiviup iluani ujaqqamik angisuumik nassaarput, taannalu Qaqortumi politiinut tunniunneqarluni, neriuutigalugu inussat ipaasaannik imaluunniit DNA-mut takussutissanik nassaartoqarsinnaassasoq, Stig Nørskov-Jensen AG-mut oqarpoq.
Taassuma oqaluttuaraa marlunngornermi ullaakkut eqqartuussivimmi allaffissornikkut pisortaq peqatigalugu Nuummiit Narsarsuaq aqqusaarlugu kujammut Qaqortumut timmisartornissaminnut piareersimallutik sulisut qanoq innersut, ilaatigut pisup kingorna toqqissisimannginnersut, tusarnaarniarlugit. Ajoraluartumik Narsarsuarmi pujornera pissutigalugu Qaqortumukarniarnerat taamaatiinnarneqarpoq, nalunaaquttap akunneri sisamat missaanni timmisartoreerlutik Nuummut mikkaangamik.
Oqaluttuarpoq marlunngornermi ullaakkut eqqartuussivimmi allaffissornikkut pisortaq peqatigalugu Nuummiit Narsarsuaq aqqusaarlugu kujammut Qaqortumut timmisartornissaminnut piareersimallutik, sulisut qanoq innersut, ilaatigut pisup kingorna toqqissisimannginnersut paasisaqarfiginiarlugit naapikkusunneqarma. Ajoraluartumik Narsarsuarmi pujornera pissutigalugu tikeraarnissaat taamaatiinnarneqarpoq, nalunaaquttap akunneri sisamat missaanni timmisartoreerlutik Nuummut uterlutik mikkamik.
- Aqaguani sulisut tamaasa katersorpavut eqqartuussivillu matoriarlugu ineeqqami isertortumi tv-kkut videokkut pisimasoq oqaloqatigiissutigaarput. Tamanna nuannersutut misigaara, malugisinnaasattullu sulisut tamanna iluaraat, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq, ilanngullugulu ilisimatitsissutigalugu sakkortuumik pisoqarnerata kingorna oqaloqateqarnissamut ilinniarsimalluni.
Pisoq qaqutigoortoq
Stig Nørskov-Jensenip ukiuni arfinilinni Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi eqqartuussisutut sulinermini, siusinnerusukkullu Danmarkimi eqqartuussivinni ukiorpassuarni sulinermini, eqqartuussivimmik taama annertutigisumik aserorterisoqartillugu misiginngisaannarini.
- Taama annertutigisumik aserorterisoqarneranik naammattuuisimanngisaannarpunga, kamaammerpungalu, oqarpoq.
Politiit ilisimatitsissutigaat, suliami suli unnerluutiginnittoqanngitsoq, misissuinerlu pissutigalugu pissutaasinnaasut oqaaseqarfigerusunngilaat, soorlu eqqartuunneqarsimasoq naapertuilluanngitsumik pineqarsorisimasoq pineqarnersoq.
Stig Nørskov-Jensenip oqaatigaa eqqartuussiviit „pilersinneqarnerat“ pingaaruteqarluinnartoq, ilaatigut innuttaasut inatsisit tunngaviusut naapertorlugit pisinnaatitaaffiisa ataqqineqarnissaannik nakkutilliinissaq siunertaralugu pilersitaammata. Aamma naak nalunngikkaluarlugu eqqartuussiviit ilaanneeriarlutik “innuttaasunut pitsaanngitsunik eqqartuussisartut”, eqqartuussiviup illutaannik aserorterisarnissaq aqqutissaanngitsoq isumaqarpoq:
- Sooq taamaaliortoqarsimanersoq nalugaluarpara, kisiannili takorloorsinnaavara pinerluttoq eqqartuussivimmi eqqartuunneqareerluni eqqartuussivimmut aserorterippat tamanna sakkortuumik pineqaatissiissutaasariaqartoq. Tamannali naluara, eqqartuussisullu tamanna aalajangiiffigisassaraat, Stig Nørskov-Jensen oqarpoq.
Politiit oqaatigaat, eqqartuussivimmut aserorterineq kingulleq 2021-mi pisimasoq. Tamatumunngali atatillugu aamma taasariaqarluni eqqartuussivinnut aserorterisarnerit politiinit immikkut nalunaarsorneqartanngimmata. Taamaattumik nutaanerusumik aserorterisoqarsimasinnaavoq.
Taamaattorli:
- Eqqartuussiviilli aserorteriffigineqakulasarnerannik takussutissaqanngitsoq, politiit AG-mut allakkatigut akissuteqarput.
Pisortat allaffeqarfiinut aserorterisarneq qanoq ilungersunartiginersoq pillugu politiit ima oqarput:
- Pinerluttulerinermi inatsimmi pisortat illuutaannut pigisaannullu aserorterisarnerit pillugit immikkut pineqaatissiisoqarneq ajorpoq, tamakkuli politiinit ilungersunartutut isigineqarput. Suliassaq aserorterinertulli allatulli misissuiffigineqarpoq.
Allaaserisap matuma allanneqarnerata nalaani politiit pisumut atatillugu innuttaasunit paasissutissanik piumasaqarnerat kinguneqanngilaq. Piumasaqaataat ilaatigut tassaavoq videolianik inuit „isertortumik assiliissutinik” taaneqartartunik pigisaqarsimanissaat, tassa assiliiviit biilip igalaavanit saarlermit angallattunut assiliissutaat atorneqarneruleriartortut, ingammik biilini innaallagiatortuni.
- Misissuinermut atatillugu immiussanik soqutiginnittorujussuuvugut, aamma inuit assiliissutinik isertortunik atuisarnissaat kissaatigaarput, sapaatip akunnerani kingullermi Nuummi Blok 5-imi toqutsisoqarneranut atatillugu tusagassiortunik katersortitsinermi misissuinermi pisortaq Malik Sandgreen taama oqarpoq.
