Ulluinnarni
inuussutissat pingaarutillit akii qaffassimasut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu
atuisut erngerlutik takusinnaasarpaat.
Danmarkimi
inuussutissat akii EU-mi akisunerpaat tulleraat taamaallaat Lucembourgimit
qaangerneqarlutik, ministeriunerullu Mette Frederiksenip isumaliutigaa kaffit
sukkulaatillu akitsuutaasa appartinnissaat.
Ulluinnarni
inuussutissat pingaarutillit akii qaffassimasut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu
atuisut erngerlutik takusinnaasarpaat.
Danmarkimi
inuussutissat akii EU-mi akisunerpaat tulleraat taamaallaat Lucembourgimit
qaangerneqarlutik, ministeriunerullu Mette Frederiksenip isumaliutigaa kaffit
sukkulaatillu akitsuutaasa appartinnissaat.
Kalaallit Nunaanni inuussutissat
akii suli qaffasinnerupput, allaat Danmarkimi akitsuut 25 procent peerlugu
assartuussinermut aki ilanngukkaanni.
Akinilli
qaffaanerit kingullersarigunanngilaat. Kalaallit Nunaanni atuinermut akit
2024-mi 3,6 procentimik qaffapput, Kalaallit Nunaannilu aningaasaqarnermut
siunnersuisoqatigiit naatsorsuutigaat 2025-imi akit 3 procentit
ataatsilaarlugit qaffassasut.
Ilaat qaffattut allat appartut
Tigussaasumik
aperisoqarpoq Naalakkersuisut sodavandimut akitsuut appartilersaarneraat,
maannakkut naamik akissutaavoq.
– Sodavandimut
akitsuut eqqartorsimanngilarput akitsuutilli tamarmik siornarniit
akileraartarnermut iluarsaaqqinnerup nalilersornissaannut ilaapput,
Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoq Múte B. Egede oqarpoq.
Sodavandimut
akitsuut siorna nunatta karsiata 56 million koruuninik isertitsissutigaa.
– Nunatta
karsiani periarfissat killeqarput, sodavandinut akiitsut nioqqutissanullu
allanut eqqussanut akitsuutit annikillisinnerat taamaaqataanik isertitanit
sipaarnikkulluunniit aningaasalerneqassapput, Múte B. Egede mianersoqqusivoq.
Akitsuutilli
allanngortinneqarsinnaapput. Ukiuni kingullerni kaffi, nersussuup puulukillu
neqaa, sukkut, tipigissaatit imminullu eqqiarnermut atortut akitsuutaat
peerneqarput. Tamatuma saniatigut Demokraatit Atassullu
naalakkersuisooqatigiinnissaminnik amerlanerussuteqarlutik qineqqusaarput »innuttaasut aningaasaatitik
kaasarfimmioriinnassavaat«.
2026-mut
aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi 645 millionit koruunit akitsuutit
eqqunnerannit aaneqassapput, ilaatigut sukkulaatimut, imigassanut, tupamut,
biilinut, puussianullu plastikkinut, poortuutissanut
ussassaarutinullu naqitanut inoqutigiinnut agguaanneqartartunut
akitsuusiinikkut.
