Visit Greenlandimi pisortaq: Siku immikkut atassuteqarfigaara

Anne Nivíka Grødemip apeqqaarnera nuannarilluinnartarpaa. Nunamut inunngorfimminut Kalaallit Nunaannut angerlarnissani ilisimaariuaannarsimavaa. Ilaqutartaarniarlunilu. Taama pisoqarpoq – ilimaginngisamilli aqqusaagaqaqqaarluni.

Igaassanik ilitsersuutinik atuakkiorneraniit aallarnisaasuuneraniillu. Anne Nivíka Grødem iganermut ilitsersuut ”Nerisassiornermik ilitsersuutit Kalaallit Nunaannut.

- Angajoqqaakka oqarfigiuarsimavakka qaqugu utissanersunga apeqqutaaginnarsimasoq.

Anne Nivíka Grødemimut inuusuttuaraasumut soqutaavallaarsimanngilaq aningaaserivimmi imaluunniit nammineq nujaleriffiumi nujalerisuuneq, Kalaallit Nunaanniippat naammappoq. Ersarinnerusumik oqaatigalugu Ilulissani 1983-imi inunngorfigisaani.

- Angajoqqaakka oqarfigiuarsimavakka qaqugu utissanersunga apeqqutaaginnarsimasoq.

PISARTAGAQARTUNUT

Allaaserisaq una Nutaarsiassaqartitsivimmi aviisit naqitat ilaanni allaaserisaavoq.

Allaaserisat pisartagaqartunit taamaallaat atuarneqarsinnaapput.

Atuarluarna.

Anne Nivíka Grødemimut inuusuttuaraasumut soqutaavallaarsimanngilaq aningaaserivimmi imaluunniit nammineq nujaleriffiumi nujalerisuuneq, Kalaallit Nunaanniippat naammappoq. Ersarinnerusumik oqaatigalugu Ilulissani 1983-imi inunngorfigisaani.

- Uteqqikkumaarlunga nalunngilara.

- Sooq?

Ataata, anaana Anne Nivíkalu mikisuusoq Ilulissani qimussersut.

- Tassanngaanneerama, Anne Nivíka Grødem akivoq.

Visit Greenlandimi pisortaq itisiliilluni Japanimiinnermini misigisani oqaluttuaraa, sulinerminut atatillugu Skotlandimiit aappariit piumassusillit anersaarsiortullu workshoppeqatigigamigit.

- Najoqqutarisaat imaappoq: ”Sumut atavit?”. Sumullu atanerlunga isumaliutigilerpara.

Paasisaasa ilagaat sikumut qanittumiinnissani timikkullusooq pisariaqartikkini:

- Ungasinngitsukkut Ilulissat Kangianiippunga sikullu qanoq pinngortarnera pillugu filmi takullugu. Nalusannik suminngaanneertumik qissaserpunga, oqaluttuarpoq itisiliillunilu:

- Meeraavunga septembarimi inunngortoq sulinngiffeqarlunga angalanngikkaangama 10-15-imiit kiannerunissaa nuannarineq ajorpara. Iluarisaqaaralu silaannaq sikattutut ikkaangat septembarimi inuuissiornerma nalaani meeraallunga Ilulissani apeqqaarnerani pisartutut, Anne Nivíka Grødem illoqarfimmut atassuteqarnini pillugu nassuiaavoq, meeraallunimi peroriartornermini ukiuni pingaarnerpaani tassaniippoq.

Nukaa Louise Danmarkimi atualeqqaartoq Anne Nivíka sanileralugu. Qatanngutigiit illorsuup saaniipput, ilaqutariit Fynimi Tommerupimut nuunnermik kingorna qaammatini siullerni najugaqarfigisaani.

Qulinik ukioqartoq ilaqutariit Ilulissanit nuupput.

Meeraanerminit ikinngutigiiaani nukappiaqqat peqatigalugit misigisassarsiornerpassuarnik ulikkaarluni ilitsoqqussani nassarpai. Aammali angunni Torben Juel Pedersen peqatigalugu angalanerit, taassuma piniariarnermini angajulliliani qamuteralannik ilagiuartarpaa, sila qanorluunniit ikkaluarpat.

Arnaa Susanne Storgaard angerlarsimaffinni kissalaamik, nerisassanik isumassuinermillu tunisinissaminut piareersimajuarpoq. Igaffimmiinnermik ilinniarsimanermigut meeqqerivimmi suliffimmini igalluni isumatusaartuartarpoq, tusaamaneqalissutigilersimagamiullu kunngikkormiut Ilulissaniikkaangata nerersuarnerit isumagisarlugit.

- Eqqaamavara anaana niuertarfimmi utaqqisut tunuleriaartut ilagigaat, umiarsuaqarsimammat bananinik pissarsiniarluni, Anne Nivíka Grødem qungujulluni eqqaakuluppoq.

Aaqqissuussamik nutaaliortoq

Arnaa qalipaasarlunilu assiliisarpoq, Anne Nivíka Grødemilu sunnersimallugu, inuttut aaqqissuussamik sulisutut nutaaliortutullu imminut oqaatigisoq.

- Isumaqartuarsimavunga avissaarsimalaartutut misigisimallunga: Nutaaliortoq aaqqissuussamillu sulisoq, avatangiisini aaqqissuuteqqissaakkani nutaaliortuullunga, tupinnartunik nutaaliortumillu isumassarsisarlunga. Piffissap ingerlanerani nukittoqutitut isigilersimavakka, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.

Inuttut marlunnik ilisarnaateqarnera cv-anit uppernarsineqarpoq: Aningaaserivimmi ikiorti, pinnersaasartoq namminersortoq, iganermut ilitsersuusiortoq, aallarnisaasoq, najoqqutassanik piorsaasoq, siulersuisuni ilaasortaq, isumaloqatigiissitami ilaasortaq Visit Greenlandimilu pisortaaneq (CEO). Taaguutaasa ilamerngi taagulaaraanni. Cv-a tamakkiisoq Kraks Blå Bogimi nassaassaavoq, siorna tassunga ilanngunneqarluni.

Kultoorikkut tupatsitaaneq

Pissutsit allarluinnaapput Anne Nivíka Grødem nukaalu ukiunik sisamanik nukarliusoq Louise, 1993-imi ilaqutariit Danmarkimut mimmata Fynimilu Tommerupimi nunasimmata. Aatsaat kingusinnerusukkut aqqaluaa Anders inunngorpoq.

Ilaqutariit Ilulissani inissiaqarfimmi Atersuarni najugaqarput, Anne Nivíka meeraasoq, saavaniippullu qimmit. Anaanaata assilisaraa. – Assiliillaqqittuaannarpoq, qalipaalluni, nerisassiorluni ilami sutigut tamatigut sanatunera kingornussimavara, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.

Anne Nivíka Grødemip nammineq Danmarkimi najugaqarneq kulturikkut tupatsitaanermik taavaa, naak akuttunngitsumik aasaanerani Danmarkimut feeriartarsimagaluarlutik, aatakkumini danskiusuniikkaluarluni danskisullu ilitsoqqussaralugu oqaaseqarluni.

- Ilulissani qimmiaqqanik pinnguaqateqarneq sungiusimavara asimukarsinnaanerlu. Naallu Danmarkimi pinngortitarsuaq orpippassualik qanittuararsuugaluarlugu allatorluinnaq atorneqartarpoq, oqarpoq nassuiaallunilu allaanngitsoq atuaqatimi tamarmik orpikkat orpiillu orpippassuarniittut taaguutai tamaasa nalunngikkaat atuarfimmi nunalerillutik orpippassuarniikkaangamik.

Tamakku ilisimasaqarfiginngilai, angajoqqaavisalu tapersersuillutik oqarfigisarpaat ”allarpassuarnik sapigaannik sapinngisaqarputit”.

- Tamannali atorfissaqartinngilara. Qulinik ukioqaraanni allat akornanniiginnartoqartariaqarpoq assigalugillu. Tamanna ilungersunartippara, Anne Nivíka Grødem nassuiaavoq.

Taarsiullugu timersortalerpoq, sulorarneq assammillu arsarneq aallullugit. Danmarkimullu tikikkami nalussinnaanngikkaluarluni piffissap sivikitsup ingerlanerani naluttartutut unammisartunngorpoq.

Tamannalu tamatigut peqqissaarnissamik naleqartitaanut tulluartupilussuuvoq. Imaanngitsoq eqqoqqissaartuliorniartuugami, erseqqissaavoq.

- Peqqissaarnissaq pingaartippara. Inuit peqqissaartuunissaat naatsorsuutigaara. Taamaanngippat suliassamut nukissaqanngikkaangamik naaggaartassapput, Anne Nivíka Grødem oqarpoq.

Nalaatsornerinnakkut sanguneq siulleq

Naak ukiukitsuullunili Kalaallit Nunaannut angerlarluni ilaqutartaarnissamik ”pilersaarusioqqissaarsimagaluarluni” Anne Nivíkka angajoqqaavi nalunaarmata avinniarlutik allamut sangutinneqarpoq.

Meeqqat Malou, Maasi Milolu Milop kuisinnerani.

Taamanikkut 17-inik ukioqarpoq Vestfyns Gymnasiamilu 3. g-erluni, angutaatiminilu najugaqarluni. Imali qisuariarluni Tommerupimi angumminut angerlarluni ilinniarnertuunngorniarninilu naammassillugu. Piffissaq ilungersunartuusoq eqqaamavaa:

- Ilimagisimanngikkaluarpara. Aqqaluara arfinilinnik ukioqarpoq nukaralu 14-inik. Isumaqarpunga tamanna isasoornerusoq sussanerlungalu naluara.

Taamaakkaluartoq matematik aallaavigalugu ilinniarnertuunngorpoq ukiumilu ataatsimi atuanngiffeqarluni. Paasivaalu aningaaserivimmi ilinniartunngussalluni. Tamanna aningaasaqarnermik paasisaqarfigissavaa, tamannalu ajunngilaq, ullut ilaanni namminerisaminik suliffeqarfittaaruni imaluunniit nujaleriffeqalerluni.

- Namminersortunngorusuppunga. Nuannaartorisama ilagaat Ilulissani Butik 56-imit Malene Geisler. Alla tassaavoq Sanne angajoqqaamma ikinngutaat, namminerisaminillu nujaleriffiuteqartoq, tamannalu nalaatsornerinnaagunarpoq, Anne Nivíka Grødem namminersortuunermut atasumik kiffaanngissuseqarneq nuannarisimagunarlugu nassuiaavoq.

Aamma naleqartitamisut akisussaassuseqarneq pingaartippaa.

- Akisussaassuseqarluartuuvunga. Ilaanni tamanna ajalusoorutigisarpara, annertuallaamik akisussaanikkut, oqarpoq, isumaliutigisarsimaqalugu Visit Greenlandimut pisortaanerunertut annertuumik akisussaaffeqarneq pingaartippallaarnaveersaartariaqartoq.

Hørsholmimi Forstædernes Bankimi aningaasaqarnermik ilinniartuunermini aaqqissuussamik sulinissaminik pisariaqartitsinini naammassivaa. Saniatigut ilinniarneruvoq ajornanngitsoq, isumaavormi Anne Nivíka Grødem Ilulissanut uterumaartoq. 

Aningaaserivik Baristalu

Taamanikkut Sparbank Vestimi pisortaasup Svend Lysep akuersitippaa taarsiullugu illoqarfiit pingaarnersaannukartariaqartoq.

- Taamaallaat ataasiarlunga Nuummiissimavunga, Ilulissanukarumaarnissaralu isumaliutigisimallugu. Akuersitippaangalu (Lysep, aaqq.) Nuummi Sparbank Vestimi atorfimmut qinnuteqassasunga, taamaattumik maanga nuuppunga, Anne Nivíka Grødem oqaluttuarpoq.

Taamanikkut Ilulissani poorskikkunni sulinngiffeqarluni angalanermini uissani Ove Heilmann Grødem naapippaa, taanna sapaatit akunneri pingasukkaarlugit Air Greenlandimi timmisartortartutut sulisoq.

Nuummi nunasipput tassanilu Ove suleqatinilu Pele Broberg café Barista ammarpaat. Timmisartortartut marluk arnaataat aamma aallarnisaasutut sulinerup ilagaat pingaarutillit, Anne Nivíka oqaluttuarpoq:

- Baristatut niuertitsivunga, erruisuullunga suliassallu suulluunniit suliaralugit. Taamaattumik arfineq pingasuniit sisamanut aningaaserivimmiittarpunga unnuami ataatsinut tassaniittarlunga. Aqaguanilu taamatut. 2007-imi naartulernissama tungaanut.

Ernera ullumikkut 17-inik ukioqartoq najaarartaarpoq Malou, qaammatit 16 qaangiummata inunngorluni. Ullumikkut meerai Danmarkimi timersornermut efterskolerput aanakkuminni najugaqarlutik. Naak siullermeertumik angajulliliaminut kaffillertussaanngikkaluarluni, Anne Nivíka Grødem maqaasisorsuunngilaq naak ungasikkaluartut.

- Uannut pissusissamisoortuaannarsimavoq Danmarkimi Kalaallillu Nunaannilu najugaqarneq. Ataataga ukiumut ataasiarluni tikittarpoq anaanaga qatanngutigalu arlaleriarlutik maani najugaqartarlutik, Anne Nivíka Grødem oqarpoq nangillunilu:

Anne Nivíka sikumi – uani Ilulissani ikinngutigilluakkani Mette peqatigalugu, Ilimanamukalersut. Visit Greenlandimi pisortaaneq igaffimmi immersortarpoq. Tassaniinnaanngitsorli: - Aamma ikinngutit ilaquttallu peqatigineranni taamaaliortarpunga, nuannisarnikkut, mamartunik nereqateqarnikkut, itisuumik oqaloqatigiinnerit imminut silarsuarmillu paasisaqarfiusarput. Tamanna annertuumik immersortiffigisarpara, oqarpoq.

- Meeqqakka ajunngitsillugit maqaasinerat inooqataaffigisinnaavara.

Erninermut atatillugu sulinngiffeqarneq qaangiummat Anne Nivíka Grødem Grønlandsbankenimi atorfimmut qinnuteqarpoq. Nappaateqarnermullu malunniuttoqartuarneratigut kiisalu ilungersunartumik biilimik ajutoornerup kingorna allanik aamma isumaliuteqarpoq. Ilapittuutaagunarpoq ilaqutariinnguani aataap Kristen Grødemip kræftimik napparnera toqquteqarneralu.

- Inuuninni apeqqutini pingaaruteqartuni ilungersunartorsiulaarpunga. Isumaliorpunga arlaanik pisoqartariaqartoq , naak isumaqarsimagaluarlunga inuunerma sinnera aningaaserivimmiissallunga, Anne Nivíka Grødem tamatuma kingornagut Nuummi amerissaanermut suliffeqarfimmik ammaanerminut peqqutaasoq pillugu oqaluttuarpoq.

Kosmetologitut sunngiffimmini ilinniarpoq. Amerissaavik aallarnisaasutut inuunermut uteqqiffigaa nutaaliortutut inuunermut utertillugu mikisualunnguit tamaasa suliaminik piorsaanermut atorlugit.

- Amerissaavimmi ataatsimoorfimmik pilersitsineq pissanganarpoq. Niuerfimmik pilersitsilluni ingerlalluartorlu takullugu. Peqqissaarullugu sulineq isumaqarpunga pissanganartoq, Anne Nivíka Grødem oqarpoq, angajoqqaavisami tassunga ingerlarusuppat inissaqartittuarsimavaat.

- Tamatigut naatsorsuutigisat uanneertarput. Inuit ilaat isumaqarsinnaapput cv-mi allassimasut imminut atanngitsut, naleqartumilli najoqqutassamik pilersitsineq ingerlatsinerlu uteqattaartuarput. Nunamiinninni iluaqutaarusuppunga, oqarpoq.

Allamut sangoriataarneq

Ukiut pingasut sinnilaarlugit amerissaavimmi anguniakkat anguneqarput, oqarneratuut.

Anne Nivíka Grødem allanik suliassarsiulerpoq aallarnisaanissamut kajuminnini allatigut piviusunngortinniarlugu. Kingumullu inuuneq ilimaginngisaraluarmut sangutinneqaqqippoq.

Kingumut inuuneq naalagaasoq takutinneqaqqippoq, Anne Nivíkallu amerissaavik tamatuma kingunitsiaa allamut tunniuppaa.

Tamatuma kingornagut ukiuni tulliuttuni nerisassat nunatsinniillu igaassat ilitsoqqussani sammilerpai. Taamanikkut aamma inuit attaveqaqatigiittarfii ingerlarsuleruttorput kikkut tamarmik nerisatik assilisalerlugit.

- Tassunga sangunissara oqinaarpara, taamaattumik ukiuni taakkunani sammivara, piffissaq pillugu oqarpoq, nerisassiornikkut najoqqutassanik piorsaalluni, tassalu Greenlandic Food Lover. Matumani assigiinngitsunik suleqateqarpoq soorlu Brugseni naatitat qerisut atorlugit iganissamut ilitsersuusiorluni, meeqqanut nerisassatigut pikialaartitsilluni nerisassiornermullu atuakkiorluni ”Aalisa – Igasa – Nerisa”.

- Pissanganartupilussuuvoq, tunisassianillu piorsaaneruvoq uanga nammineq ilitsersuusiara atorlugu. Taamanikkut meeqqat atualernerannut tulluarpoq, Anne Nivíka Grødem oqaluttuarpoq.

Piffissami tassani aamma nammineq nappaammik eqqugaavoq milakkut kræfternermik. Akissutit inernerisa utaqqisarneri sivisusinnaaqisut malunniupput kingumullu inuunerup suuneranik isumaliuteqaqqilerluni.

- Anigorpara nassuerutigalugu 30-t sinnilaarlugit ukioqartuusunga marlunnik meeralik angusaqarluarsimasorlu. Tassalu toqussaguma. (Inuunerup, aaqq.) sinnera ilaatikkusukkaluarpara, ineriartorsinnaasorpassuit aaqqissimallugit nunarsuarmullu tunniullugit, oqarpoq, assersuusiorlunilu nangilluni:

- Kaagiliara qalappoq. Kingornatigut takkuttussat pinnersaataannaapput. Aamma ajunngilaq. 

Stavangerimi 2009-mi katittut. Ovep angutaa perulummat Ove Anne Nivíkalu napparsimmavimmi katipput. Malou kissumiarpaa anialu Maasi siulliulluni arpattoq.

Inuit nukissanik tunisisarput

Taama nassueruteqarneq attatiinnarsimavaa ukiunilu taakkunani kinguneralugu takornarialerinermut pisortaq kamatsinniaraanni annertuumik pisoqartariaqartoq.

- Pisuni amerlanertigut eqqissisimasinnaavunga. Naammagittarnissannullu killissannik piorsaasimavunga, oqarpoq.

Anne Nivíka Grødem kræftimik nappaateqareerluni suli misissortittarluni 2016-imi naartulerpoq, ukiullu tulliani nukarliliaat Milo erniulluni. Ukiuni tulliuttuni suliniummi pisortatut piorsaasutullu Sermersooq Businessimi sulilerpoq, tamannalu Visit Nuummi ornitassanut pisortatut sulilernermik kinguneqarpoq.

Visit Greenlandimi siulersuisuni siulittaasup tulliatut maannakkut pisortatut suliffigisaminut 2021-mi inissippoq – aallaqqaammut pisortaagallartutut, kingornalu aggustimi 2022-mi pisortaaninngorluni.

Anne Nivíka Grødemip nammineq taamatut atorfininnissaminut aqqut pisorpassuaqarfiusimanerarpaa. Isertuutinngilaalu ullumikkumut atorfimmi taama qaffasitsigisumiinnermi piffissami annersaa atortarlugu.

- Uannut annertuumik piumasaqarfiuvoq. Inuttut sulinikkullu. Suliffeqarferujussuuvoq ilinniartariaqagaq, saniatigullu annertuumik allannguutaasussanik aalajangiisariaqarluni, inuppassuarnut kinguneqartunik, pisortatut sulinermini pillugu oqarpoq.

Maannakkut sungiussilersimavoq, inuunerani allanik aamma sammisaqarnissamut inissaqarnerulerluni. Naak atorfimmi arlalitsigut qiimmaallannartoqartaraluartoq:

- Ingammik allanik naapitsineq. Inuit nukissanik tunisarpaannga, Anne Nivíka Grødem oqarpoq, nangillunilu:

- Uannut aamma atasinnaasariaqarpoq. Taama nuannaritigalugulu tunniusimaffigitigigakku ajornaatsumik ajalusoortoqarsinnaavoq, allammi tamaasa mattussinnaavakka. Ilaannikkut unissaammik amigaateqartarpunga, unneqqarilluni oqarpoq.

Oqimaaqatigiissumik inuunissamut pisariaqartut tassaapput pisuttuarneq arpannerlu, kiisalu igaffimmi nerisassiat mamartut inuussutissartaqarluartullu, igaffillu suli taassaavoq nunatta pissarititaannik ilaqutaasalu pisaanik pinngorartitsiffiusartoq.

Nunatsinni aasarsiorusunnerusarpoq meeqqat mikineranni. Minnerunngitsumik Kapisilinni, Ovep arnaa Anso tassani illoqarluni. Nangillunilu oqaatigineqarsinnaavoq iigartartoq qanittuaniittoq Anne Nivíka Grødemip sikup eqqaaniinnissaanik naammassinnittoq.

Pisartagaqarneq

Er du allerede abonnent? Log ind

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS