Avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit aatsitassarsiortitseqatigiiffimmik isornartorsiuinertik aalajangiusimavaat

Sapaatip akunnerani kingullermi aviisimi australiamiut amerikamiullu aatsitassarsiortitseqatigiiffiata Critical Metals Corp-ip Tanbreezimi, kujataani Killavaat Alannguanni aatsitassanik qaqutigoortunik qalluinissamik akuersissutaatilimmi, aktiat 42 procentiinik piginnittut oqaluttuaraarput.

Østrigimi pillaammik akiliisinneqartut 

AAMMA ATUARUK

Avatangiisinik illersuiniaqatigiit aatsitassarsiorfimmik isornartorsiuipput

Tanbreezimi amerlanerussuteqarluni - 51 procentini anguneqartartumi - aktianik piginnittuulinnginnermi, namminersorlutik oqartussat namminersorlutik oqartussat ingerlatseqatigiiffik nutaaq akuersissutaatilittut akuereqqaassavaat. Avatangiisinilli illersuiniaqatigiiffiit arlallit tamanna ajornakusuussangatippaat, European Lithiumimi, Critical Metals Corpip aktiaataasa 83 procentiinik piginnittoq – taassumalu pisortaanik tamangajammik aamma inuttaaffigisaat – kingullermi pappiaqqanik nalilinnik niueruteqarnermi uukapaatitsiniarsimasutut Østrigimilu Wolfsbergimi Lithiumimik suliniumminnut atatillugu paasissutissiisussaatitaanermik pisussaaffimik unioqqutitsisimasutut kingullermik 2022-mi akiligassinneqarput. Akiligassiissutit taakku Østrigimiut aningaasalersuinermi niuerfimmi aqutsisoqarfianni FMA Österreichimi takuneqarsinnaapput, ingerlatseqatigiiffiullu nammineq aamma eqqortuunerarpai. Avatangiisinullu illersuiniaqatigiiffiit aamma Nasdaqimut allakkamik ilisimatitsissummik taaneqartartumik nassiussipput, tassanilu European Lithiumip suliniummik aallartitsinissamut akuersissutinik tamanik piginninnerarluni oqaasii oqajaanneruallaartut oqaatigaat.

Inatsisinik malinnerartut 

European Lithiumip pisortaa Dietrich Wanke Sermitsiap oqaloqatigaa, taassumalu Østrigimi ingerlatseqatigiiffiup inatsisitigut piumasaqaatit naammassigai aalajangiusimavaa: 

– NGO-t aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermut avatangiisinut apeqqutinik imaluunniit suliffissuaqarnermi pissutsinik uppernarsarneqartunik naliliisinnaanermut naammattumik piginnaasaqanngillat. Qanoq ililluta suliniarnermi ingerlariaqqinnissarput pillugu eqqartuussissuserisut siunnersortitut atorpavut, suliarmi pisariusorujussuummat.

– NGO-t oqaatigisaasa 99 procentii inuit isumaannik anitsinerupput. Nalilersuinernik ingerlatsivigut, Østrigimilu oqartussat suliniummut annertuunik avatangiisinut kinguneqaatinut naliliinernik suliaqassanngitsugut, toqqaannartumillu pilertortumik akuersissuteqarnissamut ingerlaqqissinnaasugut nalunaarfigaatigut. NGO-t sooq nalunaarutinik taamaattunik, Nasdaqimik tamanillu paatsiveerutsitsisunik avammut oqariartuuteqarnersut paasisinnaanngilara. Taakku aatsitassarsiortitseqatigiiffiit Europami aatsitassanik pingaarutilinnik piujuartitsisumik pissarsisinnaanerannik qulakkeerinninniarnerannik immikkut ilisimasatik atorlugit ikiuisariaqaraluarput, Dietrich Wanke, Wolfsbergimi suliniutip akuersissutaanik inatsisilerinikkut nassuiaammik pissarsisimasoq, Sermitsiamut oqarpoq.

Nunap iluani aatsitassarsiorfik suliarinneqqaartarfillu 

Ingerlatseqatigiiffik nunap iluani aatsitassarsiorfimmik nunallu qaavani suliarinneqqaarfimmik ineriartortitsinissamut pisinnaatitaaffeqartoq, eqqartuussissuserisup Oskar Winklerip akissutaani atuarneqarsinnaavoq.

”Aatsitassarsiornissamik akuersissutit taakku nunap iluanit qalluinermik (aatsitassarsiorneq) eqqaanilu piffinnut siunissami maanna aatsitassarsiorfimmut pilersaarutip isumalluutinik qallorneqartussanik uppernarsarneqartunik allanik siunissami annertusineqarsinnaanera uppernarsarniarlugu ujarlerfinnut atuupput. Wolfsbergimi suliniut maannatut inissisimanermini tamakkiisumik akuersissuteqartoq, tamatuma kingunerigaa, Oskar Winkler allappoq, taannalu Dietrich Wanketulli, Wolfsbergimi suliniut taamatut naliliinissamut tunngavissat naammassineqanngimmata, avatangiisinut kinguneqaatissanut nalilersuiffigineqarnissaa piumasaqaataanngitsoq tikkuaavoq. 

Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut pilersaarutip akuerineqarnissaa utaqqigaat 

Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinermik aallartitsinissami aatsitassarsiorfimmik pilersaarummik tunniussinissaq, oqartussallu pilersaarummik tassannga kiisalu inatsisitigut pissutsit naapertuuttut malillugit siunissamut qaninnermut ingerlatsinissamut pilersaarutit allat akuerineqarnissaat tullinnguuttoq, eqqartuussissuserisoq nangilluni allappoq. Aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut pilersaarummik tunniussinermi, aatsitassarsiorfiup ineriartortinnerata ingerlanneratalu aningaasalersorneranut uppernarsaasiinissaq pingaarutilittut tunngavissaasoq, eqqartuussissuserisoq oqarpoq.

”Aningaasalersuinissamut naammattumik uppernarsaasiinani oqartussat aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut pilersaarummik akuersisinnaatitaanngillat, taamaalillunilu akuersissummik suliaqarnermi sukumiisut iserfiginagit qinnuteqaat itigartitsissutigineqartarpoq”, eqqartuussissuserisoq allappoq, taassumalu ilanngullugu suliffeqarfiup pisortaasa maannakkut ingerlatsinermut aningaasalersuinissaq qularnaarniarlugu suleqatit assigiinngitsut isumaqatiginninniarfigigai, taanna ilanngullugu oqarpoq. ”Aatsaat aningaasalersuinissaq qularnaarneqareerpat, aatsitassarsiorfimmik ingerlatsinissamut pilersaarummik akuersissummik suliaqarneq aallartissaaq”, taanna oqarpoq. 

Unioqqutitsineq pillugu akiliisitaanermik paatsiveerussaassuteqarneq

 Ingerlatseqatigiiffiup Østrigimi oqartussanit akiliisussanngortinneqarneranut tunngatillugu, tamanna paatsiveerussaanerusoq eqqartuussissuserisoq tikkuaavoq. ”European Lithium Limitedimi aktiat Frankfurt Stock Exchangemi (Tysklandimiittumi, aaqqiss.) niuerutigineqartarput, ullorlu 28. maj 2020 tikillugu aamma Wien Stock Exchangemi (Østrigimiittumi, aaqqiss.) niuerutigineqartarput. Tysklandimi oqartussat nakkutilliisut (BaFIN) niuerfimmik atornerluineq, paatsiveerussaaneq pilertortumilluunniit nalunaarutiginninnissamik pisussaaffimmik unioqqutitsisoqarneranut patsisissaqartitsinngisaannartut, Østrigimi oqartussat nakkutilliisut (FMA) allatut isumaqarput European Lithium Limitedilu akiliisussanngortillugu. European Lithium Limitedimi siulersuisut Østrigimi oqartussat nakkutilliisut isumaannik akersuussuteqarniarnatik, suliarlu sukkasuumik aalajangerneqassasoq aalajangerput. Tamatumali kingunerisaanik European Lithium Limited Wienimi pappiaqqanik nalilinnik niuerfimmi nalunaarsugaajunnaartoq, eqqartuussissuserisoq allappoq.

Akuersissutit suli amigaatigaat 

Avatangiisinut suliniaqatigiiffimmi NOAY-mi oqaaseqartartup Niels Henrik Hoogep eqqartuussissuserisup akissutaasa ingerlatseqatigiiffiup Wolfsbergimi suliniummi akuersissutinik amigaateqarnera uppernarsaraa oqarpoq. 

– Suliniummi ima siuarsimatigilereersoq, allaat akuersissutit kingulliit piisaat naatsorsuutigalugu allapput. Kuannersuarni ingerlatseqatigiiffik aamma taamatut akisinnaavoq, taakkumi uranitalinnik qalluinissamik inerteqquteqarnerup eqquteqqinnera sioqqullugu akuersissutit tamaasa pigereerpaat, ujarlernissamummi avatangiisinullu akuersissummik pigisaqaraanni qalluisinnaanermut akuersissummik pissarsinissaq naatsorsuutigineqartarmat. Tamannali naatsorsuutigiinnarneqarsinnaanngitsoq Kuannersuarni suliniutip takutippaa. Assinganik European Lithiumip ingerlatsinermut pilersaarutimik oqartussanit ”akueriinnarneqartussaanera” naatsorsuutigisinnaanngilaat. 

NGO-t isornartorsiorneqartut 

Avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit piffissaanngitsukkut akuliunnerannik isornartorsiuinermut tunngatillugu, matumani avatangiisinut illersuiniaqatigiiffiit arfinillit pineqartut, taakkunanngalu marluk Europami annerpaat Bruxellesimilu angerlarsimaffeqartut pineqartut, Niels Henrik Hooge oqarpoq. Tassanilu avatangiisinut maalaaruteqarneq pineqanngilaq, tassanimi ilisimatitsilluni allagaqarneq pineqarpoq: 

– Matumani nalinginnaasumik toqqammaveqarluni allakkap ilisimatitsissutip Nasdaqimut tunniunneqarnera pineqarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup ikinnerpaamik aqqaneq marloriarluni Østrigimi Wolfsbergimi Lithiumimik suliniutip ingerlanneqarnissaanut akuersissutit pisariaqartut tamarmik naammassineqareernerannik tamanut aktiaatilinnullu oqaaseqarnera tikkuarparput, maannalu piginagit nammineerlutik uppernarsarpaat, Niels Henrik Hooge oqarpoq.