Inatsisit nutaat inuussutissarsiutilinnut sunniuteqartut: Aasianni suliffeqarfiutillit siunissaq ernummatigaat

Aalisarnermut takornariaqarnermullu inatsisit nutaat Inatsisartuni, innuttaasuni, tusagassiuutini inuussutissarsiortullu akornanni piffissami kingullermi oqallisigineqartorujussuupput.

Sanaartornermik ingerlatsivimmi KJ Aasianni inatsisissatut siunnersuutit nalorninartorsiortitsilernerat malugineqareerpoq. Suliniutit arlallit suliffeqarfiup unitsikkai KJ Aasianni pisortaq Jens Jensen oqarpoq, ilaatigut Polar Seafoodip aalisakkanik suliffissuanut Polar Raajamut qerititsivik 4000 m2-nik angissusilik Aasiannilu Hotel SØMA-mut alliliineq 50 millionit koruunit missaannik nalilik unitsinneqarluni.

- Tamanna Aasianni tamarmi maannakkut eqqumaffigineqarpoq. Polar Raajat Hotel SØMALu Aasianni aningaasaliiniarunnaarmata illoqarfimmut tamarmut sunniuteqangaarpoq, Jens Jensen oqarpoq.

Aalisarnermut inatsit nutaaq atuutilerpat Aasianni tunisassiorfik ukiut pingasut qaangiuppata matusariaqartoq Polar Seafoodip siusinnerusukkut nalunaarutiginikuuaa. Inatsit nutaaq malillugu sinerissap qanittuani aalisartunut pisassiissutit ikilissapput, taamaalillunilu Polar Seafood ikinnerusunik pisassinneqartalerneranik kinguneqassalluni.

- Aasiannut sunniuteqartorujussuussaaq. Polar Seafood Greenlandip 150 millionit koruunit sinnerlugit nalillit Aasiannut ukiumut tulaassortarpai. Kaaviiaartitat taakku qanoq pineqassanersut ilisimaneqanngilaq, Polar Seafood tusagassiuutinut nalunaarummi allappoq.

Minnerulernissaat aarlerinartoq

KJ Aasiaat sulisunut inissianik 20-nik sanaartornissamut piariilertoraluarpoq. Aningaasaliissutit unitsinneqarnerat pissutigalugu suliniutit tamarmik unitsinneqartut Jens Jensen oqarpoq.

- Tamanna SØMA-mut eqquereerpoq. Akigitinneqartussat tunniutereerpavut akunnittarfimmillu alliliinissamut isumaqatigiissut naammassingajalerlugu, tamannali unitsinneqarallarpoq. Naluarpullu qanoq sivisutigissanersoq, - Suliarujussuugaluarpoq piviusunngortinnissaanut qilanaarisaraluarput, Jens Jensen oqarpoq.

Aasianni sanaartornermik ingerlatsivimmik anginerusumik suli pisariaqartitsisoqarnersoq imaluunniit kiffartuussinermik ingerlatsivimmut mikinerusumut ingerlatsilissanerlutik KJ Aasiaat aamma Jens Jensen maannakkut eqqarsaatersuutigaat. Tamanna uggornartoq pisortaq oqarpoq. Aasiaat KJ Greenlandimi ilinniartuuteqarluartarpoq illoqarfimmilu ukiuni 28-ni sanaartortartuulluni.

- Suliffeqarfinnut Aasiannilu innuttaasunut tamanut sunniuteqarpoq. Ukiut pingasut sioqqullugit suliassat ilinniartullu amerlassusaat, aamma suliassat naammannersut naatsorsoreersinnaasaraluarparput. Maannali ajornakusoorpoq.

Sulisut 100-niit 20-nut

KJ Aasiaat Aasianni eqqaanilu 100-t missaannik sulisoqarpoq. KJ Aasiaat minnerulerluni kiffartuussinermik ingerlatsisunngussagaluarunik sulisut 20-nut ikileriassasut Jens Jensenip siulittuutigaa. Illoqarfimmi kiffartuussinermik ingerlatsiviit allat aamma piummata.

- Tamanna ilinniartuutigisinnaasatta amerlassusaannut aamma sunniuteqassaaq. Suliffissarsiorlutik nuuttassappat? Jens Jensen aperivoq.

KJ Aasianni inersimasut ruujorilerisunngorniartut, sanasunngorniartut, betoniliornermik allanillu suliaqarnermik ilinniagaqartut aqqaneq-marluk missaat ukiumut sulisorisarpaat.

- Aammattaaq ilaqutariit 100-t akisussaaffigalugit misigivugut, Jens Jensen oqarpoq.

KJ Aasiaat minnerulissagaluarpata Jens Jensen ilaquttanilu illoqarfimmit nuuttariaqalernerannik kinguneqassaaq.

- Ajuusaarnassaaq. Qanigisaqarpugut illoqarfimmullu matumunnga attaveqaateqarluni, inuunerli taamaappoq.

Pisimasut eqqaamaneqartut

Inatsisit suli nalorninartillugit allannguutissarpassuit eqqoriarnissaat siusippallaanngila?

- Aap, suli siusippoq. Kisianni siunissaq taama nalorninartigisoq aningaasaliisoqartannginnera nalinginnaavoq. Nammineq illuliornerit aamma taamaapput, inuit nalugamikku tuniniaqqissinnaanerlugu.

- Inuit siunissaq ernummatigaat, Jens Jensen erseqqissaavoq.

Jens Jensen Aasianni aalisakkerivik 2005-imi matuneqarmat illoqarfimmi najugaqarpoq. Taannalu ernumaneq pissutissaqarluartoq isumaqarpoq, tassami aalisakkerivik taamani matummat "maani soqarsinnaanngitsutut" misinnarmat.

- Pissutsit ilungersunarput, suullu tamarmik ingerlalluanngillat. Suliffissuaq matuneqaraangat taxartartut, neriniartarfiit umiarsualiviullu suliai tamarmik sunnerneqartarput. Suliffissat piuneerukkaangata illoqarfik allanngorujussuartarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat Aasianni suliffeqarfinnut allanik nutaanik suliniuteqassasut Jens Jensenip neriuutigaa. Aasianni suliffissuaq matuneqannginnissaa qulakkeerniarlugu Inatsisartuni amerlanerussuteqartut Naalakkersuisut pisussaaffilerpaat. Inuit Ataqatigiit, Siumumik naalakkersuisoqatigiit, Facebookimi taama allapput.

Suliniutit arlallit kinguartinneqartut

Aasianni suliffeqarfik alla aamma allannguisariaqartoq tassaavoq Qalut VÓNIN. Aasianni nutaamik sanaartornissartik kinguartippaat, aalisarnermut inatsisip nutaap atuutilerneratigut Aasianni tunisassiorfik matussammat. Facebookimi quppernerminni taama allapput.

- Taassumallu kingunerissuaa atorfiit tallimat annaaneqassammata. Soorunami ajuusaarutingaarput taamatut iliortariaqalersimanerput, Qaluleriveqarnerput Aasianni iluarisimaaqisarput diskobugtemi Qaluleriveqarnerput pitsaanerpaamik inissisimasoq, Qalut VÓNIN allappoq. Aalisarnermut inatsit nutaaq sapaatip akunnera kingulleq akuersissutigineqartup kingunissaa eqqarsaatigilluaqqullugit Naalakkersuisut aamma kajumissaarlugit allataminni allapput.

Aalisarnermut inatsisissatut siunnersuut sisamanngornermi unnukkut 21-nit akuerineqarluni quliniillu akerlerineqarluni akuersissutigineqarpoq. Partiit Naleraq, Demokraatit aamma Atassut akerliullutik taasisipput.