Nunatsinni
timmisartuutileqatigiiffipput Air Greenland taassumalu
ingerlatseqatigiiffiutai Grønlands Rejsebereau Hotel Arcticilu
Sulisitsisunut ilaasortaapput.
Suliffeqarfiit
taakku pingasut 2024-mi ilaasortaanermut 788.884 koruunit
akiliutigaat; 2020-miit 2024-mut ukiuni tallimani ilaasortaanermut
katillugit 3.586.128 koruunit akiliutigalugit.
Nunatsinni
timmisartuutileqatigiiffipput Air Greenland taassumalu
ingerlatseqatigiiffiutai Grønlands Rejsebereau Hotel Arcticilu
Sulisitsisunut ilaasortaapput.
Suliffeqarfiit
taakku pingasut 2024-mi ilaasortaanermut 788.884 koruunit
akiliutigaat; 2020-miit 2024-mut ukiuni tallimani ilaasortaanermut
katillugit 3.586.128 koruunit akiliutigalugit.
Kisitsisit
Pele Brobergip §-37 atorlugu apeqqutaanut Naalakkersuisut
siulittaasuata Jens-Frederik Nielsenip akissutaani
takuneqarsinnaapput.
Jens-Frederik Nielsen Namminersorlutik
Oqartussat suliffeqarfiutaanut politikkikkut akisussaasuusoq Pele
Brobergimiit suliffeqarfiit inuiaqatigiinnit pigineqartut pillugit
katillugit qulingiluanik apeqqutinik aamma Sulisitsisunut
ilaasortaanermut akiliutit pillugit aperineqarpoq.
Air
Greenlandip akissutaa ilanngunneqarpoq, ullunilu tulliuttuni
Nukissiorfiit, Asiaq, Sikuki Nuuk Harbour, Greenland Airports, Great
Greenland, Nalik Ventures, Visit Greenland, Nunagreen Tusassillu
akissutaat takkutissapput. (Suliffeqarfiit annersaartaat tassaasut
Royal Greenland aamma Royal Arctic Lineq Sulisitsisuni
ilaasortaanngillat, aaqq.)
Naleraq:
– Ulluni 100-ni piginneqataasut politikkikkut suliaqanngillat
-
Timersoqatigiinnut ilaasortaanermut akiliuteqartarpugut; Sooruna
suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut
Sulisitsisunut ilaasortaanermut akiliuteqartarnerat
ajornartorsiutitut isigigit?
–
Suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut sulisitsisut namminersortunut
peqatigiiffiinut ilaasortaanerat tunngaviusumik apeqqusernarpoq,
tassa taakku innuttaasunut sinnerlugit imaluunniit soqutigisat
aallaavigalugit ilaasortaanerat apeqqusernarluni, Pele Broberg
Sermitsiamut oqarpoq.
– Taamaattumik apeqqutigisakka
akisussaaffimmut siunnerfimmullu tunngassuteqarput;
inuussutissarsiornermi kisermaassineq kiisalu politikkikkut
iliuuseqannginnermut. Ingerlatseqatigiiffiit Namminersorlutik
Oqartussanit pigineqartut Naalakkersuisut siulittaasuannut
attuumassuteqarput, taamaattumillu taanna inuiaqatigiinnut
pitsaanerpaaq anguniarlugu sumulluunniit attuumassuteqartussaanani.
Suliffeqarfiit politikkikkut namminneq anguniagalinnut ilannguppata
tamanna akuliuttussaatitaannginnermut kalluaavoq, aamma politikkikkut
akisussaassuseqarneq sannginnerulerluni.
- Suliffeqarfiilli
pisartanit pigineqartut Kalaallit Nunaanni nalinginnaasuupput?
–
Taamaammanuna kisermaassisussaatitaaneq pillugu apeqquteqartunga;
imaanngitsoq akerleringakkit, kisianniuna inuiaqatigiinnut
iluaqutaasussaatitaammata. Nunami taama inukitsigisumi iluamik
ingerlasoqarluni attaveqaasersuutit ajunngitsumik ingerlassappata
kisermaassinermik ingerlariuseqarneq pisariaqarsinnaavoq.
Taamaakkaluartoq unammillertit imaluunniit aallarnisaasut nutaat
suliniutillu nutaat ipisinneqassanngillat. Mannali taama pisoqarpoq:
Namminersorlutik Oqartussat piginnittutut politikkikkut
suliaqanngillat.
Akuliuttussaatitaannginneq
susaqannginnermut utoqqatsissutitut atorneqarpoq, tamannalu
inuussutissarsiortunut inuiaqatigiinnullu nalornilersitsinermik
kinguneqarpoq.
AALLARNISAANERMIIT KISERMAASSINERMUT
Naleqqap siulittaasuata Pele
Brobergip § 37 naapertorlugu Naalakkersuisunut
apeqquteqaateqarnermini suliffeqarfiit pisortanit pigineqartut
sulisitsisut peqatigiiffiannut namminersortumut ilaasortaanerat
ilaasortaanermullu akiliutit sammivai.
– Ilaasortaanermut
uagutsinnut akiliutaasunit 10 procentit Namminersorlutik Oqartussat
suliffeqarfiutaanneersuupput; 90 procentii suliffeqarfinnit
namminersortuneersuullutik, Sulisitsisuni pisortaq Christian Keldsen
Sermitsiamut oqarpoq.
– Suliffeqarfinnut
annernut kisermaassisuutitaasut soqutigisaat kisiisa
aallutinngilavut, suliffeqarfiit minnerit aamma sullippavut.
Sulisitsisut kattuffiuvoq inuiaqatigiinnut pingaaruteqartunik
sammisaqarfiusoq, taamaammallu kattuffitsinni ilaasortat
assigiinngitsorpassuarnik soqutigisaqarput.
Ilaasortat
320-t ilaasortaanermut akiliutigisartagaat suliffeqarfiup sulisuminut
akissarsiaanut ataatsimut naleqqiullugit aalajangerneqartarput. 2
millionit koruunit ataallugit akissarsiaqartut ukiumut 6.000
koruuninik ilaasortaanermut akiliuteqartarput. 2 millionit koruunit
sinnerlugit akissarsiaqartut aningaasarsiamik 0,5 procentianik
ilaasortaanermut akiliutigisarpaat.
– Upernaaq
aallartitat ataatsimiinneranni ilaasortaanermut akiliut 1 millionit
koruuniniit 2 millionit koruuninut qaffanneqarpoq, taamaalilluni
aallarnisaasut suliffeqarfiillu mikisut suli amerlanerusut
Sulisitsisunut ilaasortaalersinnaanngorlugit, Christian Keldsen
oqarpoq.
kurt@sermitsiaq.gl
-
Peqatigiiffinni
ataatsimoorfeqarnissamik ujartuinerup suna akornutissartarigamiuk?
–
Avissaartuutsitsiniarlunga apeqquteqaateqanngilanga,
ammanerusumilliuna ingerlatsisoqarnissaa siunertarigiga.
Suliffeqarfiit annerit inuit oqartussaaqataanerannit illersugaappata
inuussutissarsiorneq pitsaasoq imminullu akilersinnaasoq
pilersissinnaanngilarput. Inunnut ataasiakkaanut imaluunniit pisunut
ataasiakkaanut tunngassuteqanngilaq; tutsuiginassuseq,
naapertuilluarneq aalajangiisinnaassuseqarnerlu pineqarput.
Inuussutissarsiornermut politikki toqqissisimanartoq
nutaaliorfiusorlu Kalaallit Nunaanni pisariaqartinneqarpoq.
Kisermaassisussaatitaanerup inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaata
pisariaqarfiani aqqutaalluni. Aallarnisaasut suliffeqarfeeqqallu
ingerlalluartut. Tamannalu anguneqassappat politikerit
akisussaaffimmik tigusisinnaallutillu apeqqusiisinnaasut
pisariaqartinneqarput; aamma apeqqutinik nuannerpallaanngitsunik.
–
Naleraq ersarissunik anguniagaqarluni qineqqusaarpoq:
Unammillersinnaaneq pitsaanerulerpat suliffeqarfiit pitsaanerusumik
ingerlalersinnaapput, tamannalu innuttaasunut ataasiakkaanut
aningaasaqarnikkut pitsanngorsaataassaaq. Politikikkut
aqutsisoqarnissaq pisariaqarpoq, oqaatiginiagaq kusassarlugu
anngunnagu, nipaarluunani oqarluartaaranilu. Naalakkersuisunngortut
ulluni 100-ni sulereerneranni suli siunnerfiliisoqanngilaq,
pilersaarusiortoqarnikuunngilarmi taamaallaat oqaluttuanik
pilersitsisoqarnikuulluni, Pele Broberg oqarpoq.
Malittarisassat
erseqqissut
Sulisitsisut
sulisitsisut kattuffiini annerpaavoq. Taakku assigiinngitsunik
suliaqarfinniit suliffeqarfinnik 320-nik ilaasortaqarput –
suliffeqarfinnit mikinernit akunnattunik angissusilinnut,
namminersortunik, suliffeqarfinnik angisuunik, Namminersorlutik
Oqartussanik pigineqartunik.
Pele
Brobergip Jens-Frederik Nielsen »namminersortut
kattuffiisalu ingerlatsinerminnut ikiorsiissutinik toqqaannartumik
toqqaannanngitsumilluunniit inuiaqatigiinniit
taperneqartuartarnissaat anguniagarineraa«
aperaa.
Apeqqummut
akissutit suli saqqummiunneqanngillat, Sulisitsisulli pisortaata
Christian Keldsenip taamaattoqanngitsoq oqaatigaa:
– Suliffeqarfiit
Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut ingerlatsinermut
aningaasartuutinik taperneqartartut ikittuinnaapput, tassa
kiffartuussinissamik isumaqatigiissuteqarnikkut tamakkua
inissitaareertaramik. Suliffeqarfiit Sulisitsisunut ilaasortaanermut
akiliutaat ingerlatsinermut aningaasartuutininngaanneersuunngillat,
toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit. Suliassat
inuiaqatigiinnut pingaarutillit pisortanit tapiiffigineqartarata
suliaraavut, tassa namminersortunit aningaasalersorneqarpugut,
Christian Keldsen Sermitsiamut oqarpoq.
Sulisitsisut
siunnersuisoqatigiinni, ataatsimiititaliani aalajangiisartunilu
aalaakkaasuni 20-ni Namminersorlutik
Oqartussat ataanniittuni sinniisuutitaqarpoq, aamma Namminersorlutik
Oqartussat
inatsisissanik piareersaanerani
tusarniarneqarsinnaalluni.
Sulisitsisut kattuffiata
pingaarnertut isumaqatigiissuteqarpoq
aammalu isumaqatigiissutinik pingasunik sulinermik
inuussutissarsiutillit kattuffiannik SIK-mik atsioqateqarnikuulluni.
Sulisitsisut aningaaserivinni sulisut pillugit Danmarkimi
Finansforbundilu isumaqatigiissummik pingaarnermik aamma
isumaqatigiissuteqarput.
–
Kalaallit Nunaannut aalajaatsumik namminersortumillu
isumaqatigiissutinik aningaasarsiallu pillugit isumaqatigiissutinik
aqunneqartumik suliffeqarneq pingaaruteqarpoq, Christian Keldsen
oqarpoq.
