Nuummi mittarfik ammangajalerpoq: »Annikippallaamik eqqarsassanngilagut«

Misigisassarsiorluni takornariarneq nuannarineqartorujussuuvoq.

Takornariat amerlasuujunngitsut.

Nuummi takornariaqarneq pillugu ataatsimeersuarnermi, takornarialerisut naapiffianni, tamanna oqariartuutit ilagaat.

Takornarialli silaannakkut angallattut tikerarnissaat ilimanarluinnarpoq, tassami takornariat nunarsuarmit tamarmeersut piserusussusillit misigisassarsiorusuttullu Issittumut soqutiginnileriartuinnavipput. Aamma misigisassat immikkuullarissut ornigileriartuinnavippaat - akigititaninngaanniit orniginerullugit.

Assersuutigalugu Danmarkimi aviisimi Politikenimi aappaagu aasakkut ulluni aqqaneq-marlunni Kalaallit Nunaannut angalaneq, peqataasumut ataatsimut 64.000 koruuninik akeqartoq, sapaatip-akunnerata naanerani ussassaarutigineqarpoq.

Ullormut 13.000-t

Nuummi mittarfissap ammarnissaanut sapaatip-akunneri marluinnanngornernut ataatsimeersuarneq Nuna Lawimit aamma Hortenimit aaqqissuunneqartoq piffissaalluartukkut ingerlanneqarpoq.

Hortenikkut nittartagaat naapertorlugu taakku eqqartuussissuserisuupput tamakkiisumik kiffartuussisut.

Ataatsimeersuarnermi takornariaqarnerup ineriartortinnissaa pingaarnertut sammineqarpoq, taassumalu saniatigut oqartussat takornarialerisullu nunamit tamarmeersut soqutiginartunik naatsunik saqqummiisarput.

Takornarialerisut ilaat tassaavoq Kirsten Anika Krogh, Ilulissani Nomad Greenland ApS-imik pilersitsisoq piginneqataasorlu. Taassuma takornariarpassuarnik takornariartitsisarnermit allaanerulluinnartumik takornariartitsisarpoq. Tassa akisuumik takornariartitsisarneq. Allatut - Tikeraat uatsinni unnuinermi ullormut 13.000 koruunit missaat akilertarpaat. Tupermi, oqarpoq nangillunilu:

- Takornariarpassuit nunamiinneranni inuiaqatigiit aningaasatigut iluanaarutigisinnaasaasa annertoqataannik tunniussaqarsinnaapput, pinngortitarput kulturerpullu illersorlugit, oqarpoq.

Kirsten Anika Kroghip aamma takornariaqarnermut inatsit, ataatsimeersuarnerup aqaguani Inatsisartuni aappassaaneerneqartoq, eqqaavaa.

- Kalaallit Nunaata politikkikkut aalaakkaatsuunnginneranik takutitsinerup aningaasaliiffigissallugu aarlerinarsinnaaneranik ersersitsineq unammilligassat ilagaat. Tamannalu uggornarpoq. Suliffeqarfiit ukiuni qulikkuutaat aningaasarpassuillu atorlugit ineriartortitsisimasut arlaqarput, maannalu pigisaminnik arsaarneqariaannanngorsinnaapput piffissamilu sivikitsumi suliffeqarfiutiminnik matusisariaqarlutik, Nomad Greenlandimi pisortaq oqarpoq.

Tamanut inissaqartitsineq

Kirsten Anika Kroghip minutsini arfineq-marlunni oqalugiaatimini isumakulunnartumik allamik pisoqartartoq eqqartorpaa: Nunagisamik pingaartitsivallaarneq, nammineq taama taasaa, annertusiartortoq.

- Sumiiffinni najukkani suleqatigiilertoqartarpoq, tamannalu ajunngilluinnarpoq. Ilaasortalli kalaaliunerat naammanngimmat imaluunniit kalaallisut ilisimasaat naammanngimmata ilaasortaajunnaarsitaasaleriasaarput, oqarpoq, aamma takornarialerisut illoqarfinnit allaneersut qinngasaarneqarsinnaasarnerat eqqaavaa.

- Takornarialerisut akornanni pisariaqanngitsumik avissaartuutsitsivoq, isumaqarpungalu taamaattoqarneranit Kalaallit Nunaata takornariarfissatut periarfissai killilersorneqartut. Isumaqarpunga tamanna annikippallaamik eqqarsarnerusoq, eqqortumik iliuuseqaruttami tamatta naammattunik periarfissaqarpugut.

Eqqartorneqartoq alla, arlallit iserfigisaat, tassaasoq sulisut sulisoriinnarnissaat. Kalaallit Nunaannimi ukioq kaajallallugu takornariaqarneq suli tamakkiisumik ingerlanneqanngilaq, Sisimiut kisiat pinnagu.

Tamatumunnga atatillugu Nomad Greenland nutaamik misiliivoq. Taakkua Patagonien isumaqatigiissuteqarfigisimavaat. Takornariat ikinnerpaaffianni Nomad Greenlandip takornarianik angallassisartut Patagoniamut aallartissinnaavai, piffissamilu takornariaqarfiunerpaasumi Patagoniap takornarianik angallassisartut sulisuni Ilulissanukartissinnaallugit. Tamanna pissappat aaqqissuussaq avataanit tikisitsigasuartarneq pisariaqartinneqarpoq, tamannalu inuussutissarsiornermut, niuernermut, aatsitassanut, inatsisinik atortitsinermut naligiissitaanermullu naalakkersuisup Naaja Nathanielsenip saqqummiussinermini aamma eqqaavaa.

Inatsit nutaarluinnaq

Naaja Nathanielsen allaffimminit internetikkut peqataavoq. Inatsisartuni piffissami sumiluunniit najuunnissani pisariaqartinneqariasaarsinnaammat najuutinngilaq, minutsilli 15-it ingerlaneranni oqalugiaatini unitsinneqarani naammassivaa.

Takornariartitsineq pillugu inatsisiliornissaq sooq pisariaqarnersoq aallaqqaasiutigalugu nassuiaatigaa.

- Inatsisitigut siornatigut tunngavissaqarnikuunngilaq, taamaattumik silatusaarluni qanoq aallartinnissaq nalorninarsimavoq, oqarpoq inuussutissarsiornerlu inatsisitigut tunngavissaqannginnera naleqqutinngitsoq ilanngullugu oqaatigalugu.

Saqqummiinermini kisitsisit assigiinngitsullu piviusut sammivai, ilaatigut nunami najugaqarnissap piumasaqaataalernissaa. Ukiumi nutaami atuutilersussaq naapertorlugu takornarialerisut neqeroorutaat apeqqutaatillugit immikkoortunut zonekkuutaarineq periarfissaalersinnaasoq. Piginnittut amerlanersaat maani nunami najugaqassapput. Inatsisissatut siunnersuut maannakkutut isikkoqartillugu akuerineqassappat tamakku ilaannaraat.

Takornariartitsinermi akuersissuteqartarnermut inatsit sammivaa.

- Inatsit nutarterneqarpoq. Taanna ullutsinnut naleqqukkunnaarsimavoq nutarterneqartariaqarlunilu, oqarpoq.

Taanna aamma suliarineqarpoq. Inatsit taanna aqqutigalugu takornarianik angallassisartut sumiiffimmi aalajangersimasumi, assersuutigalugu akiliilluni piniarnermut, kisermaassillutik pisaqarsinnaatitaalersinnaapput. Inatsit januaarip aallaqqaataani 2025-mi atuutilernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Inatsisip saniatigut aamma Namminersorlutik Oqartussat pilersaarummik kissaateqarput.

- Issittumi takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarluarnerulerusuppugut, aamma takornariaqarneq kikkunnut tamanut iluaqutaassasoq kissaatigaarput, taamaalillunilu nuna najoruminarnerussalluni. Tamanna takornariaqarnikkut anguneqarsinnaavoq. Takornariaqarnerup iluani tunisassiat ineriartortinneqarsimasut ilarpassui aamma nunaqavissunut iluaqutaapput. Kaffisorniartarfiit amerlanerulersinnaapput, kulturikkut neqeroorutit amerlanerulersinnaapput, taamaattumik inuussutissarsiut taanna nuna najugaqarfigissallugu soqutiginarnerulerneranik sunniuteqarsinnaavoq, oqarpoq.

Pingaartitat aallaavigalugit

Takornariaqarnermut siunnersuisoqatigiit Visit Greenland soorunami aamma peqataapput, tassanilu Anne Nivíka Grødem takornariaqarnerup ingerlavia pillugu oqaaseqarpoq.

- "Kalaallit Nunaanni inoqarpa?“ apeqqut taanna Visit Greenlandip nittartagaani paasiniaanermik kinguneqartarpoq.

Naak inuppassuit najuukkaluartut oqaluttoqaranilu akornusersuisoqanngilaq, Anne Nivíka Grødemmilli oqaasii tusarnaartut ilaanik illariartitsipput.

Visit Greenlandip takornarialerisut siorna ataatsimeersuartippai, tassanilu takornarialerisut 100-nit amerlanerusut ataatsimoorlutik nunami takornariartitsinerup piujuartitsisumik ingerlannissaanut isumasioqatigiillutik.

Tamanna pissutigalugu naleqartitat nutaat, suliffissuaqarfinnit suliffissuaqarfinnut ineriartortinneqarsimasut, pilersinneqarsimapput.

- Visit Greenlandimi naleqartitat taakkualu suliarineqarnerat pilersaarusiorluarluta suliaraavut. Politikkikkut tamanna aamma pilersaarneqartoq nalunngilara, oqarpoq.

Ataatsimeersuarnermi siorna aamma erserpoq takornariaqarnermut tunngasunik paasissutissanik amigaateqartoqartoq. Visit Greenlandip tamanna suliaraa, paasissutissallu katersat nittartakkatigut maanna nassaarineqarsinnaapput.

- Oqaluuserineqakulasarpoq takornariaqarneq inuiaqatigiit aningaasaqarneranni nutaamik tunngaviliissasoq. Ullumikkut qanoq inissisimanersugut siunissamilu aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu qanoq inissisimanissaq paasiniaavigisimavara. Paasissutissat tunngavigalugit aalajangiisinnaanissamut anguniakkanullu taakkununnga sammiveqartitsinissamut tunngavissaq pingaaruteqarluinnarpoq, Anne Nivíka Grødem nassuiaavoq. EU-p aningaasaliissutai ikiortigalugit ingeniøritut, illussanik titartaasartutut siunnersuisartullu suliffeqarfiat Rambøll suleqatigalugu misissuineq annertunerusoq maanna aallartinneqartoq ilanngullugu oqaatigaa.