Royal Arctic Linep pisortaa nutaaq pitsanngorsaassaaq

Royal Arctic Linemi pisortaaneq Niels Clemensen marsip aallaqqaataani pisortaanertut toqqarneqarpoq, siorna septembarimili pisortaanerugallarnikuuvoq.

- Suliffeqarfik tamakkerlugu ilisimagakku nukittuffigaara, Niels Clemensen oqarpoq, nammineq oqarnera naapertorlugu umiarsuaatileqatigiiffimmi sivisuumik sulisimavoq.

Ukiut 40-ngajaat matuma siornatigut Narsami kilisaatini assartuisartutut suliartorluni Kalaallit Nunaannut tikeqqaarpoq. Tassani nuliani naapippaa meerartaarlunilu. Kingorna Nuummut nuupput, tassanilu KNI-mi angallannermut allaffiani atorfinitsinneqarpoq.

1993-imi Royal Arctic Linemi siullermik atorfinitsinneqarpoq, ukiullu ingerlaneranni Danmarkimut Asiamullu nuussimavoq, maannalu umiarsuaatileqatigiiffimmi Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu 750-it missaannik sulisulimmi pisortaavoq, Kalaallit Nunaannut pilersuinissamik sanaartornermullu atortussanik assartuinissamik nunanullu allanut avammut assartuinissamik akuersissuteqarfigineqarsimalluni, taamaalilluni Kalaallit Nunaat aningaasarsiorsinnaanngorluni.

- Taamanerniilli Royal Arctic Linemi assigiinngitsorpassuarnik suliaqarpunga. Siulima 2015-imi atorfinitsitaanermini allannguinersuaq aallartissimasaa aallartitseqataaffigaara, Niels Clemensen Royal Arctic Linep Eimskipimik Atlantikoq ikaarlugu assartueqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarneranut periusissiaq pillugu oqarpoq.

- Eimskipimik assartueqatigiinnissamut aalajangiinermut periusissiamik ilusilersueqataavunga. Ukiunili tallimani umiarsuarnik nutaanik sanaartorneranni peqataanngilanga. Taava qaaqquneqarpunga, tamatumuuna umiarsuaatileqatigiiffimmi niuernermut akisussaasuullunga. Suliassannut nutaamut ilaavoq pitsanngorsaaneq maanna naammassillugu suliarineqartoq iluarsaannissaa, aamma suliassat ilaat suli pitsaanerpaamik ingerlanngitsut iluarsaannissaat, taamaalillunga ingerlallualersissallugit.

- Atuisutta aamma inuiaqatigiit oqaloqatiginissaat suliassama ilagissavaat, aammalu Royal Arctic Line pillugu aamma inuiaqatigiit tamakkerlugit suliarput oqaluttuarinissaat. Kalaallit Nunaat tamakkerlugu attaveqaasersuutinut pingaaruteqarpugut, Niels Clemensen oqarpoq.

Eimskipimik suleqateqarneq iluaqutaasoq

Umiarsuit Kalaallit Nunaannit Nuummiit aallartut Reykjavikimut, Reidar Fjordurimut, Thorshavnimut, Bremerhavenimut, Helsingborgimut Aarhusimullu tulattartalissapput, avannamut aallartut Aarhusimiit Reykjavikimut Nuummullu tulattartalissapput.

- Aqqut avammut tunisisartunut periarfissaqartitsivoq, kisianni aamma Kalaallit Nunaannut eqqussuisunut talittarfik taanna atorneqarsinnaavoq. Eimskipimik suleqateqarneq Kalaallit Nuaata saniatigut niuerfinnik allanik kiffartuussinitsinnik kinguneqarpoq. Suleqatigiinnermi kisitta aalajangiisussaanngilagut, suliavut isumaqatigiissutigaagut aamma suleqatigiinneq tamatsinnut naligiiffiuvoq, Niels Clemensen oqarpoq.

Royal Arctic Linep Eimskip 2016-imi suleqatigilerpaa aningaasartuutit annikillisinniarlugit umiarsuaatileqatigiiffiit umiarsuit inissaannik avitseqatigiissinnaaniassammata, tassani Royal Arctic Line Atlantikoq ikaarlugu umiarsuarmut aningaasaliivoq, Eimskip umiarsuarnik marlunnik pisisoq.

- Taamaalilluni Royal Arctic Linep umiarsuarnut marlunnut aningaasaliinissaq aningaasartuuteqarnerlu pinngitsoortippai, tamannalu nammineq suut tamaasa suliariniarnerannut periarfissatut eqqarsaatigisarput pinngitsoortinneqarpoq. Taamatut ingerlaqqilernissamut aningaasartuutit annertusissapput, taakkulu atuisartutsinnut assartuinermi akit qaffakkiartornerisigut akilerneqartussaapput. Taamaattumik ullumikkut suleqatigiinnerput isumaga naapertorlugu Kalaallit Nunaannut maannamut aningaasartuutinut pitsaanerpaavoq, Niels Clemensen oqarpoq.

Eimskip unammilleqatigigaa

Naak umiarsuarmik usit avinneqarnerinik Eimskip suleqatigineqaraluartoq, Royal Arctic Line usinut inissanik sinneruttunik Islandimi aamma Savalimmiuni niuerfimmut tunisinikkut aningaasarsiortarpoq.

- Eimskip umiarsuaatileqatigiiffiillu allat Islandimi niuerfimmi kiffartuussinitta tuniniarnerisigut unammilleqatigaavut. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaannut containerinut 500-nut 20 fodsinut inissaqarnissaq pisariaqartikkutsigu umiarsuarlu 700-nik containeritaqarsinnaappat Royal Arctic Linep Islandimi nioqqutissatta tuniniarneqarneranni inissaqarnissaq immikkut ittoq neqeroorutigisinnaavaa umiarsuaatileqatigiiffimmullu aningaasanik isertitaqarluni, tassani Kalaallit Nunaanni inissat pigisavut atorluarlugit, niuerfiit allat kiffartuullugit, Niels Clemensen oqarpoq.

- Maannamut Eimskipimik suleqateqarnerput naammagisimaarparput. Naatsorsuutigisatsitut iluaqutigissavarput, Niels Clemensen oqarpoq.

Aamma avatangiisit eqqarsaatigalugit suleqatigiinneq naleqquppoq.

- Aamma avatangiisinut tunngatillugu umiarsuarnik avitseqateqarneq silatusaarneruvoq, umiarsuarnik pingasuinnarnik tallimanik umiartortartussaalluta umiarsuarnik CO2-mik aniatitsisunik amerlanerusunik pinngitsoortitsinissaq siunertaralugu. Taamaammat arlalitsigut aningaasaqarnikkut iluaqutissat anguniarlugit suleqatigiinneq naleqquppoq.

Aningaasaliinissanut nutaanut sinneqartoorutit

Umiarsuaatileqatigiiffik ukiuni kingullerni amigartooruteqarpoq. Atuisut ukiut tulliuttut ingerlaneranni assartuinermut akit qaffanneqarnissaat pillugu mianersoqquneqarput, januaarimili ETS-imik akitsuut atulersimavoq, taannalu EU-mit umiarsuarnit Europamut tulattartunit CO2-mik aniatitsinermut atuisunut akiliutaavoq.

Pisortanngortup naatsorsuutit kingulliit suliarisassanngorlugit nassiuppai, naatsorsuutigineqarlunilu 2022-mut sanilliullugu angusat pitsaasumik ineriartornissaat.

- Sinneqartooruteqarnissarsi qanoq qulakkeerniarpisiuk?

- Sapinngisamik pitsaanerpaamik ingerlatsiffiungajalerpoq, angalanermut pilersaarusiornermut, umiarsuarnik ingerlatsinermi, taamaalilluta sapinngisamik annikinnerpaamik aniatitsivugut, aamma sapinngisamik bunkersinik atuivugut. Allaffissornikkut suliassatsinni silassorissuusiamik/robotteknologi aamma iluaqutiginiarsariniarpavut. Tamatuma tungaanut ingerlasoqarnera nassuerutigissallugu isumaqarpunga. Taamaammat suliaqarneq, qanoq angalariaaseqarneq, allaffissoriaaseq aamma suleqatigeeriaaserput Eimskip suleqatiginerani usisinnaasa atorluarnerunissaat, Atlantikoq ikaarlugu umiarsuarnik arlalinnik nammineq angalasarnissatsinnut sanilliullugu aniatitsinnginnerussaagut. Tassanilu avatangiisinut tunngatillugu peqareerpoq, kisianni aamma aningaasartuutinut tunngatillugu, ukkatarisassakka taakkuussapput, Niels Clemensen oqarpoq. 

Pajuttaatit Irene Arctica aamma Silver Mary sinerissami pajuttaatitut angalasartut ukiut tallimat ingerlaneranni taarserneqassapput, tamannalu umiarsuaatileqatigiiffiup umiarsuarnut nutaanut ileqqaarniarluni sinneqartooruteqarnissaanik pisariaqartitsiffiuvoq.

- Aningaasaleeqqinnissanut sipaarniartariaqarpugut, amigartooruteqarluta ingerlaannarniarutta imaluunniit sinneqartoornatalu amigartooruteqarnata ingerlagutta taamaaliorsinnaanngilagut, Niels Clemensen oqarpoq.