Royal Greenland Polenimi sullissivimmik ammaavoq
Qaammammi uani siusinnersukkut atorfiit 100-nit amerlanerusut atorunnaarsinneqarput, taakkullu ingammik Europami tuniniaanermut allaffinnut kinguneqarput, pisortaaneq Susanne Arfelt Rajamand Royal Greenlandip ataatsimeersuarnerarni oqarpoq. Taasumalu aamma ingerlatseqatigiiffiup Polenimi sullissivimmik ammaasimanera oqaatigaa.
Royal Greenlandip pisortaaqatigiinni pisortaa, Susanne Arfelt Rajamand, ataatsimeersuarnermi nalunaarutigaa, suliffeqarfik Polenimi kiffartuussivimmik ammaavoq.
Leiff Josefsen
Royal Greenlandip pisortaasa suliffeqarfissuup 255 million koruuninik amigartoorujussuarnermit, ukioq manna akileraarutinut akileereerluni 122 million koruuninik sinneqartoornermut pitsannguinissamik suliarujussuaq aallartippaat, tamannalu pisortat nalerassaraat.
- Angusani 100 million koruuninik pitsannguisunik aningaasartuutikillisaanerit aallartippavut, pisortaq oqarpoq, taassumalu pisortat naleqqanik 21-nik ukiut aggersut ingerlaneranni allannguiffiusussanik siunnerfeqarlutik sulinerat nassuiaatigaa.
Sakkortuvoq pisariaqarporli
- Suliaq tamanna sakkortuvoq, pisariaqarporli, taamaaliornermi suliffeqarfiup immikkuualuttortai tamakkerlugit kumaarneqassasut, Susanne Arfelt Rajamand oqarpoq.
Chilemi ingerlataq 85 million koruuninik amigartooruteqarfiuvoq, pisortallu ingerlatsivik nalimmassarpaat, taamaalillutillu sinneqartoorfiusinnaanngortillugu.
Royal Greenlandili pingaarnertut suliassaminut uteqqissasoq, taamaalillunilu nunarsuarmi piffinni ungasissuniittuni suliffeqarfiup aallaqqaammut atlantikup avannaani aalisakkanik tunisassiornermik suliarisarsimanngisaani suliaqassanngitsoq nalunaarutigineqarpoq. Chilemi ingerlatsiviup tunineqarnissaa maanna sulissutigineqanngilaq, suliffeqarfiummi pitsanngorsaqqaarnissaa kissaatigineqartoq oqartoqarpoq.
Polenimi sullissivimmik ammaasoqarpoq
Aalisakkanik suliffissuaq aningaasartuutikillisaajumalluni pisariillisaajumallunilu Polenimi sullissivimmik ammaavoq, taannalu Europami tuniniaanermut allaffinnut ikorfartuisuussaaq. Tunisassiat toqqorsivimmiittut maanna ukiuni tallimani kingullerni aatsaat taama appasitsigisumiittumiittut tuniniarnissaat aallunneqarsimasoq pisortaq nalunaarpoq, taassumalu tunisinermi akit nalimmassarnissaat ilanngullugu ilimasaarutigaa.
2024-mut aallutassat pingaarnerit pingasut nassuiaatigineqarput:
Ingerlatseqatigiiffik ukioq manna sinneqartuussaaq.
Royal Greenland nalimmassarneqassaaq, taamaaliornermilu aningaasartuutit appartinneqassapput.
Pisortat sulisullu suli ineriartortinneqarnerat ingerlaannassaaq.
Royal Greenlandip nuna tamakkerlugu 37-nik, qanittumilu 38-nik tunisassiorfeqarnera erseqqissarneqarpoq, taamaattoqarnerattalu niuerneq annertuumik pisariusunngortippaa.
Qullersaqarfissaq nutaaq suli taamaatinneqanngilaq
- Nutaaliornerujussuarnut inissaqartitsinnginneq nassuerutigisariaqartoq oqartoqarpoq. Siulersuisut formandiata Maliina Abelsenip nalunaarummini Nuummi nutaamik qullersaqarfiliornissamik pilersaarutit suli taamaatinneqannginnerat oqaatigaa.
- Pilersaarutilli maanna inissisimanitsinnut tunngatillugu nalimmassartariaqarpagut. Tamanna kingusinnerusukkut tusagaqarfigissavarsi, taanna oqarpoq.
Siulersuisut formandiata aalisarnermut inatsisissaq nutaaq tikilluaqquaa, taannalu “siunnersuutitut suliarilluakkatut” Kalaallit Nunaanni aalisarnermik attaseqataallunilu ineriartortitseqataasinnaasutut taallugu. Royal Greenland suli nunatsinni tamani piffinnilu aalisarnerup ilungersunartumik inissisimaffianiittuni aningaasaliinissamik piumassuseqarnera erseqqissarpaa, tamannami Royal Greenlandip suliassaata ilagimmagu.
Uummat
- Royal Greenland amerlasuut uummatigaat, tamatumalu immikkut akisussaaffeqalersippaatigut, taanna erseqqissaavoq. Ukiumoortumik nalunaarut piginnittunit – inuiannit kalaallinit, Naalakkersuisut Siulittaasuannit Múte B. Egedemit Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisumit Erik Jensenimit sinnerneqartunit – akuerineqarpoq. Angutillu taakku pisassarpassuaqarpasipput, ataatsimeersuarnermi suli naanngitsoq anisariaqarput.
