Kalaallit
Nunaanni suliffeqarfiit annersaat Namminersorlutik Oqartussat aalisarnermut
ingerlatseqatigiiffissua Royal Greenland A/S 2024-mi annertuumik
amigartooruteqartoq qullersaminik annertuumik akissarsiaqartitsivoq. Tamanna
akerlileruminaappoq.
Naatsorsuutini
ukiumoortumik nalunaarusiami ingerlatseqatigiiffissuup aqutsisui 2024-mi
katillugit 25 millionit koruuningajannik akissarsititsivoq, ukiup siuliani 21.7
millionitit koruuninik. Taamaalilluni siorna Royal Greenlandip aqutsisunut
akissarsititsinera aatsaat taama annertutigaaq.
Kalaallit
Nunaanni suliffeqarfiit annersaat Namminersorlutik Oqartussat aalisarnermut
ingerlatseqatigiiffissua Royal Greenland A/S 2024-mi annertuumik
amigartooruteqartoq qullersaminik annertuumik akissarsiaqartitsivoq. Tamanna
akerlileruminaappoq.
Naatsorsuutini
ukiumoortumik nalunaarusiami ingerlatseqatigiiffissuup aqutsisui 2024-mi
katillugit 25 millionit koruuningajannik akissarsititsivoq, ukiup siuliani 21.7
millionitit koruuninik. Taamaalilluni siorna Royal Greenlandip aqutsisunut
akissarsititsinera aatsaat taama annertutigaaq.
Soraarnermi ajunngitsorsiassat
Ataavartumik
akissarsianik soraarnermilu ajunngitsorsiassatigut katillugit 8,5
millionitiusunik, taakkunannga soraarnermi ajunngitsorsiassat annertunerpaasut,
aningaasaqarnermut pisortaq Nils Duus Kinnerup 2024-mi Royal Greelandimi
pisortani akissarsiaginnerpaavoq. Tulliuvoq tunisassiornermi pisortaq Lars
Nielsen, 7,7 millionit koruuninik akissarsisoq.
Amigartoorujussuartoq
Royal
Greenlandip naatsorsuutit akileraartinnani 196 millionitit koruuninik amigartoortut
tallimanngornermi apriilip 25-ani saqqummiuppai. Ingerlatseqatigiiffiup
oqaluttuarisaanerani angusat aatsaat taama ajortigisut ilagaat.
Taamaattumik
Royal Greenlandimi qungujulassutissaqanngilaq. Tusagassiuutinut nalunaarummi
ingerlatseqatigiiffissuup angusat ”naammaginanngitsutut” taavai.
2024-mi
naatsorsuutini oqaaseqaammi Royal Greenland ilaatigut aqutsisoqatigiinnut
ajunngitsorsiassat pillugit allappoq:
– Ingerlatseqatigiiffissuarmi
aqutsisoqatigiit ataavartumik akissarsiamik saniatigut angusanut apeqqutaasumik
ajunngitsorsipput. Tamatuma saniatigut pisortat akeqanngitsumik biileqarput,
oqarasuaateqarlutik, interneteqarlutik aviisinillu pisarlutik.
– 2024-mi
ajunngitsorsiassat allat tassaapput Nils Duus Kinnerupimut Kars Nielsenimullu
soraarnermi ajunngitsorsiassat.
Taamaalilluni
maanna ingerlatseqatigiiffissuarmi pisortaasimavoq Susanne Rajamand siorna 6,7
millionit koruuninik pissarsivoq, ukiup siuliani 8,1 millionit koruuniusunik.
– Isumaqatigiissutit pisortat atorfininneranni atuuttut malippavut. Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiit annersaattut 2000-nit amerlanerusunik sulisoqartutut ukiumullu 5 milliardit koruunit sinnerlugit kaaviiaartitsisutut ingerlatseqatigiiffiup akissarsiarititaat suliassaqarfimmut naleqqersuuttarpavut, kingullermik 2024-mi, matumanilu atugassarititaatut iluanniittut takusinnaavarput, Royal Greenlandimi siulersuisuni siulittaasoq Maliina Abelsen oqarpoq.
Assi: Leiff Josefsen
Aningaasaqarnermut
pisortaq Nils Duus Kinnerup taaneqareersutut 2024-mi 8,5 millionit koruuninik
pissarsivoq. Taakkunannga 5,3 millionit koruunit pissarsiaapput allaasut,
tassalu soraarnermi ajunngitsorsiassat Taamaalilluni 2024-mi Kalaallit Nunaanni
aningaasaqarnermut pisortani akilerluarneqarnerpaajuvoq.
Assersuutigineqarsinnaavoq ukiup siuluani 3,4 millionit koruuninik
akissarsinera. Nils Duus Kinnerup oktobari 2024-mi atorfimminit
soraarniuteqarpoq, maannalu ukioq manna ukiup naanissaanut ingerlatseqatigiiffimmi
siunnersortitut atuuffeqassaaq taamaalillunilu suli Royal Greenlandimit
akissarsiaqartinneqarluni.
Soraarnermi ajunngitsorsiassat 4,6 millionit
koruunit
Tunisassiornermi
pisortaq Lars Nielsen 2024-mi naatsorsuutini 7,7 millionit koruuninik
pissarsivoq, taakkunannga 4,6 millionit koruunit soraarnermi
ajunngitsorsiassaallutik. Ukiup siuliani 3,6 millionit koruuninik akissarsivoq.
Lars Nielsen ukioq manna februaarip naanerani soraarpoq ”illuatungeriit
isumaqatigiissuteqarnerisigut”.
Susanne
Arfelt Rajamand februaarip 10-ani tassanngaannaq pisortaanertut soraarpoq,
ukiuni marluinnarni pisortaareerluni. Soraarsitaasimanissaa ilimagineqarpoq.
Maannakkorpiaq
Rpyal Greenlandimi pingasut pisortaapput: Pisortaaneq Preben Sunke, Susanne
Arfelt Rajamandip taartissaata nassaarineqarnissaanut atorfeqarallarluni,
kiisalu aningaasaqarnermut pisortaq Jan Lynge Pedersen sulisoqarnermut
attaveqarnermullu pisortaalluni Bodil Marie Damgaard.
Kalaallit Nunaanni aallaaveqarneq
Aningaasaqarnermut
pisortaq aamma sulisoqarnermut attaveqarnermullu pisortaq Nuummi
aallaaveqarput, pingaarutilimmik sulisut allat Kalaallit Nunaanniillutik.
– Tamatuma
saniatigut pisortaaninngortussaq Kalaallit Nunaanni aallaaveqassaaq.
Taamaaliornikkut anguniagarput pivisunngorsinnaassaaq qaninnerulernissamut
aalajangiisartullu suliffeqarfimmi pingaarnertut sulianut
qaninnerulernissaannik, Royql Greenland 2024-mi ukiumut naatsorsuutini
allappoq.
Ingerlatseqatigiiffissuup
aqutsisuisa ataaniiippoq tuniniaanermi pisortaq Robert-Jan Treebus,
ussassaarinermilu pisortaq Joanna Hutchin. Taakku aqutsisoqatigiinnut
ilaanngimmata akissarsiaat naatsorsuutini taaneqanngillat.
2023-mi
Susanne Arfelt Rajamand katillugit 8,1 millionit koruuninik akissarsiaqartoq
taakkunannga 3 millionitit ajunngitsorsiassaallutik allatigullu
pissarsiassaallutik, tassaalerpoq Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiini
pisortaanernit akilerneqarluarnerpaaq. Tusassimi, KNI-mi Air Greenlandimilu
pisortaanernit marloriaammik akissarsiaqarpoq.
Atugassarititaasut iluanni
Sermitsiamit
Royal Greenlandimi siulersuisut siuttuat Maliina Abelsen allaasrisamut
oqaaseqartinniarparput.
– Isumaqatigiissutit
pisortat atorfininneranni atuuttut malippavut. Kalaallit Nunaanni
ingerlatseqatigiiffit annersaattut 2000-nit amerlanerusunik sulisoqartutut
ukiumullu 5 milliardit koruunit sinnerlugit kaaviiaartitsisutut
ingerlatseqatigiiffiup akissarsiarititaat suliassaqarfimmut
naleqqersuuttarpavut, kingullermik 2024-mi, matumanilu atugassarititaatut
iluanniittut takusinnaavarput, Royal Greenlandimi siulersuisuni siulittaasoq
Maliina Abelsen oqarpoq.
Nangipporlu:
– Erseqqissassallugu
pingaartuuvoq soraarnermi ajunngitsorsiassat taaneqartut isumaqatigiissummi
aalajangersagaammata. Bonusiunngillat. 2024-mi ingerlatseqatigiiffiup
aqutsisuunerinut ajunngitsorsisoqanngilaq, angusat naammaginannginnerisa
kingunerisaanik.
