Savalimmiuni sullorsuaq nutaaq isorineqaqisoq

Savalimmiuni pisortat aningaasaliineranni annerpaassaaq. 

Kisianni qeqertamit Sandoyimit (Sando) qeqertamut Suðuroy-imut (Suderø) immap naqqata ataatigut aqqutissamik, 23 kilometerisut takitigisumik, sullorsualiornissaq Savalimmiuni naalakkersuisut, Landsstyret, inatsisartuisalu Lagtinget – taakkualu immikkut ilisimasalittut atorfilittaasa ilimagisaannit akisunerujussuusussaasoq ilimanarsivoq.

Sullorsualioreernermi Savalimmiuni illoqarfiit pingaarnersaannit, Torshavnimit, Streymoy-imiittumit (Strømo) Savalimmiut kujasissortaanut qeqertamut angisuumut Suðuroy-imut nalunaaquttap akunnera ataaseq atorlugu bilinik sullorsuakkut ingerlasoqarsinnaalissaaq.

Tamanna piffissamik ullumikkut aqqummik taassuminnga atuisarnermik affaannanngortitsissaaq, ullumikkummi umiarsuarmik ikaartaammik Torshavnimit nalunaaquttap akunneri marluk atorlugit qeqertamut 4.600-innarnik inulimmut kujammukaartoqartarpoq.

Sullorsuarmut akissaqartoqanngitsoq

Kisianni Savalimmiuni qinikkat maannatut aalajangernissamik tunngavissaqarlutik sullorsualiortoqarnissaanik aalajangissappata tamanna pitsaananilu siunertaqanngitsuusoq, Savalimmiuni Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit isumaqarput.

- Suliniummik taama akisutigisumik sanaartorneq illersornissaqanngilaq. Suliniummi 5,3 milliardit koruuninik akeqaratarsinnaavoq.

- Illersorneqarsinnaannginneranut tunngavigisagut tassaapput, Savalimmiuni aningaasarsiornikkut politikkip atasinnaannginnera aamma nioqqutissat tamakkerlutik nalingata, BNP, 40 procentianik, tassa 27 milliardit koruuninik akiitsoqarneq. Taamaammat sullorsuup taassuma sanaartorneqarnissaanut akissaqartoqanngilluinnarpoq, aningaasaqarneq pillugu ilinniarsimasoq ilisimasaqarluartoq, Johnny í Grótinum, Sermitsiamut oqarpoq.

Taanna Savalimmiuni Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiinni nunamilu aningaaserivimmi, Landsbanki Føryoa-mi siulittaasuuvoq. Aningaaseriviup Siunnersuisooqatigiittulli sullorsuup 5,3 milliardit angullugit akeqaratarsinnaanera aarlerisaarutigereerpaat.

- Tamanna Savalimmiuni nioqqutissat tamakkerlutik nalingata 20 procenteraa. Tamanna aningaasaqarnitta maannatut aningaasarsiornikkut atasinnaanngitsumik politikkeqartilluta nammassinnaanngilaa, Johnny í Grótinum tikkuaavoq.

Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit Savalimmiormiut aningaasaqarnikkut politikkiat atasinnaanngitsuusoq, ukioq manna januaarimi naliliipput. Atugarissaarnermummi aningaasartuutit isertitanit amerlanerulissapput. Tamanna utoqqaat ukiuni qulinit 15-inut amerlinissaannik peqquteqarpoq.

2035-imi piariissasoq

Savalimmiuni naalakkersuisut Aksel V. Johannesen socialdemokraateq siulersortigalugu politikkikkut Savalimmiut inatsisartuini, Lagtingetimi amerlanerussuteqarput. Savalimmiuni naalakkersuisut, Suderømi suliniut angisoorsuaq pillugu 2026-p qiteqqunnerani inaarutaasumik aalajangeerusupput. Sullorsuaq 2035-imi piariissaaq.

Savalimmiuni naalakkersuisut, Savalimmiuni inatsisartut ukiup aappaa affaq qaangiuppat suliniutip aallartinnissaa pillugu inaarutaasumik aalajangiinissaat pilersaarutigaat. Taama pisoqarnissaa aalajangerneqarpoq sullorsuaq pillugu suliap aallartereernerata kingorna, sanaartortussanut neqeroortitsisoqareerlunilu akia paasineqarmat. Svenskit sanaartugassanik suliaqartartut angisuut, NCC, immap naqqata ataani Savalimmiuni sullorsualiornermik ukiuni amerlasuuni misilittagaqareersut, suliamik suliaqartuunissamut piukkunneqarnersaapput.

Sandoy-imit Streymoy-imut sullorsuaq 11 kilometerisut isorartutigisoq ukiup ataatsip matuma siornatigut ammarneqarpoq. Aamma Eysturoy-ip sullorsua, Torshavnimit Eysturoy-imukartoq (Østerø) 2020-imi ammarpoq, taakkua tamarmik NCC-imit sanaartorneqarput. Sullorsuit marluk taakkua katillutik 2,9 milliardit koruunit missaannik sanaartornerat akeqarpoq.

- Sandoy-ip sullorsuata Eysturoy-ip sullorsuatulli maannakkut naammassinera nuannerluinnarpoq. Taakkua immap naqqata ataatigut sullorsuit Savalimmiuni suliniuterujussuupput uatsinnut inuiaqatigiillu ineriartorneranut isumaqartorujussuit, ingerlatseqatigiiffimmi sullorsuarnik marlunnik ingerlatsisumi pisortaq, Teitur Samuelsen, Sandoy-ip sullorsua siorna decembarip 22-anni ammarneqarmat oqarpoq.

Aaqqissuusseqqinneq arlallit ujartorneqartut

Kisianni Suðuroy-imi sullorsuaq pillugu suliniut aningaasaqarneq pillugu sulialinnit isornartorsiorneqarujussuarpoq. Taakkua isumaqarput oqartussat sullorsuaq pillugu suliniummut aningaasartuutinik suusupaginnillutik mikivallaamik naliliisut.

- Aningaasaqarnikkut polikki pillugu qajannaassusermik naliliinitta inernera tassaavoq, Savalimmiut ukiut 15-it ingerlaneranni 10-12 milliardit koruuninik pisortat ingerlatsineranni aningaasaliinernilu nalinginnaasuni akiitsoqalissasoq.

- Aningaasaliinissamut siunnerfimmi Savalimmiuni ilisimatusarfiliornissaq 1,5 milliardit koruunit missaannik akeqartussaq ilaavoq, taanna ataatsimik campusitaqassaaq inuusuttut sivisunerusumik ilinniaannarnissaannik qulakkeerisussaq, Johnny í Grótinum oqarpoq.

Nangipporlu:

- Ukiuni 15-ini tullerni pisortat aningaasaliinissaat pisariaqartittorujussuuarput. Qinikkat aaqqissuusseqqinnissaat pisariaqarpoq, soorlu utoqqalinersiaqalernissap ukiuisa qaffanneratigut, utoqqarnik sullissinerup pitsaanerulersinneratigut, mingutsitsinngitsunik soorlu anorisaatinik aningaasaliinikkut aamma peqqinnissaqarfimmut aningaasaliinikkut.

- Taakkua tamaasa katillugit aningaasaliinerujussuaq pisariaqarpoq. Taamaattumik akisoorsuarmik sullorsualioqqinnissaq akissaqarfigineqanngilaq. Naalakkersuisut utoqqalinersiaqalersinnaanerup ukiuisa qaffannissaat kalerriutigereerpaat, kisianni aningaasaqarnikkut politikki atasinnaassappat aaqqissuusseqqinnerit arlallit suli pisariaqartinneqarput, Savalimmiuni Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nunamilu aningaaseriviup, Landsbanken-ip siulittaasua oqarpoq.

Johnny í Grótinum-ip naqissuserpaa qinikkat Savalimmiut milliardinik marlunnik kisitsisitalimmik akiitsoqalersissanngikkaat taannalu akiligassaq kinguaassanut ingerlatinneqassanngitsoq.

Nunarsuarmi takinerpaat ilaat

Sullorsuit pillugit ingerlatseqatigiiffik pisortat tamakkiisumik pigisaat, P/F Suðuroyartunnil, naapertorlugu, suliniut pisariussaqisoq 3,5 milliardit koruuninik akeqassaaq. Tamanna Savalimmiuni attaveqaasersuutinik aningaasaliinerit maannamut anginersarissavaat nunarsuarmilu immap naqqata ataatigut sullorsuit takinerit ilagissallugu.

Sullorsualiornermi aningaasartuutit saniatigut sullorsualiassap eqqaani aqqusinissamut milliardit affaat aningaasartuutaassapput, taamaalilluni suliniut tamakkiisumik 4 milliardit koruunit qaangerlugit akeqassaaq.

Savalimmiut 54.600-nik innuttaqarpoq. Qeqertami tassani inooriaaseq pitsaalluni qaffasippoq. Savalimmiuni inummut ataatsimut BNP 496.000 koruunimiippoq, tamanna Naalagaaffeqatigiinni qaffasinnersaavoq. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu inummut ataatsimut BNP 472.000 koruunimiillunilu 371.000 koruunimiippoq.

Savalimmiuni aningaasaqarneq ajunngilaq, kisianni nuissat taartut killingusaakkut ersarissiartussapput qinikkat maannakkutut tunngavissaqalutik sullorsuarmik angisuumik sanaartortoqarnissaanik aalajangiissappata.

Siulittaasoq: - Qinikkat siunertaqanngitsuliorput

- Savalimmiuni oqallittoqaqaaq. Kaagi angisuujuvoq, kisianni qinikkat siunertaqanngitsuliorput, taakkuami innuttaasut oqaluttuuppaat sullorsuaq pillugu suliniut 4 milliardit koruuneqassasoq. Sullorsuamut 5 milliardit sinnerlugit akeqartussamut akissaqartoqanngilaq, Johnny í Grótinum oqarpoq.

Inuiaqatigiinnut aningaasaqarnikkut kingunissat pillugit misissuinerup takutippaa immap naqqata ataatigut sullorsualiussagaanni akisunerpaamik 3,3 milliardit koruuneqarpat inuiaqatigiinnut akilersinnaasoq.

Savalimmiuni aningaasarsiornikkut ingerlalluartoqarpoq aningaasarsiornerlu pitsaasumik qaffakkiartorluni. Naak aningaasaqarnermik ilinniarsimasut qinikkanut aningaasaliisoqassappat kingunerisassaanik aarlerisaarigaluartut Savalimmiuni inatsisartuni, Lagtinget-imi politikkikkut isumaqatigiissutigineqarluartoq tassaavoq sullorsuarmik nunap kujasissortaaniittumik aningaasaliinissaq pisariaqarluinnartoq.

Savalimmiuni naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut sullorsualiornissamut tunngasoq tusarniutigaat. Tusarniummut oqaasertaliinissaq decembarip aqqaneq-aappaannut killeqarpoq.