Takornariaqarnermut inatsisissap tusarniaassutigineqarneranut akissutit aatsaat taamak amerlatigisut

Takornariaqarnermut inatsit, Naalakkersuisut juunip tallimaata tungaanut tusarniaassutigisaat, kattuffinnit, naalakkersuisoqarfinnit, kommuninit, suliffeqarfinnit inuinnarnillu 60-init ikinnerunngitsunit tusarniaanermut akissutinik pissarsiffiuvoq. Akissutit aatsaat taama amerlatigipput. Aalisarnermut inatsimmut tusarniaanermut akissutit sanilliukkaanni 40-t missaanniipput

Kinguneri

Takornariaqarnermut inatsit nutaaq tusarniaalluni akissutini amerlanerpaani isornartorsiungaatsiarneqarpoq. Tassani annermik pineqarput ingerlatseqatigiiffimmi peqataasut minnerpaamik 2/3-iisa Kalaallit Nunaanni innuttaasut nalunaarsorsimaffianni najugaqarnissaat akileraartuunissaallu. Tamannami ingerlatseqatigiiffiit arlallit Kalaallit Nunaanni takornariartitsinermik ingerlatsisinnaajunnaarnerannik kinguneqassaaq, tamannalu aamma nunaqavissunut kinguneqassaaq. Ilaatigut taama allappoq Elna Jensen, taannalu Sillisini naasorissaasoqarfimmi unnuisarfimmik ingerlatsisuuvoq. Pulaartut 90-95 procentii Blue Ice Explorerimeersuupput, taakkulu – nunanit allaneersunik pigineqartut – ingerlaqqissinnaajunnaarpatalu Elna Jensenip suliffeqarfiutaa sunnerneqassaaq:

 “Takornariartitsisartut suliffeqarfeeqqanik suleqateqarluartartut peerneqarpata annertuumik sunniuteqarsinnaavoq. Unnuisarfik kisimi pineqanngilaq aammali Qassiarsummi UNESCO-p nunarsuarmi kingornussassatut allattorsimaffianiittumi café/pisiniarfik ingerlatara pineqarput. Tassami Blue Ice Explorers aqqutigalugu takornariat tamarmik nunaqarfik aqqusaartarpaat.”

Aningaasat navianartorsiortitsisut

Tusagassiorfinnut nalunaarutini amerlasuuni aamma takornariartitsisarnermut akuersissummik piumasaqarneq, sumiiffinnik immikkoortitsinissamut malittarisassat nutaat takornariartitsisartut allaffissornerannik ajornakusoortitsisinnaallutillu sumiiffinnut immikkut ittunut isersinnaannginnermik kinguneqarsinnaasut isornartorsiorneqarput. Taamatuttaaq nalorninartoqaraluartoq aningaasaliisinnaasunik naammattunik takornariartitsinermik ineriartortitsisussanik peqannginnissaanik inatsisissatut siunnersuut kinguneqaratarsinnaasoq tamanit ernummatigineqalerpoq. Aammattaaq aningaasaliisinnaasut ilisimasallillu nunanit allaneersut kajumilersinneqarsinnaajunnaarnissaat takornariartitsisartut aamma ernummatigaat. Greenland Airports aamma AECO, nunat tamalaat akornanni umiarsuarnik takornariartaatinik ilisimasassarsiortunik angallassisartut sinnerlugit ilaatigut taama allapput.

Nalorninartoqaraluartoq aningaasaliinerit amigaataalerpata takornariartitsinerup ullumikkut aningaasarsiutaanerata suliffissaqartitsineratalu ajorsiartuinnarnissaanik kinguneqassasoq taakku naliliipput.

 Naalakkersuisoqarfiit isornartorsiuipput

Tusarniaanermi akissuteqartut arlallit inatsisissatut siunnersuutip atuutilersinneqarnerata kingunerinik sukumiinerusumik nalilersuisoqarnissaa kissaatigaat, maluginiarnartumillu naalakkersuisoqarfiit arlallit inatsisissatut siunnersuut isornartorsiorpaat.

 Assersuutigalugu aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisoqarfik allappoq isumaqarami „inatsisissatut siunnersuutip aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisinnaasai pillugit inatsisissatut siunnersuutip nassuiaataa naammaginanngitsoq“.

 Assersuutigalugu aningaasaqarnermut akileraartarnermullu naalakkersuisoqarfik ”inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqatit nalinginnaasut inatsisissatut siunnersuummi aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisinnaasaat pillugit naammaginartumik nassuiaasoqarsimanngitsoq” allassimavoq. Naalakkersuisoqarfiup tunuliaqutaasumik kingunerisinnaasanut misissuinerit amigaatigaat, ”inatsisissatullu siunnersuummi oqaatsini ”-tariaqarpoq” atorneqaqattaartoq aamma ilanngullugu eqqaavat, inatsisissatullu siunnersuut pissutsit piviusut pinnagit annermilli naleqartitanik tunngavilersugaasimarpalaartoq” ilaatigut allappaat.

 Ineqarnermut attaveqarnermullu naalakkersuisoqarfiuttaaq inatsisissatut siunnersuut isornartorsiorpaa, nunatsinnilu takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarneq ineriartortinniarlugu nunanit allanit aningaasaliisoqartariaqartoq naqissuserpaa, taamaattumillu inatsisissatut siunnersuummi aningaasaliisut Kalaallit Nunaanni najugaqarnissaat piumasaqaatigineqassanngitsoq siunnersuutigaat, taarsiulluguli takornariartitsinermik inuussutissarsiuteqarnermit isertitat Kalaallit Nunaanni aningaasaliissutigineqaqqinnissaat inatsisissatut siunnersuummi allanneqassasoq siunnersuutigaat. Inatsisit kikkunnut atuutsinneqassanersut inatsisillu nutaat qanoq paasineqassanersut tusarniaanermi akissutini ataasiakkaani paatsiveerusimaassutigineqarpasipput.

Politikkikkut naammagisimaarinninneq 

Tusarniaanermi uparuaalluni akissutit arlallit inatsisissatullu siunnersuummi nutartikkami Naalakkersuisut allannguissanersut pillugu Inuussutissarsiornermut, niuernermut, aatsitassanut, inatsisinut naligiissitaanermullu naalakkersuisoq Naaja H. Nathanielsen ima oqarpoq:

 Tusarniaassummut akissuterpassuit allalluagaakkajuttut nuannaarutigaakka, saaffigisattalu tamarmik akissuteqarnissartik kissaatigisimagaat ersarippoq. Qanoq isumaqartoqarnersoq, suliffeqarfiit qanoq angitiginersoq sumilu (aamma sumiit) ingerlannerit naapertorlugit suut iluaqutitut ajoqutitullu isigineritit assigiinngissuteqartoq ersarippoq.

– Inaarutaasumik siunnersuutip inatsisip anguniagaanut eqquisumik suliaqartullu assigiinngissutaat eqqarsaatigalugit suliarinissaa politikkikkut suliassaavoq. Tusarniaanerup aallartinnginnerani angalanikuuvunga inatsisissarlu pillugu eqqumaffiginnittoqarnissaa isumassarsianillu qinnuteqartoqarnissaa siunertaralugu arlaleriarlunga ataatsimiisitsillunga. Taamaammat tusarniaanermi akissutigineqartut amerlassusaat naammagisimaarluinnarpakka. Tamatuma saniatigut inatsit pillugu immikkut oqaloqatigiinneq 27/5 ingerlanneqarpoq, oqaloqatigiinnerullu inatsisissatut siunnersuutip arsaarinnissuteqarsinnaanermut tunngassuteqarnera pillugu isornartorsiuineq pillugu immikkut oqaloqatigiinnermik sammisaqarfiulluni. Tamanna pivoq 6/6. Tusarniaaneq aamma sivitsorneqarpoq. 27/5-imi oqaloqatigiinnermi allannguutit pilersaarutigineqartut suut taamanikkut saqqummiussimagivut, tusarniaanermilu akissutinik atuaqqissaareerutta suli amerlanerusunik saqqummiussaqarsinnaalluta nalunaarutigaara. Allannguutit annertuuppata tusarniaaqqittoqarnissaa nalunaarutigaara.

Allannguisariaqarneq

Naaja H. Nathanielsen naapertorlugu maannakkut inuussutissarsiornermut naalakkersuisoqarfiup tusarniaanerup kingorna naqqiissutit kingulliit ilanngutileruttorpai, naatsorsuutigaalu inatsisissatut siunnersuutip nutartikkap juulip aallartinnerani tusarniaassutigineqarnissaa ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiunnissaa siunertaralugu:

 – Takornariartitsinermi aatsaavissuaq malittarisassaliorneq, qulakkeerniarlugulu takornariartitsisartut najukkamiittut tapersersorneqarnissaat isumannaallisaanerlu ukkatarineqassasoq suli siunertaavoq . Tamatuma saniatigut immikkoortunut immikkoortiterineq aqqutigalugu kommunit piujuartitsisumik najukkami takornariartitsinermik pilersitsinissamut periarfissinneqarnissaat aamma siunertaavoq. Malittarisassat tamakku tamarmik pisariaqartinneqarput, takornariartitsinerup ineriartortinneqarnerat nammineq aqunnissaa qulakkeerniarlugu, taamtuttaarlu inuiaqatigiit takornariallu nuannersunik misigisaqarnissaannik sinaakkutissaqalersinnaagutta politikkikkut pisariaqartinneqartut isumaqarpunga.