Tusass milliuunilikkaanik pingasunik kisitsisitalinnik sinneqartooruteqarpoq

Tusass A/S-ip 87,6 million koruunit Nunatta Karsianut utertissinnaavai, tamatumalu saniatigut millioninik amerlanerusunik immikkoortitsivoq siunissami aningaasaliinissamut piginnaanngorsarluarnerussagami.

2023-mut naatsorsuutit takutippaat kaaviiaartitat 2022-mi 795 millionit koruuniniit 823,6 millionit koruuninut qaffariarsimasut, namminerlu aningaasaatit ingerlatseqatigiiffiup oqaluttuarisaanerani aatsaat taama amerlatigipput, maannalu 1,3 milliardit koruuniullutik.

Aningaasaliissutissat amerlanerusut

Ukiumut angusat pitsaasut Namminersorlutik Oqartussat ingerlatseqatigiiffiutaanni aqutsisut nuannaarutigaat, aningaasaliinerujussuillu arlallit siunissami pisussaapput:

• 5G-kkut attaveqaatit ineriartortinneqarput
• Satellitsinut aningaasaliinerit nutaat
• Kujammut avannamullu immap naqqatigut kabelit nutaat
• Qarasaasianut atortorissaarutit nutaat

Pisortaanngorlaap Toke Binzerip, Kristian Reinert Davidsenimut ukioq manna marsimi taarsiisoq, tusagassiuutinut nalunaarummi erseqqissarpaa „aningaaserinermik aqutsineq sukannersoq“ pisariaqartoq, aningaasaliissutinut siunissami pisariaqartunut sipaarniartoqarsinnaaniassammat.

Periusissiaq nutaaq aalajangersarneqassaaq

Ukiup matuma naalernerani aamma periusissiaq iluatsilluartumik ingerlanneqarsimasoq naammassineqassaaq, maannalu ingerlatseqatigiiffiup siunissami periusissiani aalajangertussaavaa, tamannalu pillugu siulersuisuni siulittaasoq Ulrik Blidorf ima oqarpoq:

- Tusassip siunissaa pissanganarluinnarlunilu ineriartorfiuvoq, tamatumalu malitsigisaanik ESG-mik isumannaallisaanermillu ukkatarinninnerulernissaq aammattaaq nioqqutissat pitsaanerusut atuisartunut attaveqarnermik avatangiisinullu attaveqarnermik nukittorsaasussatut pisariaqarput. Suliassaq tamanna pimoorulluinnarparput. Taamaattumik aningaasanik aqutsineq anguniagaqarfiusoq aalajangiusimasarput ingerlatiinnartariaqarparput.

Ukiut arlallit ingerlaneranni sulisut ikiliartorsimapput, 2023-milu aamma taamaappoq, ingerlatseqatigiiffimmi sulisunut aningaasartuutit 4,2 procentimik appartinneqarsimapput, ukiumullu siulianut sanilliullugu 15-inik sulisukinnerulersimallutik, taamaalilluni 2023-p naanerani ingerlatseqatigiiffimmi sulisut 344-upput.

Data atuineq annertusivoq

Atuisut datamik atuinerat suli annertusiartorpoq. Mobilikkut data 12 procentimik annertuseriarsimavoq internettikkullu datamik atuineq 10 procentimik annertuseriarsimalluni. Poortukkat assartukkat 9 procentimik aamma amerleriarsimapput, allakkanilli assartuineq 18 procentimik annikilleriarsimalluni.

2023-p ingerlanerani ingerlatseqatigiiffik 228,1 milliuunit koruuninik aningaasaliissuteqarsimavoq, kaaviiaartitallu 28 procentii aningaasaliissutigineqarsimallutik. Tamanna ilaatigut pisimavoq illoqarfinni arlalinni 5G-mik interneteqalersitsinikkut, tamatumalu kingunerisaanik internetip sukkassusia marloriaatinngorsimalluni. 2023 tassaavoq ukiuq “Hispasat-imik qaammataasatigut attaveqaateqarnermik atuisunut neqeroorutinik atorunnaarsitsineq.", siulersuisuni siulittaasoq ukiumut nalunaarusiami oqarpoq.

Aammattaaq aningaasat atorneqarput immap naqqatigut kabelip nutaap kujataani Qaqortumit avannamut Aasiaat Qeqertarsuup Tunualu akornanniittup misissornissaanut, soorlu aamma aningaasat radiokkut attaveqaatit nutarterneqarnerinut.

Kangiani pissutsit

Tusassip siulersuisuini siulittaasup aamma nassuerutigaa Tusassip nammineq satellitsiata Greensatip Spaniamiut satellitsiliorfiat Hispasat suleqatigalugu aallartinneqarnera ajornartorsiuteqarsimasoq.

- Teknikkikkut immikkoortortarput ukiup ingerlanerani qasusuilluni sulisimavoq attaveqaatit qaammataasamut nutaamut nuunnissaat anguniarlugu, tamannalu Kangiani ajoraluartumik attaveqaatit allanngorartuaannarnerannik kinguneqarpoq. Ilungersunartoqaraluartoq tulluusimaarutigaarput qaammataasarput nutaaq Greensat arfinileriaammik annertunerusumik sakkortussuseqalermat, tamatumalu kingunerisaanik Qaanaami, Savissivimmi, Siorapalummi Kujataanilu savaateqarfinni internetikkut attavik flatrate neqeroorutigisinnaaleratsigu, Ulrik Blidorf ukiumut nalunaarummi oqarpoq.

Akiitsut annikinnerit

Royal Arctic Line Royal Greenlandilu akiitsorpassuaqaraluartut Tusassip piffissami sivikinnerusumi aamma sivisunerusumi akilersugassai akiitsut 12 aamma 168 million koruuninut naatsorsorneqarput.

Ukiumoortumik nalunaarusiaq ataatsimeersuarnermi maajip 17-ianni saqqummiunneqassaaq, tassanilu naatsorsuutit akuerineqassallutik.