Atlantikup avannaarni avaleraasartoorniarnermi uumassusililerisunit siunnersuutigineqartoq annertuumik, ilimageriikkamilli, appariangaatsiarpoq.
Immami ilisimartusarnermi nunat tamalaat siunnersuisoqatigiivisa, ICES-ip, 577.000 tonsit avalaraasartuunik 2025-mi pisassiissutissatut siunnersuutigaat. Tamanna ukioq manna siunnersuutinut sanilliullugu 22 procentimik appasinneruvoq. Immami ilisimatusartut aammattaaq 2013-imili pisassiissutigineqartussatut siunnersuutiminni aatsaat taamak appasitsigisumik siunnersuipput.
Atlantikup avannaarni avaleraasartoorniarnermi uumassusililerisunit siunnersuutigineqartoq annertuumik, ilimageriikkamilli, appariangaatsiarpoq.
Immami ilisimartusarnermi nunat tamalaat siunnersuisoqatigiivisa, ICES-ip, 577.000 tonsit avalaraasartuunik 2025-mi pisassiissutissatut siunnersuutigaat. Tamanna ukioq manna siunnersuutinut sanilliullugu 22 procentimik appasinneruvoq. Immami ilisimatusartut aammattaaq 2013-imili pisassiissutigineqartussatut siunnersuutiminni aatsaat taamak appasitsigisumik siunnersuipput.
Immami ilisimartusarnermi nunat tamalaat siunnersuisoqatigiivisa nunat ilaasortaasut annerpaamik aalisarsinnaanersut siunnersortarpaat. Nunanili ataasiakkaani aalisarnermut oqartussat namminneq aalisartuminnut pisassiissutit aalajangertarpaat.
- Aalisagaqassuseq piujuannartuutinniarlugu aalisarneq annikillineqartariaqarpoq, Havforskningsinstituttet-imi Norgemiittumi ilisimatooq Leif Nøttestad tusagassiutitigut nalunaarummi allappoq.
Nunat tamalaat isumaqatigiissuteqannginnerat avaleraasartoorniarnermi unammillernartuusoq Leif Nøttestad oqarpoq.
Aalisakkat suffisartut 7 millionit tonsit sinneraat uumassusililerisut 2014-imi missingersorpaat. Aalisakkat suffisartut ukioq manna missingersorneqartut 2,8 millionit tonsit ataappaat.
15.000 tonsinnaat aalisarneqartut
Kalaallit Nunaanni ukioq manna pisassiissutigineqartut 48.000 tonsiussasut Naalakkersuisut aalajangerpaat. Tamanna ICES-imiit, 794.920 tonsit 2024-mi aalisarneqarsinnaanissaanik siunnersuuteqarsimasumit, siunnersuutigineqartup 6,5 procenteraa.
Mads Rossing Lund Kalaallit Nunaanni Aalisarnermut Piniarnermullu Nakkutilliisoqarfimmeersoq, KANUAPNA, naapertorlugu Kalaallit Nunaanni pisassiissutiniit 15.000 tonsiinnaat aalisarneqarput.
Kalaallit aalisariutaat makkuusut avaleraasartoorniarnissamut ukioq manna akuersissuteqarput: Polar Amaroq aamma Polar Ammassak Polar Pelagicimeersut Polar Seafoodimiillu piginneqataaffigineqartut, Polar Princess Polar Seafoodimeersoq, Tasiilaq aamma Tuneq Pelagic Greenlandimeersut Royal Greenlandimiit piginneqataaffigineqartut aamma Svend C. Sikuaq Trawlimeersoq
Sikuaq Trawlip aalisariutaata Svend C.-p pisassiissutini 7.100 tonsiusuni 4.400 tonsit nunat tamalaat imartaanni aalisarsimavai.
- Aalisarneq tamaat silarlullunilu pisakiffiuvoq, ingerlatseqatigiiffimmi pisortaq Carl Christensen oqarpoq.
Avaleraasartorniarnermik ingerlataqartut annerit pingasut, Norge, Savalimmiut Tuluit Nunaallu aqutsinissamik, agguaanissamik Atlantikullu avannaarni imartaminni avaleraasartoorniarsinnaanermik ukioq manna juunimi isumaqatigiissuteqarput. Isumaqatigiissut maannamut 2024-mut, 2025-mut 2026-mullu atuuppoq.
Kattuffiup naalagaaffinnut attuumassuteqanngitsup Marine Stewardship Councilip, MSC, aalisapilunneq pissutigalugu avaleraasartoorniarneq 2019-imili akuersissuteqalersikkumanngilaa.
