Nuummi inuusuttut ammit itsarnitsat misissussavaat
Kalaallit Nunaata Danmarkillu ilisimatusarnikkut suleqatigiinnerisigut Nuummi inuusuttut ammit itsarnitsat misissuissavaat. Pissutissaqarluarporlu.
Suliniummi Next Generation Lab-imi inuusuttut ilisimatusarnermut peqataatinneqarput.
Assi: Frederik Wolff / Statens Naturhistoriske Museum
Nuummi GUX-imi ilinniarnertuunngorniat amernik ukiut 400-t pallillugit pisoqaassusilinnik sapaatip-akunnerata tulliani misissuinermikkut, Kalaallit Nunaata kulturikkut oqaluttuarisaaneranik ilisimatusarnermut suleqataassapput.
– Pereersut, maannakkut pisut siunissamilu pisussat suliunimmi ataqatigiissinneqarput. Inuusuttut namminneq kulturikkut kingornussaminnik misissueqataasinnaalerput — uagullu inuiaqatigiittut kinaassutsitsinnik suminngaanneernitsinnillu nutaanik ilisimasaqalerpugut, Aviâja Rosing Jakobsen oqarpoq. Taannal Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianiit ataqatigiissaarisuuvoq.
Ammit suup amerineraat inuusuttut paasiniassavaat. Itsarsuarnitsaniit proteinit misissornerisigut tamanna paasineqarsinnaavoq.
Statens Naturhistoriske Museum aamma Københavnip Universitetiani Globe Institutte suleqatigalugit misissuisoqarpoq.
- Ilisimatusarneq ungasissumiit ingerlanneqaannarneq ajortoq atuartut paasissagaat neriuutigaarput. Tassa namminneq peqataaffigisinnaallugu allannguiffigisinnaagaat, Statens Naturhistoriske Museumimi suliniummik aqutsisoq Marie Rathcke Lillemark oqarpoq.
Nutaamik ilisimasaqalernissaq inuusuttullu kulturikkut oqaluttuarisaanermik suliaqarnermi qitiusumik inissisimalernissaat anguniarneqarpoq, suleqatigiittut tusagassiuutitigut nalunaarummi allapput.
Nuummi sammisaqartitsineq ilisimatusarnermut suliniummut Next Generation Lab-imut ilaavoq, tassani atuartut qangarsuarmeersunik nassaanik misissuillutik ilisimatusartut suleqatigalugit.
