Ujajaaniartartut peqqarniisaarniartulluunniit pissutigalugit inoqarfik ikuallattoq

Pujoq ussillunilu qernertuinnaq silami qatsungasumi tarrajutsitsilluni ungasissumi nuivoq.

Guvernørip Claus Enevold Paarsip umiatsiamini issialluni pujorsuaq sineriammut siaruartoq takulerpaa. Pujoq inoqarfimmi Arajutsisuneerpoq. Inoqarfimmi illorsuaq ikuallappoq - ilaqutariippassuarnut tassani angerlarsimaffeqartunut annaasaqaataangaatsiarluni.

Sisimiut eqqaani Arajutsisuni ikuallattoq ukiuni hunnorujulikkuutaani puigorneqarsimavoq. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu katersugaasivimmi ilisimatuut tupaallannartumik nassaarnissaasa tungaanut. Bjarne Grønnow Angutinnguaq Olsenilu nassaartuupput. Bjarne Grønnow ukiut 40-t sinnerlugit Nunatta Katersugaasivia sinnerlugu Kalaallit Nunaanni itsarnisarsiornerni assaaqataasarpoq. Itsaq pigisanik soqutiginarnerpaani nassaassagaanni sumi ujarlertoqartariaqarnersoq nalunngilaa.

Taamaammat Arajutsisut misissoqqissaarneqarmat nalaatsornerinnaanngilaq, tassami Carlsbergfonden suliniummut Activating Arctic Heritagemut 27 million koruuningajannik aningaasaliivoq, taassuma UNESCO-p kingornussassiissutai – Kujataa aamma Aasivissuit-Nipisat – 2019-imiilli kulturikkut kingornussarsiai misissorpai.

- Sisimiut eqqaani angalaaraanni 1700-kkunni inuit najugaqarfii takuneqarsinnaapput. Arajutsisut taakkua annersaasa ilagaat, illorsuillu suli takuneqarsinnaapput. Taakku ilaat 20 meterit sinnerlugit takissuseqarpoq Kalaallit Nunaannilu anginerpaanut ilaalluni. Illu taanna misissorniarlugu aallarpugut, Bjarne Grønnow, ullumikkut Issittumi Ilisimatusarfimmi soraarnertut professoriusoq, oqarpoq.

Illorsuarmi inuit 80-it 100-llu akornanniittut najugaqarsimanissaat missingerneqarsimavoq. Itsarnisarsiuut saanikunik, atortunik aserorsimasunik eqqakkanillu allanik amerlasuunik, soorlu inuit illukuinik assaanermi nassaarineqakkajuttunik, nassaassallutik naatsorsuutigaat.

- Suleqatiga Angutinnguaq Olsenilu nateq assallugu qaqutigoortumik nassaarpugut: ikiaq qernertumik aappalaartumillu qalipaatilik qaqortunik toornilik. Kalaallit Nunaanni taamaattumik takunikuunngisaannarsimavunga. Paasiuminaatsorujussuuvoq, Bjarne Grønnow oqarpoq.

Pinerlunniat malersoraat

Bjarne Grønnow nassaaminit tupaallassimagaluarluni, nunap qalipaataa qernertoq aappalaartorlu Danmarkimi assaanerni takuneqarsimasutut ilisarisinnaavaa. Taannami illu ikuallangaatsiarsimagaat pinngortarpoq.

Taamatulli Kalaallit Nunaanni illu qarmagaq ikuallattoq takuneqarnikuunngilaq. Taamaammat apeqqut una pingaarutilik pilerpoq: Illu taama angitigisoq qanoq ililluni ikuallanneqarsinnaagami?

Ikuallatsinneqarsimassasoq ilimagineqarpoq. Ikuallatsitsisut ikuallannissaa qulakkeerniarlugu orsumik illup iluanut kuisisimassagunarput. Itsarnisarsiuut paasisaat ajutoorsimanermut uppernarsaataannaanngillat — pinerlunnermulli takussutissaapput. Kinali pinerluttuua?

Itsarnisarsiuut Arajutsisuni nunami takussutissanik ujaasitillugit oqaluttuarisaanermik ilisimatooq ph.d-nngorniartorlu Emil Andersen Københavnimi Rigsarkivimi 4000 kilometerisut ungasitsigisumiippoq. Tassani allagatoqqat misissorlugit takunnittup oqaluttuaa 1730-meersoq, illoqarfiup ikuallannerata alianartup qanoq pisimaneranik paasinarsisitsisoq, nalaatsornerinnakkut nanivaa. Allattoq tassaavoq guvernøri Claus Enevold Paars eqqaaneqareersoq.

Paarsip Hans Egedep ajoqersuiartornera siammarsaqqinniarlugu niuertoqarfinnillu nutaanik marlunnik - Nuup kangerluani Godthaabimik Nipisanilu, Arajutsisunit kilometerialunnik ungasitsigisumi, Nepisenemik, toqqaviliiniarluni angutit arnallu 100-nit amerlanerusut tikeqatigai.

- Paarsip Nepisenip eqqaaniitilluni Arajutsisunit pujoq takugaa takunnittut oqaluttuarnerannit nalunngilarput. Niuertoqarfik arfanniartut tulaaviattut atorneqarpoq niuertoqarfinnillu toqqaviliiortornermi aningaasarsiorfittut inissisimasussaasorineqarluni. Qallunaat inunnut Arajutsisuniittunut attaveqarluarput. Taamaammat Paarsip sakkutuunik ikittunik ilaqarluni ikuallattoq qamikkiartorpaa, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Qallunaat-norskillu niuertoqarfimmiittut apuukkamik angutit Europamiut arlallit qaqqamut qimaasut takuaat. Paarsip taakku tuluusut ilisaralugit oqaluttuamini allappaa. Niuertoqarfimmiut inuit peqatigalugit ikuallattut qaminniaraluarpaat, qamissinnaannginnamikkuli tunniutiinnartariaqarput.

- Ikuallangaatsiarsimavoq. Itsarnisarsiuunit nassaat naapertorlugit ikuallattoqarnerani nateq aappalaartunngorluni marranngorsimasoq, uumasullu saarngi qaqortuinnanngorsimasut takusinnaavarput. 900 gradit pallillugit kissassuseqarsimasoq tamatuma takutippaa, Bjarne Grønnow oqarpoq.

Kalaallit Nunaanni niuersinnaatitaaneq

Emil Andersen Paarsip takunnittutut oqaluttuarnera aallaqqaammut atuarnianngilaa. Taannami allagaatitigut paasissutissanik amerlasuunik qallunaat nunasiaataasimasut 1728-miit 1731-mut Kalaallit Nunaannut nunasisut akornanni inuunerup qanoq ittuusimaneranik paasinnissinnaalersitsisunik maanna atuaqqissaarpoq. Suliaq tamanna atuakkami nersualaarneqaqisumi “Den allerliderligste skare”-mi, Rasmus Voss aamma Christian Sune Pedersen peqatigalugit allanneqarsimasumi atuarneqarsinnaavoq.

Bjarne Grønnowilli Arajutsisuni nassaarnerminik oqaluttuaa Paarsip oqaluttuaa itsarnisarsiuut nassaaminnik nassuiaanissamut amigaatigigaat Emil Andersenip paasilerpaa.

- Pisoq taama eqqoqqissaartumik allaatigineqartoq qaqutigoortuuvoq. Immikkuullarilluinnarpoq. Nalaatsornerinnarmik iluatsitsineq, Bjarne Grønnow nuannaarluni oqarpoq.

Paarsip takunnittutut oqaluttuarnermini arfannit Europamiut angerlarsimaffitsik peqqarniitsumik aserortersimallugulu pigisaannik tamanik tillissimasut inuit oqaluttuartut oqaatigaa.

- Paarsip umiarsuit Tuluit Nunaanneersut, ungasinngitsumi kisarsimasut, siornatigullu assingusumik peqqarniisaartutut oqaatigineqarsimasut pasivai. Paarsilli inuttat paasitimmagit misiarput, Emil Andersen oqaluttuarpoq.

Europamiut nunat arlallit 1700-kkut aallartinneranni ukiuni qulikkuutaani Kalaallit Nunaanni niuernikkut soqutigisaqarput, arferullu orsuanik piumaneqarluartumik – ilaatigut Europami aqqusinerni qaammaqqutigineqartartumik – pisariaqartitsisoqarneruleriartortillugu umiarsuit hunnorujulikkaat Kalaallit Nunaanni pisuussutinik erlinnartunik pissarsiniarlutik Kalaallit Nunaata kitaanut aallartinneqarput.

Hans Egedep 1721-mi Kalaallit Nunaannut tikinnerata kingorna Danmark unammillertunngorpoq. Danmarkilli Kalaallit Nunaat nunagigaluaraa ilisimaneqarluaraluartoq tamanna pissutigalugu Danmarki kisermaassilluni kalaallit nioqqutissaannik niuersinnaanngitsoq Europami naalagaaffiit allat isumaqarput.

- Danmarkip arferup orsuinik Kalaallit Nunaanneersunik niuernermi kisermaassilersinnaaniassagamik tuluit Hollandimiullu Kalaallit Nunaannit anissasut kissaatiginerpaagaat erseqqippoq, Emil Andersen oqarpoq.

Taamaammat sakkutuut Nipisani niuertoqarfimmiipput, pallittaalisaliornissarlu pilersaarutigineqarluni. Arajutsisuni inuit qallunaat assiginagit unammillerneq soqutiginngilaat — akerlianilli.

Europamiut inuillu avannaaneersut kujataaneersullu inoqarfik naapittarfittut atorlugu nioqqutiminnik paarlaaqatigiittarput.

- Inuit niuillaqqissuugamik niuerumasut amerlanerunerat atorluartarpaat. Tamanna unammilleqatigiinnermik pilersigaangat akit qaffattarput. Naapertuuttumik niuerneruvoq. Orsoq atussanngisaq tunerusunnarpoq, taarsiullugulu savimineq, sapangaaqqat Europamiullu atisaat pissarsiarineqartarput, Bjarne Grønnow oqarpoq.

Taamaammat peqqarniisaartut

Sooq tuluit umiartortut inuit saassussimaneraat nalunarpoq. Marlunnik nassuiaatissaqartoq Bjarne Grønnow Emil Andersenilu isumaqarput.

Danmarkip Europami nunanik allanik tatisiniarneranut qisuariaataalluni peqqarniisaartoqarsimasinnaavoq, imaluunniit piiaanerusinnaavoq.

- Hollandimiut tuluillu qallunaat inunnik niueqateqarnerat soqutiginngilaat. Taamaammat tuluit umiartortut Arajutsisumiunut, qallunaanut qanimut attaveqarluartutut ilisimaneqartunut, takutitserusussimassapput, oqaluttuarisaanermik ilisimatooq ph.d-nngorniartullu ilaat Emil Andersen oqarpoq.

Tuluit inuit qunulersinniarlugit qallunaallu nunasiaataannit ungasillinniarlugit peqqarniisaarniarfigigunarpaat. Qallunaat attorneqarsinnaanngillat. Niuertoqarfik 30-nik sakkutooqarpoq, tamannalu Danmarkip Tuluillu Nunaata akornanni attaveqatigiinnemrut ajornartorsiutinngussaaq.

Immaqa piiaasoqarsimasinnaavoq. Europamiut inuillu naapinnerat toqoraasoqarneratigut aallarussisoqartarneratigullu nakuuserfiusumik pisimasinnaasoq ilisimaneqarpoq. Assersuutigalugu 1605-imiit 1660-imut Europamiut kalaallit 30-t angullugit amerlassusillit – amerlanersaat Hollandimiut umiarsuaannit – akiliisitsillutik Amsterdamimi takutinniarlugit aallarussimagaat ilimagineqarpoq.

Tuluit inunnut piiaasutut 1730-mi suli tusaamanerlugaapput. Hollandimiut qallunaallu akerliannik tuluit kalaallit ajoquserniarneri pinngitsoortinniarlugit malittarisassaqaratillu inatsisinik maleruagassaqanngillat.

- Umiarsuarpassuit ukiut tamaasa Kalaallit Nunaannut arfanniarlutik tikittarput, pisaqanngikkaamillu ujajaaniarlutik nunamut tikittartut takorloorneqarsinnaavoq. Tassani inuit nioqqutillu tuniniarneqartussatut Europaliaanneqarsimasinnaapput, Emil Andersen oqarpoq.

Qallunaat ikuallattoq atornerlukkaat

Nunap inuisa ’ikinngutinnerfiginissaat eqqissisimasuunissaallu’ danskinit erseqqissarneqarpoq. Inuit pissutissaqanngitsumik ajortumik pineqarpata toqumik pillaasoqarsinnaavoq. Taamatut politikkeqarneq niuertoqarfeqarneq iluatsilluassappat inuit qallunaat norskillu nunasiaateqartunut tatiginnittariaqartut naliliinermut attuumassuteqarpoq.

Arajutsisunili ikuallattoqarnera namminneq iluaqutissamittut atorluarpaat. Tassami Europamiut ulorianartuusut qallunaat inussiarnersuullutillu illersuisuusut pisup ersarissumik takutippaa.

Inunnik ajortunik ullut ilaanni umiarsuarmik tikikkumaartunik toqoraajumaartunillu peqartoq - orsumulli akileraarummik taaneqartumik akiliisoqarpat qallunaat kunngiat illersuiumaartoq Hans Egedep inuit 1724-mili oqaluttuutilerpai.

- Inuit kunngimut akileraartarnissaat eqqortumik isumaqarfiginiarlugu peqqarniisaarneq atorneqarpoq, taamaalilluni kunngip inuit Europamiunit ajortunit allanit illersorsinnaavai. Oqaluttuami matumani ikuallaasoqarnera qujarunnartuuvoq, Emil Andersen oqarpoq.

Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani pisimasoq taartoq tamanna iluatsitsinermik pikkorissuunermillu piariaqartitsiffiusimasoq Bjarne Grønnow Emil Andersenilu tamarmik oqarput. Pisimasoq taanna maanna UNESCO-p kingornussassatut illersugaa Aasivissuit-Nipisat pillugu oqaluttuassartamut ilanngunneqarsinnaavoq – tamatumalu inuit Europamiullu naapinnerat nutaanik periarfissaqalersitsisinnaannanngitsoq, aammali alianartumik kinguneqarsimasoq takutippaa.