Thulemiit ilisimasassarsiornerup tallimaat, Knud
Rasmussenip, Qaavigarsuup, Mitip Arnarulunnguullu Kalaallit Nunaanniit Canadap
nunatarsuanut issittumut kiisalu Alaskap avannarpasinnerusortaaniittumut,
nunanik ilisimaneqanngitsunik naggueqatigiillu inuit pillugit
ilisimasassarsiorlutik qimussimik 18.000 kilometerinik isorartutigisumik
angalanerisa ukiut 100-nngortorsiornera atuakkamik saqqummersitsinikkut
Arnarulunnguullu eqqaassutissaata uleerneqarneratigut malunnartinneqarpoq.
“Illeqartinnak angalaneq apuuffeqanngilaq,” eqqaassutissami
allassimavoq. Taanna atuakkiortup itsarnisarsiuullu Pauline Knudsenip atuakkiaa
“Arnarulunnguaq” peqatigiiffimmit Arnarulunnguamit aaqqissuunneqartumi
saqqummersinneqarnissaa sioqqutilaarlugu uleerneqarpoq.
Thulemiit ilisimasassarsiornerup tallimaat, Knud
Rasmussenip, Qaavigarsuup, Mitip Arnarulunnguullu Kalaallit Nunaanniit Canadap
nunatarsuanut issittumut kiisalu Alaskap avannarpasinnerusortaaniittumut,
nunanik ilisimaneqanngitsunik naggueqatigiillu inuit pillugit
ilisimasassarsiorlutik qimussimik 18.000 kilometerinik isorartutigisumik
angalanerisa ukiut 100-nngortorsiornera atuakkamik saqqummersitsinikkut
Arnarulunnguullu eqqaassutissaata uleerneqarneratigut malunnartinneqarpoq.
“Illeqartinnak angalaneq apuuffeqanngilaq,” eqqaassutissami
allassimavoq. Taanna atuakkiortup itsarnisarsiuullu Pauline Knudsenip atuakkiaa
“Arnarulunnguaq” peqatigiiffimmit Arnarulunnguamit aaqqissuunneqartumi
saqqummersinneqarnissaa sioqqutilaarlugu uleerneqarpoq.
- Atuakkamik saqqummersitsinikkut Arnarulunnguup oqaluttuarisaanermi
pingaaruteqassusaa takutinniarparput. Maannamut inughuit Arnarulunnguullu
Thulemi ilisimasassarsiornermi tallimassaanni peqataasimanerat immikkut
pingaartinneqarsimanngilaq, Arnarulunnguullu inissisimaffia ilisimasaalu aamma
pingaartinneqarsimanatik, Pauline Knudsen oqarpoq.
Arnarulunnguaq mersortartuinnaanngilaq
Atuakkiortoq Knud Rasmussenip toqqorsiviani Arnarulunnguaq pillugu
allanniarluni qulaajaavoq, Arnarulunnguarli pillugu paasissutissat
annikitsuinnaapput. Knud Rasmussenip saqqummersitaani Arnarulunnguaq
quppernerup affaani allaaserineqarpoq, New Yorkimilu misigisai tupinnartut
qupperneq ataasingajaannaalluni.
Atuagassiami Tidens Kvinderimi Arnarulunnguup Københavnimut tikinnerata
quppernerit marluk pingasullu akornanni allaaserineqarpoq.
- Knud Rasmussenip ullorsiutaani qaqutigut eqqaaneqartarpoq.
Arnarulunnguaq qimussimik angalanermi mersortartuunera eqqaaneqartarpoq,
kisiannili mersortartuinnaanngilaq, Pauline Knudsen oqarpoq.
Atuakkap aallaqqaataani Avanersuarmi inuunera issittumilu inuuneq
oqaluttuarineqarput.
- Oqaluttuani siusinnerusuni mersortartuunera atisaliorsinnaaneralu
pingaarnertut sammineqarsimapput, inuttulli pissusia tamaat
ilanngunneqarsimanani. Issittumi inuuginnarnissamut pikkorissimavoq,
misigisassarsiortartuullunilu. Ilisimasassarsiorlutik angalasut issittumi
inuuneq pillugu, sikkorluttumi qanoq ingerlasoqarsinnaanera, sila pillugu
ilisimasanik tassanngaanniit pissarsisarput tamannalu ilisimatusartunut
pingaaruteqarpoq. Inuit arnat atugaat pillugit paasisaqarfigaat,
ilisimatusartummi angutit ilaasa paqumigisaannik paasisanik katersimmat,
Pauline Knudsen oqarpoq.
- Atuakkap saqqummersinneqarneratigut eqqaassutissallu
uleerneqarneratigut oqaluttuarisaanerput kulturerpullu pisuunnguallattoq
neriuutigaara, Pauline Knudsen oqarpoq.
Angalaneq artornartuinnaanngilaq
Karo Thomsen Fleischerip, uinilu Uno Fleischer, Thulemit qimussimik
ilisimasassarsiornerup aqqutaatigut 1990-ikkunni qimussimik angalapput.
Taassumalu atuakkamut aallarniut allappaa.
- Inuppassuit assigalugit Arnarulunnguaq nukissamik aallerfigisarpara.
Ukiut 100-t matuma siornatigut angalaqataasimanera eqqarsaatigigaanni,
issittumi qimussimik angalaneq tunngaviusumik allanngorsimanngilaq, naak
teknikkikkut siuariartoqaraluartoq. Issittumi qimussimik angalatillunga
Arnarulunnguaq nukissannik aamma aallerfigisarpara. Eqqarsarlunga taakkua
angalaneq anigorsinnaappassuk uanga aamma taamaaliorsinnaavunga. Arnarulunnguaq
eqqarsaatigalugu nukissaqalersarpunga, Karo Thomsen Fleischer, peqatigiiffimmut
Arnarulunnguamut ilaasortaq, oqarpoq.
Peqatigiiffik Arnarulunnguami siulersuisuni ilaasortat tassaapput; Asii
Chemnitz Narup, Tukummeq Qaavigaq, Mille Søvndahl Pedersen, Aviâja Lyberth
Lennert, Jens Danielsen aamma Aqqaluk Lynge.
Arnarulunnguaq pillugu atuakkiaq kalaallisut qallunaatullu Pauline
Knudsenimit allanneqarsimavoq, tuluttut Aleqa Hammondimit nutserneqarsimalluni.
Paasisassarsiorluni angalanermi nunap assinga Jette Brandtimit suliarineqarpoq,
atuagarlu Nina Spore Kreutzmannimit assiliartalersorneqarluni. Arnarulunnguaq
pillugu taalliaq Aqqaluk Lyngep 1978-imi allagaa aamma atuakkamiippoq.
