Eqqumiitsuliortoq savalimmiormiu Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallissaarisoq

Vejlep qeqqatigut inissiat sanioqqullugit inuit aqqutaatigooraanni erfalasut marluk maluginiagassaapput - Kalaallit Nunaata Savalimmiullu erfalasui. Erfalasut taakkua nunani avannarlerneersut marluk tunuanniippoq eqqumiitsulianik saqqummersitsivik nutaaq Thordals (Frederik Thordalimit pigineqartoq), maannakkut Savalimmiormiup eqqumiitsuliortup Edward Fugløp saqqummersitaanik takuniaaffigineqarsinnaasoq. Saqqummersitani pingaarnertut takuneqarsinnaapput eqqumiitsuliai sisamat, eqqumiitsuliortup nunat pingasut Naalagaaffeqatigiinneranni atuuffiit pillugit takorluugai.

Saqqummersitsinermi sinaakkutigineqartut pissusissamisuuginnartutut ipput: Qallunaat Nunaanni eqqumiitsulianik saqqummersitsiviit ilaat, Savalimmiormiut kalaallillu eqqumiitsuliaannik tuniniaaviusartoq. Nunat taakku pingasut tamarmik sumiiffimmi saqqummersinneqarput.

- Eqqumiitsuliortoq Naalagaaffeqatigiinnermi nunanut pingasut pillugit siulliulluni saqqummersitsigunarpoq. Eqqumiitsuliat nalinginnaasumik kalaallit-qallunaallu imaluunniit savalimmiormiut-qallunaallu pillugit suliaasaraluarput, eqqumiitsuliortoq Klaksvikimi inunngortoq nassuiaavoq, nangipporlu:

- Naalagaaffeqatigiit siunissaat pillugu politikkikkut sammisaqarnianngilanga - Naalagaaffeqatigiinnerli pillugu takorluukkannik saqqummersitsillunga.

Eqqumiitsuliai sisamat avatangiisinut, inuiannut illersornissamut tunngasunik imaqarput. Aamma jokeri ilaavoq. Eqqumiitsuliat nunat pingasuusut nalunnginneqaataat sakkuiluunniit aallaavigalugit suliaapput – ataatsikkullu saqqummersinneqarlutik, soorlu Edward Fugløllu oqarneratut: “Kalaallit Nunaata, Savalimmiut Danmarkillu assigiinngissutaat annertuut, minnerunngitsumillu kulturikkut assigiinngissutaat” ersersillugit.

Edward Fuglø Københavns Designskolemi (ullumikkut akademimut ilaasumi) ilinniarsimasoq savalimmiormiut isumaannik takorluuisinnaassuseqarluni ersersitsisartutut nalunnginneqarpoq – suliaanilu qungujunnarsinnaasut ilaakkajupput, amerlanertigut pissanganartunut akulerunneqarsimasarlutik. Naalagaaffeqatigiinneq pillugu suliaani sisamaasuni aamma tamanna maluginiarneqarsinnaavoq. Misissuinerminut atatillugu ilaatigut eqqornaveeqqutit qanoq atorneqartarnersut ilinniarsimavai.

Saqqummersitsivimmiittut nuannarinnittut

Ammaanersiornermi Annette Bogø Lyberth uinilu Rasmus Lyberth peqataapput. Edward Fuglø Atlantikup Avannaamiuisa illuutaanni aamma Kalaallit Illuutaanni Odensemiittumi, maanna pisortaaffigisamini, suleqatigisarsimavaa. Edward Fuglø Odensemi Atlantikup avannaamiuisa illuutaanni iikkami qalipagaq ilisimaneqarluartoq ”Svanedronningen/Svanadrotningin”-imik qalipaanissaanik 2013-imi suliakkerneqarpoq. Suliaq qaammatini marlunni ingerlanneqarpoq.

Annette Bogø Lyberthip taassuma eqqumiitsuliai nuannareqai, soorlu imatut oqartoq:

- Suliai tamatigut eqqarsaatigilluagaasarput, nalitsinnilu pisut pillugit quiatsannartumik akullugit isummersinnaasarluni. Nuannareqaara, oqarpoq.

Annette naapertorlugu Naalagaaffeqatigiinneq pillugu suliaani pingaarnerni sisamani aamma takuneqarsinnaavoq.

- Naalagaaffeqatigiinnermi immikkoortut pingasut isornartorsiorlugit nuannersumik aallaaveqarluni takutippaa, Annette Bogø Lyberth oqarpoq, nangipporlu:

- Naalagaaffeqatigiinnermi kulturit assigiinngitsorpassuit pingasuugaluartut nunarsuaq tamakkerlugu unammilligassarpassuaqarpugut ataatsimoorfigisatsinnik. Assersuutigalugu silap pissusaata allanngoriartornerani ajornartorsiutit issittumilu isumannaallisaanikkut soqutigineqaleraluttuinnarneq. Tamanna nuannersumik ersersippaa.

Peqataasut 200-ngajaat

Ammaanersiornermi peqataasoq kingulleq animmat aaqqissuussarlu iluatsilluarmat saqqummersitsivimmik piginnittoq nuannaarpoq. 200-t inorlugit takuniaapput eqqumiitsuliallu qulit tunineqarlutik.

- Naalagaaffeqatigiinneq pillugu suliat sisamat Danmarkip, Kalaallit Nunaata Savalimmiullu ataqatigiinnerat pillugu Edward Fugløp isumaliutersuutaanik imallit taama soqutigineqartiginerat uannut Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu najugaqarsimasumut soqutiginarpoq, Frederik Thordal oqarpoq, nangillunilu:

- Edwardip eqqumiitsulioriaasia nassuiassagukku isiginnittaasia nuannersumillu maluginiagaqartarnera taasinnaavakka. Nunarsuarmut qanoq isiginninnini aallaavigalugu qalipaasarpoq, suliani aqqutigalugit ilinniartitsiniarpalaarani, takuneqarsinnaalluarlunilu qanoq eqqarsaatersuuteqarnersoq.

Saqqummersitsineq novembarip 13-iata tungaanut takuniarneqarsinnaavoq.