-
Ingerlalluaqaat. Suli ...
Qallunaat
aappariit ilinniartitsisut Oqaatsunut tikerlaat sulinerat pillugu nunaqarfimmi
aqutsisup naliliinera akuersaarpaluppoq.
Allakkaminili nalorninartut pillugit aamma qulalaarnini ilannguppaa.
Ilulissat
avannaaniittumi nunaqarfimmi inuuneq nipaatsoq ilinniartitsisut nutaat qanoq
sivisutigisumik najussavaat? Ilinniartitsisullu aappariit marlunnik
qitornallit, marsviiniutillit Nokiamik atilimmik nunaqarfiarannguami 40-t
missiliorlugit innuttalimmi najugaqarneq sapissanngilaat?
Taassumali
qularnera Harald la Courip Lene Leedillu kimeerutsippaat. Oqaatsuni
najugaqarnertik nuannaringaaramikku ukiuni arfineq-marlunni najugaraat.
Nunaqarfimmi ataatsimoorfiusumi ”kikkut tamarmik ilaqutariikkaarfianni”
akuulerput.
Lene Leed
nunaqarfimmi ulluinnarni inuuneq pillugu atuakkiorpoq. Arnat ulluat, anorersuaq
sikuialerneq, umiarsuarmik takornariat perorsarsimanngitsut, toqu
pinngortitarsuarmi angeqisumi qamasoq, poorlunillu qerisunik aallerneq
inuunermut ulorianartorsiortitsisinnaanera pillugu atuakkiorluni.
Uterfigeqqissavarput.
Lene Leedip
atuagaq ”Den dag solen stod op” (Seqerngup nueqqaarfia aaqq.) qitornani
inersimasut marluk, Nikoline aamma David, suleqatigalugit allappaa. Ullorsiutai
2007-imiit ukiuni arfineq-marlunni allatai aallaavigalugit atuakkiaavoq.
-
Eqqumiitsunik nuannersunillu pisoqartarnikuungaarmat allattariaqarsimavakka.
Aanaakkut
qitornarlu tunissut
Manasse
Berthelinelu Oqaatsuni »aanaakkuupput«. Aappariit utoqqaat sunik tamanik
ataqatigiisitsisuullutik.
-
Isumaqarpunga Rodebayip taama alianaatsigineranut taakkua pissutaaqataasut,
Lene Leedip nunaqarfimi qanga hollandimiusut aqqa atorlugu oqarpoq.
Rodebay Fish
nunaqarfimmi qitiuvoq. Tassani angutit arfineq-pingasut qulingiluat akornanni
aalisakkanik qullukkiortarput. Lars nunaqarfiup siulittaasuunermi saniatigut
suliffissuarmi aamma pisortaavoq, atuarfimmi siulersuisuni siulittaasuuvoq
kommunefogediullunilu. Nulia Anne Marie meeqqanik paarsisuuvoq.
Hans,
inunngorami oqimaatsuugami Nuunorujummik taaneqartartoq, imermik
innaallagissamillu pilersuinermik nakkutilliisuuvoq nulialu Birthe nunaqarfiup
allaffiani sulisarluni.
Nunaqarfimmi
niuertoq Taqi ukiorpassuarni aalajaatsumik sulisimanini pillugu Dronningip
nersornaasiuttagaanik nersornaaserneqarpoq. Soraarnerussutisialik Pavia
qaannamik angalasartuni kingullersaavoq pedelitullu sulisarluni. Atorfik
ernerminut Nukamut ingerlateqqippaa.
- Ukiumut
ulluni 360-ini, nalunaaqutaq kaajallallugu sulisarpoq, aputaajaalluni, atuarfik
oqaluffillu paaralugit. Anartarfiup puuinik aallertarpoq. Nuka
sulinngiffeqarneq ajorpoq, Lene Leedip atuakkiamini oqaluttuaraa.
Eqqissiivilluni
Lene Leed
uialu Harald nunaqarfimmut nuunnerminni Kalaallit Nunaannut aatsaat
tikinngillat. Ukiorpassuarni Ilulissani ilinniartitsisutut sulinikuupput.
Misigisassarsiorlutik Kalaallit Nunaannut nuunnikuupput. Ulaperulunneq
uippakajaarnerlu qimallugit. Ilulissani tamanna aamma iluatsippallaanngilaq.
Oqaatsunili
inuuneq oqitsuullunilu siunertaqarluarpoq.
- Nunaqarfik
uippakajaarfiunngilaq, juulleriartuani ullorsiutiminut ilaatigut allappoq.
Juulli aamma uippakajaarutaanngilaq.
- Tamatta
imertarpugut. Imeq kuseriarnermilluunniit asuliinnartinngilarput tassami
nammineerluta imertartariaqartaratta. Imeq serminit imaanut nammineq
aasatsinnit pisarparput. Uulia dunkinik uniarlugu angerlaattarparput. Suut
tamarmik nammineq assartuunneqartarput. Inuit uniartuarput. Ulapporipput.
Aallaqqaammut nunaqarfik ATV-nik soqanngilaq.
-
Uumaniarluni iliuuseqartariaqarneq siunertarineqarpoq. Uuliamik
petroliumilluunniit nammineq aallinngikkuit qiullutit toqusinnaavutit.
-
Aningaasaateqanngikkuit aalisartariaqarputit. Nammineq akisussaaffik paaraat.
Nunaqarfimmili innuttaasut aamma avitseqatigiinnissartik pikkoriffigaat.
Igaaminnik amerlanaarisimagunik sanilitik sianerfigisarpaat neriartoqqullugit.
- Inuit
tamarmik pingaaruteqarput. Kinaassutsit akuerineqartarput. Aaqqiagiinngikkaanni
aaqqiisoqaqqittariaqarpoq. Nunaqarfimmiut ilumikkiussineq ajorput.
Milliardæri
Nunaqarfik
piffissami sivisuumi avinngarusimasarpoq, sikoqarnera anorersuarluunnit
pissutigalugu tikinneqarsinnaanani. Pajuttaat kingulleq tikimmat ukiukkut
nerisassat, juullimut tunissutissat ukiortaamullu qummoroortaatissat immap
naqqanut nakkarput. Umiarsuup naalagaa kranimillu aquttoq atorfimminni
nutaajummata.
Pisiniarfimmi
nioqqutissanut ilitsiviit affaannarmik imaqarput, qerititsivillu puulukit
pamiunik qerisunik ulikkaarpoq. Qummut ammullu ingerlasoqartarpoq »Ullut
tamaasa illartoqartariaqarpoq. Tamaanngippat napparsimasoqalissaat,« Lene Leed
oqarpoq.
Aasakkut
takornariarpassuit Oqaatsunut tikerartarput. Igalaakkut ilummut marsertarput.
Illunut isaasarput, inuillu kaffilleraangata torisaarneq ajorlutik.
Takornariat
tikittarnerannit nunaqarfimmiup marserneqarnerujussuarmi saniatigut
pissarsiaqangaarneq ajorput. Pisorli ataaseq immikkuullarippoq. Ullulli ilaanni
Microsoftimik pilersitsisup Paul Allenip umiarsuaa 1,3 milliardinik akilik,
qulimiguulinnik marlunnik aqqartartumillu usisoq tikippoq. Tunissutissanik
nassarpoq: Hawaiimiutut atisanik, isumannaallisaanermi kamippaat, naasuliviit,
qarliit tungujortunik qalipaatillit, ilaat ima angitigisut angutit marluk
atisinnaallugit.
Qarliit
anginerpaartaat nunaqarfimmiut arnartaasa killoriarlugit mersorlugit
taskiliaralugit pooqattaliareriarlugit takornarianut allanut tikittunut
tuniniarpaat.
Toqu
ajaperlugu
Taamatut
ingerlaaruujoortoqarpoq.
Qeqertarsuup
Tunuani pinngortitarsuaq naliitsuuvoq.
- Ullaakkut
iteraangami igalaakkullu silammut itsuartarnera pillualissutigisarpara, Lene
Leed oqarpoq.
Silali
naakkittaassinnaasaqaaq. Ilulissap takusap tulliuttup tunuani toqu
utaqqiinnarsinnaasartoq taassuma misigaa.
Ukiorisseruttoraa
illuaqqamut ilaquttatik tikeraaqqallugit eqqaalerpaat poorlut
qeritsitsiviminnut puiorsimallugit. Ernera David qamuteralannik aallerumavoq.
Aallaqqammersoq siku qupivoq pujorlu pulalluni. Isumaalunneq angeqaaq.
»Asasara
Guuti, sooq nunarsuup ilaanut poorlunik aallernerinnarmi toqussuteqarfiusinnaasumut
pitippigiut?« Lene Leedip nalunaaquttap akunnerini arlalinni ernermi
tikiuteqqinnissaata tungaanut eqqarsaataani oqaatsit kaavipput.
Ulloq alla
nammineq ajunaangajavippoq, taanna umiatsiaaqqamiit qaanngumut ikaarniartilluni
nakkarpoq. Nunaqarfimmiup piffissaq kingulleq atorlugu nusuppaa
itisuumukarnissaraluanillu annaallugu.
Silap
pissusiata allanngoriartornera ajorluinnarpoq. Lene Leed Qeqertarsuup Tunuani
1980-ikkunni biilertarpoq. Taamanikkut Aasianniit Qeqertarsuarmut
taxartoqarpoq. Ukiut 17-ini Kalaallit Nunaanniinnerani silap pissusia
allanngorluinnarsimavoq.
- Sikukkut
pisarnitsitut qimussersinnaanngilagut. Iluliarsuit angisuut kassunik mikisunik
taarserneqarpoq, taamaattumillu piniariarnissaq ajornakusoornerulerluni. Allaat
sivikitsumik angallammik Ilulissanukarneq navianarseqqavoq. Siku poortuivoq.
Kassut mikisut motoori ajoqusersinnaavaat. Iluliarsuit angisuut aseroraangamik
tassaarsuartut ittunik malliortitsisarput.
Nappaat ilungersunartoq
Lene Leed
Huntingtonimik toqussutaasinnaasumik nappaateqalerami, ilaatigut qaratsamut,
nukinnut iisisarnermut eqquisinnaasumik, Rigshospitalimukartariaqalerpoq.
Tassunnassaguni umiatsiaaqqami ammasumi Ilulissanukartariaqarpoq.
Naak
sisamanngornerit tamaasa qulimiguulimmik nunaqarfik tikinneqartaraluartoq
kikkut tamarmik umiatsiaaqqamik aallartariaqartarput.
Danmarkimi
katsorsartippoq nappaataanut oqilisaataasumik. Nunaqarfimmiut isumassuinerat
malugisinnaavaa. Pisuttuaraanga alaatsinaattarpaat. Paniata apersortinnerani
nerisassanik nassataqarput. Utoqqaat napparsimasullu isumassorneqartarput.
Juullip nalaani nunaqarfimmioqatiminnut napparsimmavimmi uninngasunut
imaluunniit utoqqaat illuanniittunut sianertarput juullerpaluttunillu
tussiarfigisarlugit, taamaalillutik taakku juullerpalaarneq aamma
misiginiassammassuk.
Ukiulli
marluk napparsimareerluni Lene Leed ilaquttanilu Danmarkimut utertariaqalerput.
Nikoline 9. klassimi atualertussaavoq angajoqqaamilu saniatigut allamit
ilinniartinneqarnissani pisariaqartillugu.
- Erneq
tammaraluartutut tikilluaqquneqartarpugut. Tikilluni pilluarneq taama ittoq
misigalugu tuppallernarpoq. Nunaqarfik maqaasivara, Lene Lieed oqarpoq.