Nunaqarfimmi ataqatigiinneq

Lene Leed Oqaatsuniinnermini pingaarutilinnik ilikkagaqarpoq: Inuit tamarmik pingaaruteqarput. Nammineq imertartortoqartarmat imermik asuliinnaq atuisoqassanngilaq. Inuuginnarniaraanni tunniussisinnaasariaqarpoq. Sanilillu ikiuunnissaminnik piareersimajuaannarput.

40-t missaannaaniittut nunaqarfimmiuugaluartut pikialaartitsisoqartarpoq.
Saqqummersinneqarpoq

- Ingerlalluaqaat. Suli ...

Qallunaat aappariit ilinniartitsisut Oqaatsunut tikerlaat sulinerat pillugu nunaqarfimmi aqutsisup naliliinera akuersaarpaluppoq. Allakkaminili nalorninartut pillugit aamma qulalaarnini ilannguppaa.

- Ingerlalluaqaat. Suli ...

Qallunaat aappariit ilinniartitsisut Oqaatsunut tikerlaat sulinerat pillugu nunaqarfimmi aqutsisup naliliinera akuersaarpaluppoq. Allakkaminili nalorninartut pillugit aamma qulalaarnini ilannguppaa.

Ilulissat avannaaniittumi nunaqarfimmi inuuneq nipaatsoq ilinniartitsisut nutaat qanoq sivisutigisumik najussavaat? Ilinniartitsisullu aappariit marlunnik qitornallit, marsviiniutillit Nokiamik atilimmik nunaqarfiarannguami 40-t missiliorlugit innuttalimmi najugaqarneq sapissanngilaat?

Taassumali qularnera Harald la Courip Lene Leedillu kimeerutsippaat. Oqaatsuni najugaqarnertik nuannaringaaramikku ukiuni arfineq-marlunni najugaraat. Nunaqarfimmi ataatsimoorfiusumi ”kikkut tamarmik ilaqutariikkaarfianni” akuulerput.

Lene Leed nunaqarfimmi ulluinnarni inuuneq pillugu atuakkiorpoq. Arnat ulluat, anorersuaq sikuialerneq, umiarsuarmik takornariat perorsarsimanngitsut, toqu pinngortitarsuarmi angeqisumi qamasoq, poorlunillu qerisunik aallerneq inuunermut ulorianartorsiortitsisinnaanera pillugu atuakkiorluni. Uterfigeqqissavarput.

Lene Leedip atuagaq ”Den dag solen stod op” (Seqerngup nueqqaarfia aaqq.) qitornani inersimasut marluk, Nikoline aamma David, suleqatigalugit allappaa. Ullorsiutai 2007-imiit ukiuni arfineq-marlunni allatai aallaavigalugit atuakkiaavoq.

- Eqqumiitsunik nuannersunillu pisoqartarnikuungaarmat allattariaqarsimavakka.

Aanaakkut qitornarlu tunissut

Manasse Berthelinelu Oqaatsuni »aanaakkuupput«. Aappariit utoqqaat sunik tamanik ataqatigiisitsisuullutik.

Manasse Berthelinellu illuat. Utoqqaat aappariit nunaqarfimmi ataqatigiissitsipput.

- Isumaqarpunga Rodebayip taama alianaatsigineranut taakkua pissutaaqataasut, Lene Leedip nunaqarfimi qanga hollandimiusut aqqa atorlugu oqarpoq.

Rodebay Fish nunaqarfimmi qitiuvoq. Tassani angutit arfineq-pingasut qulingiluat akornanni aalisakkanik qullukkiortarput. Lars nunaqarfiup siulittaasuunermi saniatigut suliffissuarmi aamma pisortaavoq, atuarfimmi siulersuisuni siulittaasuuvoq kommunefogediullunilu. Nulia Anne Marie meeqqanik paarsisuuvoq.

Hans, inunngorami oqimaatsuugami Nuunorujummik taaneqartartoq, imermik innaallagissamillu pilersuinermik nakkutilliisuuvoq nulialu Birthe nunaqarfiup allaffiani sulisarluni.

Nunaqarfimmi niuertoq Taqi ukiorpassuarni aalajaatsumik sulisimanini pillugu Dronningip nersornaasiuttagaanik nersornaaserneqarpoq. Soraarnerussutisialik Pavia qaannamik angalasartuni kingullersaavoq pedelitullu sulisarluni. Atorfik ernerminut Nukamut ingerlateqqippaa.

- Ukiumut ulluni 360-ini, nalunaaqutaq kaajallallugu sulisarpoq, aputaajaalluni, atuarfik oqaluffillu paaralugit. Anartarfiup puuinik aallertarpoq. Nuka sulinngiffeqarneq ajorpoq, Lene Leedip atuakkiamini oqaluttuaraa.

Eqqissiivilluni

Lene Leed uialu Harald nunaqarfimmut nuunnerminni Kalaallit Nunaannut aatsaat tikinngillat. Ukiorpassuarni Ilulissani ilinniartitsisutut sulinikuupput. Misigisassarsiorlutik Kalaallit Nunaannut nuunnikuupput. Ulaperulunneq uippakajaarnerlu qimallugit. Ilulissani tamanna aamma iluatsippallaanngilaq.

Oqaatsunili inuuneq oqitsuullunilu siunertaqarluarpoq.

- Nunaqarfik uippakajaarfiunngilaq, juulleriartuani ullorsiutiminut ilaatigut allappoq. Juulli aamma uippakajaarutaanngilaq.

- Tamatta imertarpugut. Imeq kuseriarnermilluunniit asuliinnartinngilarput tassami nammineerluta imertartariaqartaratta. Imeq serminit imaanut nammineq aasatsinnit pisarparput. Uulia dunkinik uniarlugu angerlaattarparput. Suut tamarmik nammineq assartuunneqartarput. Inuit uniartuarput. Ulapporipput. Aallaqqaammut nunaqarfik ATV-nik soqanngilaq.

- Uumaniarluni iliuuseqartariaqarneq siunertarineqarpoq. Uuliamik petroliumilluunniit nammineq aallinngikkuit qiullutit toqusinnaavutit.

- Aningaasaateqanngikkuit aalisartariaqarputit. Nammineq akisussaaffik paaraat. Nunaqarfimmili innuttaasut aamma avitseqatigiinnissartik pikkoriffigaat. Igaaminnik amerlanaarisimagunik sanilitik sianerfigisarpaat neriartoqqullugit.

- Inuit tamarmik pingaaruteqarput. Kinaassutsit akuerineqartarput. Aaqqiagiinngikkaanni aaqqiisoqaqqittariaqarpoq. Nunaqarfimmiut ilumikkiussineq ajorput.

Milliardæri

Nunaqarfik piffissami sivisuumi avinngarusimasarpoq, sikoqarnera anorersuarluunnit pissutigalugu tikinneqarsinnaanani. Pajuttaat kingulleq tikimmat ukiukkut nerisassat, juullimut tunissutissat ukiortaamullu qummoroortaatissat immap naqqanut nakkarput. Umiarsuup naalagaa kranimillu aquttoq atorfimminni nutaajummata.

Pisiniarfimmi nioqqutissanut ilitsiviit affaannarmik imaqarput, qerititsivillu puulukit pamiunik qerisunik ulikkaarpoq. Qummut ammullu ingerlasoqartarpoq »Ullut tamaasa illartoqartariaqarpoq. Tamaanngippat napparsimasoqalissaat,« Lene Leed oqarpoq.

Aasakkut takornariarpassuit Oqaatsunut tikerartarput. Igalaakkut ilummut marsertarput. Illunut isaasarput, inuillu kaffilleraangata torisaarneq ajorlutik.

Takornariat tikittarnerannit nunaqarfimmiup marserneqarnerujussuarmi saniatigut pissarsiaqangaarneq ajorput. Pisorli ataaseq immikkuullarippoq. Ullulli ilaanni Microsoftimik pilersitsisup Paul Allenip umiarsuaa 1,3 milliardinik akilik, qulimiguulinnik marlunnik aqqartartumillu usisoq tikippoq. Tunissutissanik nassarpoq: Hawaiimiutut atisanik, isumannaallisaanermi kamippaat, naasuliviit, qarliit tungujortunik qalipaatillit, ilaat ima angitigisut angutit marluk atisinnaallugit.

Qarliit anginerpaartaat nunaqarfimmiut arnartaasa killoriarlugit mersorlugit taskiliaralugit pooqattaliareriarlugit takornarianut allanut tikittunut tuniniarpaat.

Toqu ajaperlugu

Taamatut ingerlaaruujoortoqarpoq.

Qeqertarsuup Tunuani pinngortitarsuaq naliitsuuvoq.

- Ullaakkut iteraangami igalaakkullu silammut itsuartarnera pillualissutigisarpara, Lene Leed oqarpoq.

Silali naakkittaassinnaasaqaaq. Ilulissap takusap tulliuttup tunuani toqu utaqqiinnarsinnaasartoq taassuma misigaa.

Ukiorisseruttoraa illuaqqamut ilaquttatik tikeraaqqallugit eqqaalerpaat poorlut qeritsitsiviminnut puiorsimallugit. Ernera David qamuteralannik aallerumavoq. Aallaqqammersoq siku qupivoq pujorlu pulalluni. Isumaalunneq angeqaaq.

»Asasara Guuti, sooq nunarsuup ilaanut poorlunik aallernerinnarmi toqussuteqarfiusinnaasumut pitippigiut?« Lene Leedip nalunaaquttap akunnerini arlalinni ernermi tikiuteqqinnissaata tungaanut eqqarsaataani oqaatsit kaavipput.

Ulloq alla nammineq ajunaangajavippoq, taanna umiatsiaaqqamiit qaanngumut ikaarniartilluni nakkarpoq. Nunaqarfimmiup piffissaq kingulleq atorlugu nusuppaa itisuumukarnissaraluanillu annaallugu.

Silap pissusiata allanngoriartornera ajorluinnarpoq. Lene Leed Qeqertarsuup Tunuani 1980-ikkunni biilertarpoq. Taamanikkut Aasianniit Qeqertarsuarmut taxartoqarpoq. Ukiut 17-ini Kalaallit Nunaanniinnerani silap pissusia allanngorluinnarsimavoq.

- Sikukkut pisarnitsitut qimussersinnaanngilagut. Iluliarsuit angisuut kassunik mikisunik taarserneqarpoq, taamaattumillu piniariarnissaq ajornakusoornerulerluni. Allaat sivikitsumik angallammik Ilulissanukarneq navianarseqqavoq. Siku poortuivoq. Kassut mikisut motoori ajoqusersinnaavaat. Iluliarsuit angisuut aseroraangamik tassaarsuartut ittunik malliortitsisarput.

Nappaat ilungersunartoq

Lene Leed Huntingtonimik toqussutaasinnaasumik nappaateqalerami, ilaatigut qaratsamut, nukinnut iisisarnermut eqquisinnaasumik, Rigshospitalimukartariaqalerpoq. Tassunnassaguni umiatsiaaqqami ammasumi Ilulissanukartariaqarpoq.

Naak sisamanngornerit tamaasa qulimiguulimmik nunaqarfik tikinneqartaraluartoq kikkut tamarmik umiatsiaaqqamik aallartariaqartarput.

Danmarkimi katsorsartippoq nappaataanut oqilisaataasumik. Nunaqarfimmiut isumassuinerat malugisinnaavaa. Pisuttuaraanga alaatsinaattarpaat. Paniata apersortinnerani nerisassanik nassataqarput. Utoqqaat napparsimasullu isumassorneqartarput. Juullip nalaani nunaqarfimmioqatiminnut napparsimmavimmi uninngasunut imaluunniit utoqqaat illuanniittunut sianertarput juullerpaluttunillu tussiarfigisarlugit, taamaalillutik taakku juullerpalaarneq aamma misiginiassammassuk.

Ukiulli marluk napparsimareerluni Lene Leed ilaquttanilu Danmarkimut utertariaqalerput. Nikoline 9. klassimi atualertussaavoq angajoqqaamilu saniatigut allamit ilinniartinneqarnissani pisariaqartillugu.

- Erneq tammaraluartutut tikilluaqquneqartarpugut. Tikilluni pilluarneq taama ittoq misigalugu tuppallernarpoq. Nunaqarfik maqaasivara, Lene Lieed oqarpoq.

Pisartagaqarneq

Allaaserisaq tamaat atuarniarukku atuisunngortariaqarputit! Iserit!

Sermitsiaq.gl – Nittartagaq

  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaalissavatit
  • Qaammammut kr. 59.00
  • Ukiumut kr. 650.00
Pisigit

Sermitsiaq - E-aviisi

  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

AG - Atuagagdliutit E-aviisi

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-mi allaaserisat tamakkiisumik atuarsinnaanngussavatit
  • Qaammammut kr. 191
  • Ukiumut kr. 1.677
Toqqaagit

Sermitsiaq.AG+

  • Aviisi AG - Atuagagdliutit e-aviisitut pingasunngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq e-aviisitut tallimanngornerit tamaasa saqqummersartoq atuarsinnaalissavat
  • Sermitsiaq.gl-imi allaaserisat tamakkiisumik iserfigisinnaalissavatit
  • Arnanut e-magasinatut atuarsinnaalissavat
  • Nutserisoq.gl atorsinnaanngussavat
  • Soqutiginnikkuit abonnement@sermitsiaq.gl-imut allagaqarsinnaavutit
Toqqaagit

Asasarput atuartartoq, Sermitsiaq.gl-imut – Kalaallit Nunaanni nutaarsiassanik isornartorsiuisumillu tusagassiornermik saqqummiussiffimmut – tikilluarit. Kiffaanngissuseqarluni tusagassiornerup siuarsarneqarneranik suliniuteqartuarsinnaajumalluta, itisiliillutalu isornartorsiuilluta tusagassiortuarsinnaajumalluta, allaaserisat aalajangersimasut akeqalersippavut. Tamanna iluaqutigalugu allaaserisat pitsaassusaat qulakkeersinnaavarput, tusagassiortuttalu pikkorissut oqaluttuanik pingaarnerpaanik saqqummiussinissaannut tapersersorsinnaavavut. Allaaserisat akillit qaammammut taamaallaat 59 koruuninit akeqarput. Pisineq ajornanngitsuararsuuvoq – ataaniittoq toorlugu saqqummiussavut tamakkiisumik iserfigisalersinnaavatit. Paasinninnerit tapersersuinerillu qujamasuutigaavut. Pituttorsimanngitsumik isornartorsiuisumillu Kalaallit Nunaannut tusagassiortarnissamik suliniuteqartuarnissamut akiliutivit ikiorpaatigut.

Powered by Labrador CMS