Pinngortitaq nakussatsissutigisarpara

- Pinngortitaq nakussassaatigisarpara. Pinngortitami pisuttuarneq pinngortitallu pisuussutai atorlugit nutaaliorneq nuannaraakka.

Inuk Bourup Bang taama oqarpoq.

AG-p nammineq saqqummersitami siullerpaap saqqummernerata aqaguani naapippaa. Imminut ikiornissamut makittakkat “Makittakkat – Tussaatit” atillit saqqummerseqqammerpai.

Nuup qeqqani allaffianiippugut, tassani tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalittut namminersortutut sulivoq. Ini pinngortitamik assilianik nammineq assilisaminik assiliartaqarpoq, nattoraliullu suluisa meqqua ataaseq sofap inunnut marlunnut inissallip qulaani nivingavoq, allaffianilu naasut panertut assigiinngitsut nunatsinneersut nivingapput. Pinngortitami silamilu inuuneq nuannaraa. Meeraanerminiilli aallartippoq.

Inuk Bourup Bang ukiut 59-it matuma siorna juulimi seqinnarissuup ataani Aasianni inunngorpoq. Nikoline aamma Ernst Bourup Bang Jensen angajoqqaarai, ataataa qallunaajuvoq.

Qiimasuuvoq allanik qinngasaarilaarnermik nuannarisalik. Qularnanngitsumik qatanngutigiinni arfineq-marlunni nukarlersaagami.

- Ataatsimoortoqartillugu soqutigineqarnerpaasarpunga, asaneqangaarlungalu. Qatanngutikka tamaasa maligassiuisoraakka illaanilu qatsutilaartarunarpaannga, illarpoq.

Meeraanermini eqqaamasaasa siulliit ilagaat pinngortitamiinneq Danmarkimullu angalaqqaarnera.

- Danmarkimut angalaqqaarnerput eqqaamalluarpara, aanakkunnut aatakkunnullu tikeraarnitsinni. Nuna allatut tipeqarpoq, naatitat nutaat orpiillu eqqaamalluarpakka, Inuk Bourup Bang oqaluttuarpoq.

Aamma Aasiaat pinngortitarsuani pisuttuartarnini eqqaamavai.

- Ullorpaalunni asimiittarpugut imeqqutaallat manniinik mannissartarluta ammassisarlutalu. Anaanatta tupermik mersuunnikuuaatigut eqqaamasarparalu ullaakkut seqerngup kissarnera tupeq sungaartoq akimorlugu, taavalu ippernat tupermut aporarpalunnerat, eqqaamasalersaarpoq.

Inersimasunngorami maluginiarpaa misigissutsini tusaalluarsinnaallugit, ullumikkullu suliaminut tunngatillugu aamma atortorujussuusarlugit.

Uffarneq kumaallu

Meeqqat atuarfiat Gammeqarfimmi aallartippoq. Piffissaq allaanerulluinnartoq oqaluttuaraa.

- Taamani kikkut tamarmik uffarfeqanngillat, tamattalu sapaatip akunneranut ataasiarluta atuarfiup timersortarfiani uffartarpugut, kingornalu kumaqanersugut misissorneqartarluta. Ullumikkut eqqarsaatigalugu tamanna killissamik qaangiineruvoq, Inuk Bourup Bang ataatani qallunaajummat qallunaatut klassianni taamanikkut atuartuusoq oqarpoq.

– Tamanna ittoornerulersitsillunilu tunuarsimaalersitsivoq. Inuttut matoqqanerulerpunga. Imminut kalaaliusutut isigiuaannarnikuuvunga, tassanngaannarlu ’qallunaattut’ isigineqalernera uannut ajornakusoorsimavoq, Inuk Bourup Bang oqaluttuarpoq.

Taamaakkaluartoq ilinniagaqarnissaanut takorluugaanut unittoorfiunngilaq. Aningaaserivimmi pisiniarfimmiluunniit sulisunngorusuppoq.

- Ataataga aningaaserivimmukaqatigaara eqqaamavaralu aningaaserivimmi sulisut maskiinallu angisuut alutorisorujussuullugit. Eqqarsarpunga "Wow! Tassani uanga aamma sulisoorusuppunga", oqarpoq.

Taamaammat HF-imi Nuummi ilinniartuuvoq. 1983-imi pivoq. Suut tamarmik allanngorput. ’Illoqarfissuarmut’ nooriasaarpoq Aasianniit allaanerulluinnartumut.

- Qujanartumik angajora Nuummi taamanikkut najugaqartoq tapersersortigilluarpara, oqarpoq.

HF-imi ilinniartuulluni uini naapippaa kingornalu meerartaarlutik. Inuk Bourup Bang 1986-imi ilinniartitsisunngorniarluni ernertaarpoq.

- Ilinniartitsisutut ilinniarnera aallartikkakku ernera suli miluppoq. Kalaallisut oqaatsit aallulluarpakka meeqqat atuarfiannimi kalaallisut ilinniartinneqarnikuunnginnama, oqaluttuarpoq.

Anguniagaq anguneqarpoq. Inuk Bourup Bangimi 1989-imi ilinniartitsisunngorpoq, ilaatigut kalaallisut.

Qungujunnerup illoqarfianut nuuttut

Inuk Bourup Bang meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut atuuffeqareerluni sulinngiffeqarpoq, taamanilu aappani Århusimut ilinniariartoq nooqatigaa. Assigiinngitsuni suliffeqartareerluni Danmarkimiinnermini atorluaarusulerpoq.

- Aallaqqaammut eskimologi soqutigigakku ilinniarusuppara. Københavnimulli nuukkusunnginnama Århusimi tarnip pissusianik ilisimasalittut ilinnialerpunga, oqaluttuarpoq.

Ilimagisaanit sakkortuneruvoq.

- Inuttut unammillernarpoq namminersortorujuusariaqarlunilu, oqaluttuarpoq.

Artorsaleraangami nutaaliortarnini saattarpaa qalipaasarlunilu.

- Taamaalillunga qamuuna eqqissisarpunga oqimaaqatigiissaarisarlungalu. Pinngorartitsisarneralu iluaqutigalugu pinngortitamut maqaasingaakkannut uteqqissinnaalerlunga, oqarpoq.

Inuk Bourup Bang Danmarkimi Kalaallit Illuutaanni, caféni akunnittarfinnilu arlaleriarluni saqqummersitsisimavoq. Ullumikkut qalipaassaarsimavoq pinngortitamillu assiliisarluni.

Inuk Bourup Bang ilinniarnini naammassigamiuk Nuummut utermat, taamani Namminersornerullutik Oqartussani atuarfimmi tarnip pissusaanik ilisimasalittut atorfinitsinneqarpoq, tassanilu ukiuni tallimani atorfeqarluni.

- Nalunngilara siunissami namminersortunngorniarlunga, kisianni tarnip pissusaanik ilisimasalittut namminersortutut sulilernissannut misilittagaqalernissara ilinniarluaqqaarnissaralu pisariaqartippakka. Anguniagaq aalajangerneqarpoq, Inuk Bourup Bang oqaluttuarpoq.

2008-mi tarnip pissusaanik ilisimasalik Naja Lyberth suleqatigilerpaa, takorluugaalu piviusunngorpoq. Tarnip pissusaanik ilisimasalittut namminersortunngorput.

- Piffissaq siulleq annilaanganarpoq pissanganarlunilu: Ilumut inuussutissarsiutigisinnaavarput? Aningaasarsiuutigisinnaavarput? Eqqarsaaterpassuupput, Inuk Bourup Bang oqaluttuarpoq.

Eqqarsaatit nalorninartut sapiissuseqalernernik sineriamilu suliassarpassuarnit taarserneqarput.

Ullumikkut tarnip pissusaanik ilisimasalittut akuerisatut nalunaarsorneqaqqavoq ukiunilu 20-ni sulisimalluni, S.E. misigisimasaminnik kingunerlutsitsisunut katsorsaasutut aamma eqqarsaqqissaarnissamut ilitsersuisartutut ilinniaqqinnikuuvoq. Ukiorpassuarni suliani aqqutigalugu nunatta annersaani sulisimavoq. Ullumikkut nammineq suliffeqarfiuteqarpoq taannalu 2017-imiilli ingerlataralugu.

Angalanerit amerlasuut

Inuk Bourup Bang aamma Naja Lyberth angalaqatigiinnut nuna tamakkerlugu angalasunut, kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimanermik kingunerlutsitsisunik katsorsaasartunut, suleqataanikuupput. Meeqqat inuusuttullu sinerissamiittut ilaatigut ineriartortinniarlugit katsorsarniarlugillu illoqarfippassuarnut nunaqarfippassuarnullu angalanikuupput.

- Isorliunerusut tikinnikuuagut, tassanilu pissutsit ilungersunartut amerlasuut takusimallugit, oqarpoq.

Tassani aamma pinngortitami nuannarisamiinnissamini periarfissaqalerpoq, Kalaallit Nunaatalu pinngortitarsuanik nuannersunik paasisaqarnerulerluni.

- Taamaalluta Aasianniit Kangaatsialiartussanngorpugut, timmisartorpulli kinguaattoorpoq. Sikukkut qamuteralannik ingerlanneqarpugut, misigisarlu nuannerluinnarpoq! Siku ajormat akunnerni arfinilinni ingerlavugut. Naak issikkaluartoq tupinnaannartumik kusanarpoq, Inuk Bourup Bang oqarpoq.

Pinngortitaq uummatimigut pingaartittuaannarsimavaa, aamma tassanngaanniit nukissaminik aallertarpoq.

- Pinngortitami pisuttuarneq nuannaraara, tamatumalu nukissaqalersittuaannarpaanga. Meeraallunga taaguutigisartakkama ilagaat "Pisuttua“, Inuk Bourup Bang illarluni oqarpoq, atuartartunullu ima oqariartuuteqarluni:

- Malugissutsit tusarnaartuaannaruk, KUKKUNEQ ajormat.