- Suliassat
ilaanni meeqqat angajoqqaaminnut angerlartinneqartariaqartutut
naliliiffigineqarsinnaassapput.
- Taamaattumik suliaq tamanna
oqaluuserigaangatsigu inuppassuit pissangasarput. Meerarisap angerlarsimaffiup
avataanut inissinneqarnera inuttut inuunermut akuliunnerit sakkortunerpaartaasa
ilagaat, taamaattumillu meeqqanik inissiisarnernik suliaqartut tamarmik
suliamut tunngatillugu tunngavissaqarluartariaqarput.
- Suliassat
ilaanni meeqqat angajoqqaaminnut angerlartinneqartariaqartutut
naliliiffigineqarsinnaassapput.
- Taamaattumik suliaq tamanna
oqaluuserigaangatsigu inuppassuit pissangasarput. Meerarisap angerlarsimaffiup
avataanut inissinneqarnera inuttut inuunermut akuliunnerit sakkortunerpaartaasa
ilagaat, taamaattumillu meeqqanik inissiisarnernik suliaqartut tamarmik
suliamut tunngatillugu tunngavissaqarluartariaqarput.
Inuit Ataqatigiit
sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz inatsisissatut siunnersuutip
kommunit ilaqutariinnut kalaallinut inissiisarnermut atatillugu qallunaat
misissueriaasii atorunnaarsillugit unitsinneqarnissaannut atatillugu,
tallimanngornermi siullermeerlugu oqaluuserineqarmat oqaaseqartitatut taama
oqarpoq.
Tusarniaanermi
akissutit amerlasuut
Taarsiullugu
meeqqat ilaqutariinnit kalaallinit angerlarsimaffiup avataanut
inissinneqarnissaat kommunit eqqarsaatigigaangamikku, siunissami VISO-mi
immikkoortortaqarfik immikkut ittoq kalaallisut oqaatsinut kulturimullu
tunngasunik ilisimasalik atortalissavaat. Tamatuma saniatigut inatsisissatut
siunnersuummi piumasarineqarluni, Danmarkimi tarnip pissusaanik
misissueriaatsinik atuisoqarsimatillugu, inissiinerit ingerlasut VISO-mi
sulisunit misissorneqassasut.
Siunnersuut
februaarip pingajuannit 17-iata tungaanut pilertortumik
tusarniaassutigineqarmat, Isumaginninnermut sulianik maalaaruteqartarfimmit,
Meeqqanut Kulturimullu Pisortat Peqatigiiffiannit, Meeqqanut
Siunnersuisoqatigiinnit, Meeqqat pillugit Ataatsimoortumik
Siunnersuisoqatigiinnit, Danmarkimi tarnip pissusaanik ilisimasallit
peqatigiiffiannit, qarasaasialerinermik nakkutilliisoqarfimmit, meeqqanut
inuusuttunullu Naalakkersuisoqarfimmit, Aarhusimi Kalaallit Illuutaannit,
FADD-imit (Meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut ulloq unnuarlu
inissiisarnermut peqatigiiffimmit) MAPI-mit, Peqatigiiffik Kalaallit
Meerartaannit, Inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit misissuisoqarfimmit,
Kommunit Kattuffiannit aamma Sila 360-imit katillugit quppernernik 100-t missaanniittunik
akissuteqarfigineqarpoq.
Akissaqartinneqarnissaannik ernumaneq
Tusarniaanermut
akissutigineqartut amerlanersaasa VISO-mi immikkoortortamik
pilersitsisoqarnissaa suliallu suliarineqaqqissinnaanerat pitsaasumik
isumaqarfigaat, arlalilli aamma suliat sorliit suliarineqaqqissinnaassanersut
qanorlu suliarineqaqqissinnaanersut pillugit ernumassuteqarput. Tassami
kommunalbestyrelsit suliamik aalajangiiffigineqarsimasumik
suliarineqaqqinnissaanik qinnuigineqaraangamik qanoq qisuariartassappat?
Tamatuma saniatigut VISO-mi sulianik nutaanik kiisalu sulianik siornatigut
suliarineqarsimasunik suliarineqaqqinnissaannik ikiuisinnaasunik aamma
atortussanik naammattunik peqarnersoq ernummatigineqarpoq.
– Oqarutta
suliarineqarsimasut 460-it 80 procentii suliarineqaqqittussaassasut, taava
VISO-mi isumalluutigineqartut misissornissaat pingaaruteqarpoq. Taamaalillunimi
siusinnerusukkut oqaatigineqareersutut sulisut 3-4-t naammanngilluinnassammata.
Taakku saniatigut kommunit peqataanissaminnut piumasuseqarnissaat
ernumanartoqartippara, meeqqammi angerlarsimaffiup avataani
inissinneqarnissaannut kommunit namminneerlutik aalajangiisimammata. Maannalu
meeqqat angerlartinneqartussanngussappata aalajangeereernertik akerlilerlugu
iliuuseqartussaammata, Aaja Chemnitz oqarpoq.
Ministerimit
akuersaarneqarneq
Isumaginninnermut
ineqarnermullu ministerip Sophie Hæstorp Andersenip inatsisissap
siullermeerneqarnerani neriorsuutigaa, immikkoortortaqarfimmi sulisussanik
naammattunik sulisoqassasoq, VISO-milu atorfinitsitsiortortoqaleruttortoq.
– Ministerip
tusaaniarluarnera maluginiarpara, tamatumani pineqartillugit isumalluutit,
aammali inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuutit. Taamaattumik
tamanna pitsaasuuvoq. Taamaattumik ernummatigisara tassaavoq,
kommunalbestyrelsit immikkut ilisimasallip innersuussutaa tunngavigalugu
aalajangiinerminnik allanngortitsinissamut inassuteqaateqassanersut. Qanorlu
iliussaagut kommunalbestyrelsit VISO-p innersuussutaannut
tusarnaarusussanngippata? Aaja Chemnitz oqarpoq oqariaaserlu una ilanngullugu
oqaatigalugu ”qarasaqaruit isummersinnaavutit”.
Kommunini
kinaassusersiortarneq
Allatut
oqaatigalugu; kikkut tamarmik allanut kinaassusersiortuusarput, tamannalu
aalajangiisarnitsinnut sunniuteqartarluni:
–
Inuit tamarmik kinaassusersiortuusarput, aamma aalajangiisimanerminnik
illersuiumasarlutik. Taamaattumik isumaqarpunga unammilligassaq annerpaaq
tassaassasoq sulianik suliarinneqqittussaanerup eqqortumik ingerlanneqarnissaa,
taamaalilluni kommunit inissiinissamik aalajangiinerminnik
aalajangiusimanninnginnissaat, VISO-millu immikkut ilisimasallip
innersuussutaanik tusarnaarusunnginnissaat ilungersunartuussapput, Aaja
Chemnitz oqarpoq.
Inatsisissatut siunnersuut siullermeerneqareermat
Kalaallit Nunaannut ataatsimiititaliamut ingerlateqqinneqarpoq. Inatsisip
maajip aallaqqaataanni atuutilernissaa naatsorsuutigineqarpoq.
