Aningaasaatitoqqavit tunniunnissaannut periarfissaq kingulleq

Maajip qaammatigilerpaa, maannalu kamippaat puuini madrassillu ataani aningaasanik qanganitsanik imaluunniit 1.000 koruuninik toqqortaqarnerit puigugaqarsimanerillu misissortussanngorpat. 

Danmarkip nalaagaaffimmi aningaaserivissuata arfininngorneq ulloq 31. maj aningaasatoqqanik 1.000 koruunimillu pisiniarfinni, aningaaserivinni kiisalu innuttaasut akornanni akiliinermi atuinissamut killiliuppaa. Juunip aallaqqaataanit aningaasat taakku atorneqarsinnaajunnaartussaapput. Qaammammi uani erlinnartuutinik ujaasinissamut Naalagaaffiup aningaaserivissuata 2023-mi novembarimi Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni (Savalimmiut nammineerlutik aningaasaqarput) aningaasanik arlalinnik kaaviiaartitsiunnaarnissamik aalajangernera tunuliaqutaavoq. 

Aalajangernermi aningaasat pappiaqqat 1944-p 1997-illu akornanni atulersitat tamakkerlugit pigineqarput, taakkumi siunissami isumannaallisaanermi piumasaqaatinik naammassinninngillat, tamannalu aamma 1.000 koruuninut tamanut atuuppoq, akileeriaatsimmi aningaasanik atuiunnaariartorluni allanngorput, tamatumanilu aningaasat pappiaqqat nalituut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanermut atorneqartarnerat aamma patsisaavoq. 

Ullorsiutit x-ileruk 

Aningaasanik pappiaqqanik pisoqqanik atorneqarsinnaajunnaartunik peqarneq nuanniissinnaavoq, Naalagaaffiullu aningaaserivissua aningaasanik ulloq 31. maajimit naleeruttussanut marlunnik periusilimmik paasititsiniaanermik aallartitsivoq. Ukiarmi Kalaallit Nunaanni aningaasaatitoqqat 1.000 koruunillu maajip 31-at sioqqullugu taarsernissaannik sakkortuumik kaammattuisunik inoqutigiinnut tamanut agguaanneqartumik allagaqartoqarpoq. Tassungalu malitseqaatitut Naalagaaffiup aningaaserivissua qaammammi uani Sermitsiami, AG-mi KNR-imilu videot takoqqusaarutillu atorlugit nittarsaassivoq, taamatullu aamma Pisiffimmi, Pilersuisumi Brugsenimilu pisisartut ullormik pingaarutilimmik tassannga takutitsisumik allagartarsuarnik nittarsaassivigineqarput. 

– Innuttaasut taarsiinissaq pillugu ilisimasaqarluartut Kalaallit Nunaanni suleqatitta oqaatigaat, taamaattoq ulloq maajip 31-at annikinnerusumik eqqumaffigineqartoq, Naalagaaffiup aningaaserivissuani aningaaserisuuneq Niels Kaas Sermitsiamut oqarpoq. 

Kingullertut periarfissaq, sinnassaataanngitsoq 

Naalagaaffiup aningaaserivissua aningaasat akiliutitut atorunnaarnerannit ukiumi ataatsimi tigusinissamik pisussaaffeqarpoq. Taamaammat aningaasat pappiaqqat qanganitsat 1.000 koruunilluunniit maajip 31-ata kingorna nanineqarneranni kingullertut suli periarfissaqarpoq. 

Juuip aallaqqaataannit 31. maj 2026-p tungaanut Grønlandsbankimi Bankivimmilu pisisartut suli aningaasanik pappiaqqanik pisoqqanik taarsiisinnaanermut periarfissaqarput. Aningaaseriviillu taakku marluk qanoq sullitamik aningaasanik tunniussinissaat nammineerlutik pilersaarusiussavaat. Aallaavittut nammineq ornigunnissaq naatsorsuutigineqassaaq, tamannalu aningaaseriveqanngitsuni najugaqartunut ilungersunartorsiortitsissaaq. 

– Grønlandsbankimi Bankivimmiluunniit sullitat aningaasanik atorunnaarsimasunik taarserusutaminnik peqaruni, piffissaalluartillugu aningaaserivimmut saaffiginninnissaat pingaaruteqarpoq, Niels Kass kaammattuivoq. Nunatsinni aningaaserivimmit sullinneqanngikkaanni, taava periarfissaq kingulleq suli atuutissaaq. 

Danmarkimi Naalagaaffiup aningaaserivissua aggortitsisarfimmik Foreximik, Københavnimi, Odensimi Aarhusimilu immikkoortortaqartumik ulloq 31. maj 2026 tikillugu aningaasanik qanganitsanik taarsiinissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Kalaallit Nunaannit angalasut taakkununnga ornigunnermikkut immikkoortunik pingasunik taarsiinissamik periarfissaqarput.

 – Periarfissarli kingulleq sinnassaataassanngilaq. Inuit aningaasanik pappiaqqanik qanganitsanik pigisaqartut nunarput tamakkerlugu pisiniarfinni taakkunannga atuinissamik imaluunniit aningaaserivimminni, taakkuluunniit immikkoortortaanni ulloq 31. maj nallertinnagu taarsiinissaannut kaammattorumavagut. Tamanna aningaasat pappiaqqat qanganitsat taarsernissaannut ajornannginnerpaamik periarfissaavoq, Niels Kaas oqarpoq. 

Aningaasat pappiaqqat qanganitsat ikittuinnaat sinneruttut 

Naalagaaffiulli aningaaserivissuata nunatsinnilu taassuma suleqataasa aningaasaat qanganitsat utertitassat ullumikkut amerlasoorsuunnginnerat ilimagaat. Kalaallit aningaasatoqaat 1967 tikillugu atuuttut naliliinermut tassunga ilaatinneqarput, taamaammallu qallunaat aningaasaataannik pappiaqqanik qanganitsanik atuineq killeqarsimavoq. 

Ukiut ingerlaneranni Kalaallit Nunaanni aningaasat kaaviaartinneqalersut qanoq amerlatiginerat Naalagaaffiup aningaaserivissuata ilisimavaa, aningaasalli pappiaqqat qanganitsat suli ullumikkut atorneqartut qanoq amerlatigerpiarnerat ilisimanagu. Taakku ilaat annaaneqarput; allat Danmarkimi feeriarnermi suliffimmulluunniit atatillugu angalanermi atorneqarput. 

– Ulloq 31. maj sioqqullugu aningaasanik amerlasuunik utertitsivigineqarnissarput ilimaginngilarput, qaammatilli naanissaa sioqqullugu taarsiinissap ilisimaneqarnissaa anguniarlugu sapinngisatsinnik iliorpugut, Niels Kaas oqarpoq.