Folketingip tjenestemandinut atugassarititaatsut naligiilersinniarai

Folketingimut ilaasortat inatsisissatut siunnersuut nutaaq, Danmarkimi, Savalimmiuni Nunatsinnilu tjenestemandit sulinerminni atugassaqartitaanerisa, soraarnerussutisiaqarnerminnilu atugassarititaasut pillugit tjenestemandinut inatsimmi aalajangersakkat sapinngisamik naligiissinneqarnerulernissaannik siunertaqartoq, novembarip 28-anni isummerfigissavaat.

Inatsisissatut siunnersuutigineqartumi tunuliaqutaavoq, kunngeqarfimmi naalagaaffiup atorfeqartitaani tamani tjenestemanditut atorfillit soraarnerussutisiaqartullu assigiinnik atugaqalernissaat Danmarkimi naalakkersuisut kissaatigigaat.

Siunnersuut naapertorlugu Nunatsinni naalagaaffiup atorfilittai 2026-mi apriilip aallaqqaataannit tjenestemandinut inatsit naapertorlugu atorfeqalersinnaapput, tamatumalu peqatigisaanik tjenestemandinut soraarnerussutisiaqartitsinermi inatsit naapertorlugu soraarnerussutisiaqalissallutik.

Tapersersorneqarluartoq

Siunnersuut tusarniaassutigineqarmat, tapersersorneqarluartoq paasinarsivoq. Namminersorlutik Oqartussat aamma Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaatigaat, tamanna Naalakkersuisunit pingaartinneqarluinnartoq, aamma ”Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu atorfilinnut soraarnerussutisiaqarnissamut maleruagassat atuuttut nalilersorneqarnissaat siunertaralugu, Naalakkersuisoqarfiup Naalakkersuisullu allannguutissatut siunnersuutip suliarineqarnera qanimut malinnaaffigiumaaraat”.

Inatsisissatut siunnersuut parnaarussivinni sulisut peqatigiiffiata naammagisimaarlugu aamma oqaatigaa, tusarniaanermilu akissumminni allallutik ”peqatigiiffiup naammagisimaartorujussuugaa isumaqatigalugulu, naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni atorfilittai naalagaaffiup atorfilittaannut Danmarkimiittunut Savalimmiuniittunullu naligiissinneqarniarmata.”

Parnaarussivinni sulisut peqatigiiffiat aamma isumaqarpoq, piviusumik naligiissitsisoqartariaqartoq, aamma assigiinngisitsisoqassanngitsoq. Taamaalillunilu soraarnerussutisiat amerlassusaat Nunatsinni Danmarkimilu assigiissinneqassallutik.

Tamatumani pisariaqartinneqarluni, soorlumi inatsisissatut siunnersuummi siunnersuutigineqartutut, tjenestemandit pillugit inatsit aamma tjenestemandit soraarnerussutisiaqarnerannut inatsit naalagaaffimmi tjenestemandinut tamanut, nunani naalagaaffiup immikkoortuiniittunut tamanut atuutissasoq.

Parnaarussivinni sulisut peqatigiiffiat aamma isumaqarpoq, kikkut tamarmik – Nunatsinni tjenestemandit soraarninngoreersimasut siunissamilu soraarninngortussat – Danmarkimi tjenestemandit soraarnerussutisiatut tigusartagaasut assigiissinneqassasut.

Aalajangersakkanik assigiissitsineq

Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortap Aaja Chemnitzip inatsisissatut siunnersuutip Folketingimi oqaluuserineqarnissaa qilanaaraa.

– Naalagaaffimmi tjenestemandinut inatsimmi aalajangersakkat Namminersorlutik Oqartussat kommunillu aalajangersagaannut naligiissinniarsaraavut. Tamanna politikikkut soqutigivara, aamma malugisarpara Naalakkersuisut taamaaliortut. Siorna aningaasanut inatsimmi tjenestemandit soraarnerussutisiaasa misissornissaannut aningaasaliissuteqartoqarnissaa anguara, misissuinerlu tamanna tunngavigalugu soraarnerussutisiat qanoq naligiissinneqalersinnaanerannik innersuussisoqassalluni, Aaja Chemnitz oqarpoq.

Ajornartorsiulli arlariiaanik ajornartorsiutitaqarpoq. Tassami Nunatsinni kikkut tamarmik assigiimmik atugassaqartinneqarneq ajorput. Amerlanertigut tjenestemandit 1979 sioqqullugu atorfinitsinneqarsimasut kisimik, naalagaaffiup tjenestemandinut inatsisaanni aalajangersakkanut ilaatinneqarlutik atorfeqarput. 1979-illi kingorna atorfinitsinneqarsimasut Namminersornerullutik Oqartussat kingornalu Namminersorlutik Oqartussat kommunillu aalajangersagaat naapertorlugit atorfeqartarput, taamaattoqartillugulu Naalakkersuisut Inatsisartullu pissutsit allanngortissinnaavaat.

Soraarnerit Danmarkimut nuuttartut

Tjenestemandit 1979 sioqqullugu atorfinitsinneqarsimasut amerlanertigut naalagaaffimmi atorfeqartarput. Taakku ilarpassui ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata soraarninngortussaapput. Taakkua ilarpassuinut soraarninngornerminni Nunatsinniiginnarnissaminnut taarsiullugu, Danmarkimut nuukkunik soraarnerussutisiaqarnermikkut iluaqutigissavaat. 

- Taamaattumik soraarnerussutisiat naligiissinniartariaqarpavut, inuit taamaalillutik Danmarkimut nuunnginniassammata, Aaja Chemnitz oqarpoq. William Kriegel, ilinniartitsisutut ilinniarsimasoq, ullutsinnilu tjenestemanditut soraarnerusoq, IMAK sinnerlugu Nunatsinni tjenestemandinut Danmarkimi tjenestemandinut soraarnernut sanilliussilluni atugassarititaasunik misissueqataasimavoq. Taassumalu oqaatigaa, tamanna arlalinnik unammilligassaqartoq.

– Suleqatikka amerlasuut Danmarkimut nuupput aningaasatigut iluaqutaangaarnera pissutigalugu. Danmarkimi inuuniarnermut aningaasartuutit akileraarutillu Kalaallit Nunaannit appasinnerusarput. Pingaaruteqarnerpaalli tassaavoq atorfilittatut soraarnerussutisiaqarnerup Danmarkimi Kalaallit Nunaannit qaffasinnerujussuunera, William Kriegel oqarpoq. „Kalaallit Nunaanni kuulti qasertoq amigaatigineqarumaarpoq.“ William Kriegelip naatsorsuisimanera naapertorlugu meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut soraarninngorsimasut Kalaallit Nunaanneersut Danmarkimut nuukkaangamik ukiumut 80.000 koruuninik amerlanerusunik isertitaqartarput.

– Suleqatikukka arlallit Danmarkimut nuuttarput, tassami aningaasaqarnikkut annertuumik iluaqutissartaqarpoq. Inuuniarnermi aningaasartuutit akileraarutillu Kalaallit Nunaannut sanilliullugit Danmarkimi appasinnerupput. Tjenestemandinulli soraarnerussutisiat Kalaallit Nunaannut sanilliullugit Danmarkimi qaffasinnerungaatsiarnerat aalajangiisuunerpaavoq, William Kriegel oqarpoq. Utoqqalinersiallit Kalaallit Nunaanni amigaataalissasut William Kriegelip naatsorsugai naapertorlugit Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni ilinniartitsisoq soraarninngortoq Danmarkimut nuukkuni ukiumut 80.000 koruuninik qaffasinnerusunik pissarsisassaaq. 

– Utoqqalinersiallit taama amerlatigisut Danmarkimut nuuppata Kalaallit Nunaannut ilungersunartumik kinguneqassaaq. Utoqqalinersiallit amigaatigineqalissapput, tamannalu inuiaqatigiinnut ilaqutariinnullu maani nunamiittunut sunniuteqassaaq. William Kriegel naapertorlugu misissuisoqaqqittariaqanngilaq. Politikerit sulilertariaqarput, Folketingimilu inatsisissatut siunnersuut siullertut alloriarneruvoq pingaarutilik Naalakkersuisut 1979-ip kingorna tjenestemandit atugaannut akisussaasut iliuuserisariaqagaat.

– Tunngaviatigut tamanna sivisuallaartumik ingerlanneqarsimavoq. Aalajangernissaq maanna pisariaqarpoq, taamaalillutimmi atugassarititaasut naligiissarneqassapput, William Kriegel oqarpoq.