Orsoq
kajortumik taaneqartartoq timip nillertumut naleqqussarneranut
sunniuteqartartoq nakorsap kalaallip Mette Motzfeldtip 2022-mili
misissuiffigaa. Tamanna ph.d.-nngorniarluni allaaserisaqarneranut atatillugu
pivoq, taannalu decembarimi illersussavaa.
Nakorsanngorniartup
Iluuna Møllerip Mette Motzfeldtip suliniutaa ingerlatiinnarmagu ilisimatusarneq
maannakkut ingerlaqqissaaq.
Orsoq
kajortumik taaneqartartoq timip nillertumut naleqqussarneranut
sunniuteqartartoq nakorsap kalaallip Mette Motzfeldtip 2022-mili
misissuiffigaa. Tamanna ph.d.-nngorniarluni allaaserisaqarneranut atatillugu
pivoq, taannalu decembarimi illersussavaa.
Nakorsanngorniartup
Iluuna Møllerip Mette Motzfeldtip suliniutaa ingerlatiinnarmagu ilisimatusarneq
maannakkut ingerlaqqissaaq.
–
Orsoq kajortoq timimi ikummatissatut atorami, orsumik sukkumiillu nukimmik
kissannermut triglyceriderinillu taaneqartartunik nukissaqalersitsisarami
uagutsinnut soqutiginaateqarpoq. Orsoq kajortoq naatsumik oqaatigalugu orsunik
allanik arrortitsisarpoq, Aalborg Universitetshospitalimi nakorsaaneq Stig
Andersen, Ilisimatusarfimmittaaq Mette Motzfeldtip ph.d.-nngorniarnerani
siunnersortaasoq, nassuiaavoq.
Tunngaviusumik
ilisimatusarneq allannguisoq –
Tunngaviusumik ilisimatusarneq pingaarutilik pineqarpoq, taannalu
pualavallaarnermut, diabeteseqarnermut, aap naqitsinerata kolesterolillu
qaffasinneranut katsorsartinnermi pingaaruteqarsinnaavoq. Nappaatit taakkua,
ataatsimut isigalugit inuuniartarnermit nappaatinik taaneqartartut, Kalaallit
Nunaanni nunarsuarmilu tamarmi atugaasorujussuit, katsorsarneqarnerannut
allannguisinnaavoq.
Iluuna misissuinermi peqataasussarsiortoq
Nakorsanngorniartup
kalaaliusup Iluuna Møllerip Mette Motzfeldtip orsoq kajortoq pillugu
ilisimatusarnera nangippaa.
Taamaammat
Nuummi misissuinermi peqataasussanik ujartuivoq, taakkulu oktobarimi
novembarimilu sapaatip-akunneranik akunneqartumi ullut marluk misileraanermi
peqataassapput.
Iluuna
Møllerip misissuinermini tamatigut angissuseq, oqimaassuseq taakkulu qanoq
ataqatigiinnerat, tassa BMI, uuttortartassallugillu aap sukkoqassusaa
orsoqassusaalu uuttorniarlugit kapisisassaaq. Kingorna assiliivik infrarødiusoq
atorlugu qungasiinik assiliisassaaq. Taava peqataasoq minutsit 30-t
nillussaammik aaqanngitsumik 10 gradinik nillissusilimmik atorteriarlugu
assileqqinneqartassaaq.
Soqutiginnittut
Iluuna Møller 221626-imut SMS-erlutik saaffigisinnaavaat.
Misissuinermi
peqataasussat 18-iniit 50-inut ukioqarlutillu peqqissussaapput. Angutit
arnallu.
Misissuinermi
paasissutissat isertuunneqassasut – taakkualu atorlugit misileraasimasut
kinaassusaat paasineqarsinnaanavianngitsoq Iluuna Møllerip erseqqissarpaa.
Ilisimatusartut infrarød atorlugu assilisami orsoq kajortoq takusinnaavaat.
Assi: Oscar Scott Carl
Kalaallit
Nunaanni inuit ilisimatusarnermi immikkut soqutiginaateqarput.
–
Inuit tamarmik inunnguuseralugu kajortumik orsoqartartut, inuunerulli
ingerlanerani katattaraat ukiualuit matuma siornata tungaanut
isumaqartoqarsimavoq. Silami sulisaraanni sivisuumillu issittumiittaraanni
orsoq kajortoq katanneqarneq ajortoq maanna paasinarsivoq – taamaammallu
misissuinerit pingaartumik kalaallinut tunngatinneqarput, Stig Andersen
nassuiaavoq.
–
Kalaallit - qularnanngitsumik issittumiinnertik pissutigalugu - inunnit allanit
kajortumik orsoqarnerusut isumaqartoqarpoq.
Mette
Motzfeldtip ph.d-nngorniarluni allaaserinninnermini kalaallit danskillu qulit
misissorpai.
Misissuinermi
peqataasut ulluni pingasuni misissorneqarput. Ullormi siullermi peqqissusaat
misissorniarlugu aaversillutillu allarpassuarnik misissuiffigineqarput. Ullup
aappaani misissortittut nalunaaquttap-akunnerini marlunni
nillertumiitinneqarput, tassanilu assigiinngitsunik uuttortaasoqarpoq. Tamatuma
kingorna kissatseqqinnginnerini PET-scannerimik assilineqarput. Tamanna
misissuinermi ullut pingajuanni misissorneqaqqippoq, kisianni ullup aappaani
angusat misissorneqarnissaat siunertaralugu nillertumiitinneqanngillat.
-
Mette Motzfeldtip ph.d-mik ilisimatusarnermi illersornissaanut siumut
oqaaseqarusunngilanga, kisianni paasisat pissanganartorujussuupput,
takusinnaavarpummi kalaallit misileraaffigineqartut danskinit
ajornannginnerungaartumik orsoq kajortoq atorsinnaavaat, Stig Andersen oqarpoq.
-
Ajoraluartumik Mette Motzfeldtip misissuinera PET-scannerimik taaneqartartoq
pisariaqarmat nunatsinni ingerlanneqarsinnaanngilaq, Nunatsinnimi
taamaattoqanngilaq. PET-scanneri akisoorujussuullunilu, assartoruminaallunilu
radioaktiviugami Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutaassaaq, Stig Andersen
nassuiaavoq.
Kalaallit
Nunaanni "tigummiinnartakkanik" misissuinerit
Nakorsanngorniartoq kalaaliusoq Iluuna Møller kandidatinngorniarluni allaaserinninnermini ilisimatusarnermik pingaarutilimmik ilanngussaqarpoq.
Assi: Oscar Scott Carl
Misissuinermut
atatillugu misissuinermi peqataasut assiliivimmik infrarødiusumik - tassa
assiliivimmik kissassusermik assiliisinnaasumik - assilineqarput, tassanilu
tigummiinnarluni periaaseq pitsaalluinnartoq Iluuna Møllerip Nuummi
kandidatinngorniarluni allaaserisaminik qaammatini tulliuttuni allaleruni
misileragassaa paasineqarpoq. Tassani isumassarsiaq uppernarsarniarlugu inuit
misileraaffigineqartut arlallit assiliivimmik infrarødiusumik assilissavai.
Stig
Andersen Nunatsinni peqqinnissaqarfimmi ukiorpassuarni sulisimavoq – tassanilu
orsoq kajortoq pillugu isumassarsivoq.
–
Kalaallit meerartaat imermi nillertumi naluttut tupaallangaarlunga takuakka -
suleqatigalu kalaaleq eqqumiitsumik misigisaqarfigaara. Taanna kaagimik
immummik qappertitamik akulimmik, orsoqaqisumik, tamusserami
kuuttuinnanngorluni kiakkerpoq. Taamaalillunga sooq kiakkernersoq imminut
aperivunga.
–
Teriarsuit, terissat naalungiarsuillu kisimik kajortumik orsoqartartut
siornatigut isumaqartoqarsimavoq. Maanna inersimasut aamma orsoqartartut
paasivarput, taamaammat qanoq ililluni atorneqarsinnaanera paasigutsigu
inooriaaseq pissutigalugu nappaatinik katsorsaaneq allanngorluinnarsinnaavoq.
