- Niviarsiaqqat arnallu siunissaat illersorniarlugu ulut ipissaruk

Sapaatip akunnerata siuliani Sisimiuni ullut ICC-Greenlandimit aallartitamut Navaranaaq O. Larsenimut aallussinarput, annernartortaqarput, killitsinnarput, piumassusininnarput aammali nuannersortaqarlutik. 

Arnat ataatsimeersuarneranni ullut aappaanni oqalugiartup Dalee Sambop Alaskameersup, inuillu pisinnaatitaaffii pillugit immikkut ilisimasallip, oqalugiaataa killitsissutigaa. Taassuma eqqartorpai ukiorpassuarni ICC-mi, Naalagaaffiit Peqatigiinni nunaminilu sulinermini misilittakkani, ataatsimeersuartunullu eqqaasitsissutigaa qanoq pingaartigisoq inuit pisinnaatitaaffii pillugit sorsuuteqarnermi anersaanissimaartuarnissaq.

- Assut misigisaqarfiupput. Aamma allat ilisimasaminnik, misilittakkaminnik sorsuutigisaminnillu oqaluttuarneri. Taavalu alianarnerpaanik atugaqareerluni nikussaaqqissinnaaneq inuit akornanni ulloq manna tikillugu nalaanneqartartoq. Niviarsiaqqat arnallu illersorniarlugit anersaanissimaarnissamik oqariartuut assut killitsinnaraara, Navaranaaq O. Larsen oqaluttuarpoq.

Nammineq niviarsiaqqanut pingasunut anaanavoq. Pingaartumik ullup aappassaani anaanani toqoreersoq (Henriette Rasmussenni) eqqaallattaaqaa. Politikeriuvormi Nunnillu eqqaamalluagaasa ilagaat arnat ulluanni anaanami oqalugiarnermini taallaq eqqartugaa, oqariartuutigalugu qanoq pingaartigisoq niviarsiaqqat arnallu pisinnaatitaaffiisa siunissami illersugaanissaannut sorsuuteqassagaanni ulut ipissartarnissaat, ima isumaqartillugu sorsuuteqarnissamut anersaanissimaartuarnissaq. Kingornussaq taanna Nunnip nammineq arnaqatini peqatigalugit ingerlateqqikkusuppaa.

Allanngoqqusisoqalernera

Arnat ataatsimeersuarneranni Sisimiuni pisumi peqataasut 70-it missaanniipput, taakkunannga 42-t taasisinnaatitaallutik, issittumi najugaqarfinnut tamanut oqariartuut pingaartoq siaruarterneqarniassammat. ICC-ip siulittittaasua Sara Olsvig ammaanersiorluni oqalugiaammini ilaatigut imatut oqariartuuteqarpoq:

- Kikkut tamarmik najukkaminni toqqissisimasinnaasariaqarput. Kikkut tamarmik toqqissisimaarfissartik pisariaqartittarpaat, tassalu angerlarsimaffik persuttaaffiunngitsoq. Angerlarsimaffik ikiaroornartunik atuiffiunngitsoq, kinguaassiutitigut atornerliuffiunngitsoq persuttaallunilu ajortuliorfiunngitsoq, Sara Olsvig oqarpoq kissaatigisanilu erseqqissuliuutigaa oqarluni eqqarsaatigilluassagipput piviusoq alianaqisoq, inuit nunaat tassaammata allanut sanilliullutik arnanik meeqqanillu annersaaffiunerpaasut, atornerlugaaffiunerpaasut meeqqanillu angerlarsimaffiup avataanut inissiiffiunerpaasartut.

Tassarpiaavorli arnat maanna siunissamilu allannguerusunnerinut tunngaviusut pingaarnersaat.

Inuiaqatigiinni pitsaanerusumik atugaqalernissaq arnat siuttuullutik peqataaffigimmassuk, oqariartuutaasunut ikorfartorneqarnissaq pingaarluinnarpoq. Suleqataanissamik piumasaqarneq aamma nunani assigiinngitsuni naalakkersuisuusunit suliffeqarfinnillu tamanit tapersersorneqartariaqartoq.

- Inuiaqatigiit isumannaannerusumik tunngavillit tassaapput inuiaqatigiit peqqissut inuiaqatigiillu peqqissut tassaapput inuit akornanni inuiaqatigiit inerisarluartut, ilaatigut taama oqariartuuteqartoqarpoq.

Ataqqinassutsip pigileqqinnissaa

Arnat kissaatigaat avatangiisit toqqissisimanarnerusut iluarusunnarnerusullu, pingaartumik kinguaariinni peroriartortut pineqartillugit. Inuit pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiinni aalajangersakkani ukiuni 80-it tungaannut pisoqaassusileqalersuni immikkoortoq siulleq paatsuugassaanngitsumik erseqqippoq:

”Inuk kinaluunniit inuuneqarnermik inunnguuseralugu pisinnaatitaaffeqarpoq. Pisinnaatitaaffik tamanna inatsisitigut illerneqassaaq”.

Inatsisit tamakkuupput. Nukingiussassalli ulluinnarnut peqqarniitsunut maanna tunngalersimapput, Issittumilu inuiaqatigiinni ikittuinnaallutik inuusuni akornutaasut iluarsisariaqalivissimallutik.

- Inuiaqatigiinni inooqataaffigisatsinni oqaatsitigut sakkortuuliortarneq nalinginnaavoq. Tiinganiartarnerit, arnanik meeqqanillu annersaasarnerit, innarliisarnerit atornerluisarnerillu uagut arnaasugut akueriinnassanngilagut, pingaartumillu meeqqat inuusuttullu pineqartillugit. Ajornartorsiutit taakkorpiaat inuit nunaanni allani aamma atuupput.

Navaranaaq O. Larsen isumaqarpoq ilisimasaqarnerulernerup iliuutsillu, soorlu pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu erseqqissaanerit aqqutissaasut. Taamaattumik unnersiorpoq inuit nunaanni suleqatigiillutik paasisitsiniaaneq ingerlakkitsik, pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit.

- Nipalluta siaruarterissaagut tusaaqqulluta. Ulluinnarni inuunnitsinnut iluaqutaasussanik aamma ataatsimoornissamut kulturitsinnullu pissatsinnartunik. Piffissanngorpoq ataqqinassutsip pigileqqinnissaanut. Allatuullimi inuuvugut, kiffaanngissuseqarlutalu, naligiilluta, Navaranaaq O. Larsen oqarpoq.

Nassuiaatit iliuutsillu

Arnat ulluni pingasuni ataatsimiipput, takunnissimasunit nassuiaatit oqaluttuallu sammillugit. Taakkuupput arnat inersimasut assigiinngitsunik tunuliaqutallit misilittagarpassuallillu, aliasuffinni, artorsangaarfinni eqqunngitsumillu pineqarfinni inuusimasut aammali ilisimasaqarluarlutik ullumikkut inuusut. Aamma ingerlaqqinnissamut sakkortuumik sapiissuseqartut.

Suummi inuit arnartaasa ukiuni qulikkaani amerlasuuni aqqusaanngimmatigit?

- Qulequttat ilaat sakkortoorujussuupput aammalu nammineq misilittakkanut oqaluttuanullu tunngasuullutik. Sorpassuupput: Canadami Alaskamilu inuit arnartaannik toqutsisarnerit, angajoqqaat meeraannik arsaarinnittarnerit, arnanik annersaasarneq, timikkut, oqaatsitigut tarnikkullu, imminut toquttarnerit, spiralilersuisimaneq tamatumalu arnarpassuarnut kingunerluutai kiisalu arnat najugartik qimallugu erniartortitaasarnerat. Aamma inatsisitigut ataataqanngitsut assigisaalu. Taamaammat-una ataatsimiinnerit matoqqasuusut, Navaranaaq O. Larsen oqaluttuarpoq.

Naatsumik oqaatigalugu takunnissimasut nassuiaataat ilaatigut arnat niviarsiaqqallu inuttut ataatsimullu pisinnaatitaaffiinut tunngasut, ukiuni makkunani ukiunilu qulikkaani kingullerni inuit najugaanni inuiaqatigiinnut sorpassuartigut nanertuutaalersimasut.

- Taamaammat-una ulugut ipissartariaqarigut nipituuliornerulerlutalu, suliagut pillugit. Iliuuseqassaagut aqqutissiuussillutalu. Ataatsimeersuarneq immini nukissanik aallerfiuvoq. Soorlu oqalugiartut ilaat utoqqaq Liza Ningiuk, Canadameersoq oqartoq: Taamaakkaluartoq suli maaniippugut. Aamma maaniittuassaagut!