Tusagassiorfik: Orsugiak pillugu piviusulersaarut saqqummiunneqajaartoq DR-imi aaqqissuisuuneq oqarpoq

DR Nyhederimi aaqqissuisuuneq Thomas Falbe DR-imi sulisut ataasinngornermi ataatsimiinneranni piviusulersaarut "Grønlands hvide guld“ maannakkutut isikkumitut saqqummiunneqarsimassanngikkaluartoq oqarpoq.

Ataatsimiinnermi peqataasunit arlalinnit Berlingskep tamanna paasivaa.

Aammattaaq aviisip ataatsimiinnermi immiussaq tusarsimavaa.

- Piviusulersaarutip tamanut saqqummiunnissaa uanga aalajangernikuuara. Taamaaliorsimasussaanngikkaluartugut oqaatigisinnaavara. Siusippallaarpoq, Thomas Falbe Berlingske naapertorlugu ataatsimiinnermi oqarpoq.

Falbep oqarnera "oqimaaqatigiissaarineq, oqaasertaliineq paasissutissallu suliarineqarnerusimassagaluartut“ aviisimi aamma issuarneqarpoq

Piviusulersaarut februaarip 9-anni takutinneqaqqaartoq aningaasaqarnermut ilisimatuunit politikerinillu isornartorsiorneqarpoq.

Piviusulersaarummi Kalaallit Nunaanni orsugiassiorfik Danmarkimut 400 milliardit koruunit angullugit iluanaarutigitinneqarsimasutut ilaatigut paasineqarsinnaasumik saqqummiunneqarpoq.

Aningaasaqarnermilli ilisimatuut arlallit naatsorsuineq pisariullunilu ajornakusoortoq erseqqissarpaat, aamma aningaasarsiutit kaaviiaartitallu immikkoortinnissaat pingaaruteqartoq.

Ataasinngornermi ataatsimiinneq nutaarsiassat pillugit oqalliffiuvoq, tassani DR-imi sulisut piviusulersaarut pillugit apeqquteqarsinnaallutillu oqallissinnaapput.

Aviisi naapertorlugu Thomas Falbe aamma oqarpoq suliap ingerlanerani "mianersoqqussutinik ersarissunik tusarnaaqqissaarsimanngilagut“.

Aammattaaq ataatsimiinnermi "utoqqatserujussuarpunga" oqaatigineqarpoq.

Ritzaumut ataasinngornermi ualikkut allakkatigut ima oqarpoq:

- DR-ip tutsuiginassusaa pillugu oqallinneq eqqarsaatigalugu piffissaq utertissinnaasuugukkut utertissagaluarpara allatullu iliuuseqarlunga.

- Taamaaliorsinnaanngilanga, taamaammat uteqqiinnarsinnaavara ajuusaarutigalugu oqaluttuap pingaarutillip saqqummiunnerani iluatsittumik oqaasertalersimanngimmat, taamaalilluni siunertaq angusarlu ataqatigiinnatik. Taama pisoqaqqinnginnissaa qulakkeerniarlugu sapinngisatsinnik iliuuseqassaagut.

DR-ip piviusulersaarut utertissaneranut apeqqummut toqqaannartumik akinngilaq.

Kulturimut ministerip Jakob Engel-Schmidtip (M) DR-ip nutaarsiassaqartitsiviani pisortaq Sandy French piviusulersaarusiaq akerleriissutaasoq pillugu pingasunngornermi oqaaseqaqquaa.

Danmarkip Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarisaanermi attaveqatigiinnerat pillugu oqallitsitsinissaq siunertaasoq sisamanngornermi akissutigaa.

- Ajoraluartumilli ulluni kingullerni oqallinnerit ilarpassui DR-ip inissisimaffianut piviusulersaarummilu aningaasaqarnikkullu missingersuutit immikkut ilisimasallit saqqummiussaat oqallisigisaallu pillugit oqallinnerusut maluginiarpara, tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

DR-ip piviusulersaarut qanoq sananeqarsimanersoq allakkianngorlugu tallimanngormat saqqummiuppaa.

Atuakkami tassani allassimavoq aningaasaqarnermut professorip Torben M. Andersenip, Kalaallit Nunaanni Aningaasaqarnermut Siunnersuisoqatigiinni siulittaasup, piviusulersaarutip saqqummersinneqartinnagu aningaasat 400 milliardit koruunit atorneqarnerat isornartorsiorsimagaa.

Torben M. Andersen nammineq piviusulersaarummi peqataavoq.

DR naapertorlugu aningaasat taakku oqallinnermut akornutaasinnaasut isumaqarpoq, aamma piviusulersaarut takutinneqareerpat isornartorsiuinini oqaatigisinnaallugu oqarpoq.

/ritzau/