Ukioq manna qaqqatoqqammi arpannissami cykelernissamilu peqataasussat aatsaat taama amerlatigissasut

Qaqqatoqaq Dye 1-mik taallugu, qaqqatoqqami cykelerneq arpannerlu, 2010-mili ingerlanneqartartoq ukioq manna aatsaat taama peqataasoqartigissaaq. Ukiuni kingullerni qaqqatoqqamut arpannermi cykelernermilu aaqqissuisuusarsimasoq Qulutak Møller pissangavoq.

-Ukioq manna aatsaat taama amerlatigisoqalerpoq. Arpaatertartut maani aamma katerittussaagamik tassanilu arpaatertartuinnaat 35-t peqataasussatut allaqqapput. Taassuma saniatigut Sisimiuniit amerlasoorpassuinaasiit peqataassapput, aamma Nuumminngaanniit umiatsiaminnik namminneq peqataajartortoqarniarluni. Ukioq manna arpannissaq cykelernissarlu angisoorujussuuvoq, taamaammat pissangavugut.

Qaqqatoq Dye 1 Sisimiut kujataani Itillip kangerluani Amerikarmiut sakkutooqarfigisimasaat Dye 1-ip sakkutooqarfigisimasaani Qaqqatoqami  tallimanngorpat juulip aqqarnganiit sapaammut juulip 14-anut ingerlanneqassaaq. Inuit taama amerlatigisut peqataasussaanerat peqqutigalugu Qulutak Møller aningaasalerneqarnissaminnut qinnuteqarsimavoq.

-Tupersuarsivugut inuit isersimaarfigisinnaasaannik, siallilissagaluarpat ataatsimoorfigisinnaasatsinnik. Issiaviit takissuut plastikkit arfinillit aamma iluatsippagut, taassuma saniatigut tupeeraq nappariaannaq wc-itut arnanuunerusoq aamma pisiarivarput.

Ueriffigisimagaa

Arpaffissaq cykelerfissarlu katillugu 48 kilometerinik, qaqqaq ammut qummullu ingerlanneqartussaq, isorartussuseqarpoq. Aaqqissuisoq Qulutak Møller, timimik aalatitsinermik nuannarisalik, qaqqatoqqami cykelerneq arpannerlu ueriffigisimavaa.

-Ingerlaarfissaq qummut takigami, imminut unammillernermik nuannarisaqaraanni imaluunniit asimi timersornermik nuannarisaqaraanni tulluartorujussuugami. Amerlasuullu misilikkaangamikku uerisarlutik, pinngortitaq kusanarnermik uumasoqarlunilu. Qaqiartuaagaq kusatsikkaluttuinnartarami, taamaasillutik ataasia misiliigaangamik uerisartorpassuupput, soorlu uanga nammineq uerinikuusunga.

Qulutak Møller 2022-mi qaqqatoqqamut angalasarnermut aqqissuisunngorsimavoq. Corona virusip kingornalu arpattarneq cykelernerlu unikaallassimasoq Qulutak Møllerip maluginiarsimavaa, tamatumalu kingorna Qulutak Møllerip aaqqissuussisarneq ingerlatilersimavaa. Arpaqataasussat cykeleqataasussallu Qaqqatoqaq Dye 1-p facebookikkut quppersagaani attaveqaqatigiittarput, pilersaarusiornerlu januaarimiit juulip tungaanut ingerlanneqartarpoq.

-Januaarimi tusarniaasarpunga kikkut ulloq suna ajornannginnerutinneraat, kingusinaalu ikkusseqqillunga ulloq una aaliangiunnikuuarput uani pilerusukkussi aggerumaarpusi. Aallarnissatsinnut qaammataannanngoraangat ikkusseqqittarpunga aperalunga piareersimanersut, inuit malinnaateruusaaginnaavittarpakka.

Kikkulluunniit peqataasinnaasut

Arpanneq cykelernerlu nammineq kajumissutitsik atorlugu suliniutaavoq. Arpaqataanianngikkaanni cykelernianngikkaanniluunniit qaqqatoqqamut peqataasoqartartoq Qulutak Møllerip oqaatigaa, qaqqatoqqamullu peqataaniaraanni nammineq angalanissaq, tupeqarnissaq nerisaqarnissarlu isumagineqassaaq.

-Arlaannik allattuiffilersuineq ajorpugut kikkut takkutissanersut, nammineq takkutiinnartarput. Unali piumasarisarparput, amerlasuut aatsaat peqataasarmata, Itillip iluanut eqalugaarsunnut angalanermi ingerlaaqatigiinnissarput. 

Arpannerup cykelernerullu saniatigut ataatsimuualaarneq ingerlanneqartarpoq.

-Tuperfitta eqqannguani kooqarami qulatungaanilu taserujussuaqartarluni, kuuttaani eqaluit takussaajuaannarput. Aalisaatinik netinilluunniit meeqqat eqalunnik qaloorisarput, ilai assaannarminnik tigooraasarput. Eqaluit meeqqat apuussugaat igaasarneqartarput, nutaarsuarnik eqaluttuuttarpugut. Nuannequtigamiuk asiarnertaqarami, arpannissaq cykelernissarlu piinnanngikkaluarlugu, taamaammat nuannarineqartorujussuuvoq.