Atlantikut avannaani kapisilikilliortoq
Walesimi kapisillit pillugit naapeqatigiinnermi, piffissami kapisilikilliorfimmi, Kalaallit Nunaat nutaamik inissisimalerpoq.
Arkivfoto: Leiff Josefsen
NASCO Walesimi ukiumoortumik qaammatip aallartilaarnerani ataatsimeersuarnermi oqaluuserisassaqaqaaq.
Atlantikummi avannaatungaani ukiuni 2023-imi 2024-imilu kapisilikilliortoqarpoq, tassani siorna kapisillit 348 tonsit pisarineqarput. Nunatta kitaatungaanit 20 tonsit ataatilaarlugit pisarineqarlutik, aatsaat taamak annikitsigalutik.
Kapisillit pillugit naapeqatigiinnermi Kalaallit Nunaat Den Vestgrønlandske Kommissionimi aqutsisungorpoq, tassani Danmarki (Savalimmiut Kalaallit Nunaallu sinnerlugit, USA, Canada, Storbritannien EU-lu ilaallutik.
- Kalaallit Nunaat siulittaasup tulliatut inissittareernikuuvoq, maannali aatsaavissuaq siulittaasutut inissippoq. Ukiuni marlunnit siulittaasuuffeqassaaq, ukiunilu marlunni qinigaaqqissinnaalluni, Naalakkersuisut paasissutissiipput.
Ministerit immaqa ataatsimiissasut
Kapisillit iliuuseqarfiginissaannut atlantikuni aalisarnermut naalakkerusisut iliuuseqartariaqarnerannut qaaqqusinissaq NASCOp isumaliutersuutigaa. Ilaatigut ukkatarineqarluni silaannaap allanngoriartornera, mingutsitsineq nunallu akimorlugit ilisimasanik avitseqatigiinnissaq.
- Kalaallit Nunaata aalajangiussimavaa nunaqavissutut pisinnaatitaaffeqarluni kapisilinnik nammineq atugassanik aalisartuartarnissaq. Tamannalu tunngavigalugu kapisilinniartoqartarpoq, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut, Imminulu pilersornissamut Naalakkersuisoqarfik allappoq.
Ukioq manna ataatsimiinnermi nunat inoqqaavi aatsaavissuaq sinniisuutitaqarput, aamma suliffeqarfiit alaatsinaattoqarlutik.
Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfiup ukioq manna kapisilinniarnissaq maannakkut piareersarpaa.
